Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇵🇪

Peru Kullan tuotanto

Osakekurssi

8 413,2 Kg
Muutos +/-
-441,3 Kg
Muutos %
-5,11 %

Nykyinen arvo Kullan tuotanto Peru on 8 413,2 Kg. Kullan tuotanto Peru laski arvoon 8 413,2 Kg 1.3.2024, kun se oli 8 854,5 Kg 1.2.2024. Välillä 1.1.1978 ja 1.4.2024, keskimääräinen BKT Peru oli 7 587,43 Kg. Korkein arvo saavutettiin 1.11.2005, jolloin se oli 22 604,00 Kg, kun taas alhaisin arvo kirjattiin 1.1.1978 ollen 0 Kg.

Lähde: Instituto Nacional de Estadistica e Informatica

Kullan tuotanto

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Kultatuotanto

Kullan tuotanto Historia

PäivämääräArvo
1.3.20248 413,2 Kg
1.2.20248 854,5 Kg
1.1.20249 424,4 Kg
1.12.20239 315,1 Kg
1.11.20239 298,3 Kg
1.10.20239 728,5 Kg
1.9.20238 993,5 Kg
1.8.20238 888,9 Kg
1.7.20237 939 Kg
1.6.20238 133,2 Kg
1
2
3
4
5
...
43

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kullan tuotanto

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇵🇪
Aikaisin indikaattori
3,53 %4,47 %Kuukausittain
🇵🇪
Kuparintuotanto
205 374,624 Tonnes255 143,554 TonnesKuukausittain
🇵🇪
liiketoimintaympäristö
50,8 points47,2 pointsKuukausittain
🇵🇪
Teollisuustuotanto
3,3 %3,7 %Kuukausittain
🇵🇪
Varastomuutokset
−7,629 miljardia PEN−8,08 miljardia PENKvartaali

Mikä on Kullan tuotanto

Gold Production - Kulta on yksi maailman arvokkaimmista ja halutuimmista luonnonvaroista, jonka tuotannolla on syvällisiä vaikutuksia globaaliin talouteen, kansainväliseen kauppaan ja geopoliittiseen dynamiikkaan. Eulerpoolin tavoitteena on tarjota kattavaa ja ajantasaista makrotaloudellista tietoa, joka auttaa ymmärtämään kullan tuotannon monimutkaista ekosysteemiä ja sen vaikutuksia. Tässä artikkelissa käsittelemme kullan tuotannon merkitystä, sen vaiheita ja siihen liittyviä taloudellisia ulottuvuuksia. Kullan tuotanto alkaa kaivosprosessista, joka on monivaiheinen ja intensiivisiä resursseja vaativa toiminta. Kultaesiintymät sijaitsevat usein syvällä maan alla, ja niiden louhintaan tarvitaan edistyneitä teknologioita ja valtavia investointeja. Kaivosteollisuuden kehitysmaa asettaa haasteita sekä yrityksille että hallituksille. Louhinnan ohella kullankaivuun ympäristövaikutukset, kuten maaperän eroosio ja veden saastuminen, ovat merkittäviä tekijöitä, jotka vaativat huolellista hallintaa. Globaalisti suurimmat kullan tuottajamaat ovat Kiina, Australia, Venäjä ja Etelä-Afrikka. Näiden maiden tuotantokapasiteetti ja kaivosteollisuuden kehitys vaikuttavat suoraan kullan maailmanmarkkinahintaan. Kiinan rooli kullan tuotannossa on erityisen merkittävä, sillä maan taloudellinen ja teollinen kasvuvauhti on kiihdyttänyt kullan kysyntää ja tuotantoa huomattavasti. Vastaavasti Australian ja Venäjän kullan tuotanto perustuu laajoihin luonnonvarojen varantoihin ja kehittyneisiin kaivosteknologioihin. Kullan hintaan vaikuttavat monet tekijät, joista merkittävimpiä ovat kysyntä ja tarjonta, maailmanlaajuinen taloudellinen tilanne sekä geopoliittiset jännitteet. Kulta nähdään usein turvasatamana, johon sijoittajat turvautuvat epävarmoina aikoina. Siksi kultamarkkinoiden hintavaihtelut voivat olla voimakkaita ja reaktiivisia taloudellisiin tapahtumiin. Esimerkiksi inflaatiopaineet, valuuttakurssien vaihtelut ja poliittiset kriisit voivat vaikuttaa kullan hintaan merkittävästi. Kullan tuotannon taloudelliset vaikutukset ulottuvat paikallisilta kaivosyhteisöiltä globaaleille markkinoille. Paikallisissa yhteisöissä kullan tuotanto voi luoda työpaikkoja ja edistää taloudellista kasvua. Toisaalta se voi myös aiheuttaa sosiaalisia ja ympäristöllisiä haasteita, kuten resurssien ylikulutusta ja yhteisöjen pakkosiirtoja. Vähemmän kehittyneissä maissa kullan tuotanto voi olla sekä siunaus että kirous, sillä se tuo taloudellista vaurautta, mutta voi samalla aiheuttaa merkittäviä infrastruktuuri- ja hallintokustannuksia. Globaalilla tasolla kullan tuotannolla on merkittävä vaikutus valuuttamarkkinoihin ja kansainväliseen kauppaan. Kullan käyttö investointituotteena ja kaupankäynnin välineenä vaikuttaa suoraan valuutan arvoon ja maiden taloudellisiin suhteisiin. Keskuspankit eri puolilla maailmaa pitävät kultaa tärkeänä osana valuuttavarantojaan, ja heidän ostopäätöksensä voivat vaikuttaa kullan hintaan ja markkinatilanteeseen. Kullan tulevaisuuden näkymät ovat monitahoiset. Teknologinen kehitys kaivosteollisuudessa ja uudet menetelmät kullan louhimiseksi voivat parantaa tuotannon tehokkuutta ja vähentää ympäristövaikutuksia. Toisaalta maailmanlaajuinen siirtyminen kohti kestävämpää ja ympäristöystävällisempää taloutta saattaa muuttaa kullan tuotannon prioriteetteja ja sääntelyvaatimuksia. Innovatiiviset ratkaisut, kuten kiertotalous ja kullan kierrätys, voivat tarjota uusia mahdollisuuksia vähentää raaka-aineiden tuotannon ympäristökuormitusta. Eulerpoolissa pyrimme tarjoamaan syvällistä analyysiä ja tietoa kullan tuotannosta ja sen vaikutuksista talouteen. Seuraamme tarkasti alan kehitystä ja tarjoamme ajankohtaista dataa, joka auttaa yrityksiä, sijoittajia ja päätöksentekijöitä ymmärtämään kullan tuotannon monimutkaista dynamiikkaa. Ymmärrys kullan tuotannosta ja siihen liittyvistä taloudellisista ilmiöistä on avainasemassa, kun arvioidaan markkinoiden kehitystä ja tehdään strategisia päätöksiä. Kullan tuotanto on keskeinen osa globaalia talousjärjestelmää, ja sen vaikutukset ulottuvat laajalle. Kullan merkitys ei rajoitu vain taloudellisiin mittareihin; se heijastaa myös kulttuurisia ja historiallisia arvoja, jotka ovat olleet tärkeitä ihmiskunnan kehityksessä vuosituhansien ajan. Siksi kullan tuotannon ja markkinoiden analysointi on välttämätöntä, jotta voidaan ymmärtää paremmin sen roolia nykyisessä ja tulevassa taloudellisessa maisemassa. Kullan tuotannon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset ulottuvuudet tekevät siitä monipuolisen ja monimutkaisen aiheen. Eulerpoolin tehtävänä on tarjota luotettavaa ja kattavaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään näitä ulottuvuuksia ja tekemään informoituja päätöksiä. Kultamarkkinoiden seuraaminen ja kaivosalan kehityksen analysointi ovat keskeisiä tekijöitä, kun arvioidaan kullan tuotannon vaikutuksia ja merkitystä globaalissa taloudessa.