Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Bosnia ja Hertsegovina Palkkojen kasvu
Osakekurssi
Nykyinen Palkkojen kasvu arvo maassa Bosnia ja Hertsegovina on 7,6 %. Palkkojen kasvu maassa Bosnia ja Hertsegovina laski arvoon 7,6 % päivänä 1.3.2024, kun se oli 11 % päivänä 1.2.2024. Välillä 1.1.2006 ja 1.4.2024 keskimääräinen BKT maassa Bosnia ja Hertsegovina oli 5,33 %. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin päivänä 1.7.2008 arvoltaan 19,20 %, kun taas alin arvo kirjattiin päivänä 1.1.2015 arvoltaan −1,83 %.
Palkkojen kasvu ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Palkkakasvu | |
---|---|
1.1.2006 | 10,33 % |
1.2.2006 | 6,81 % |
1.3.2006 | 8,46 % |
1.4.2006 | 10,45 % |
1.5.2006 | 9,67 % |
1.6.2006 | 9,62 % |
1.7.2006 | 9,57 % |
1.8.2006 | 9,63 % |
1.9.2006 | 9,74 % |
1.10.2006 | 10,31 % |
1.11.2006 | 10,26 % |
1.12.2006 | 9,90 % |
1.1.2007 | 7,70 % |
1.2.2007 | 9,87 % |
1.3.2007 | 9,34 % |
1.4.2007 | 9,70 % |
1.5.2007 | 10,67 % |
1.6.2007 | 9,35 % |
1.7.2007 | 8,97 % |
1.8.2007 | 9,92 % |
1.9.2007 | 9,78 % |
1.10.2007 | 10,14 % |
1.11.2007 | 11,88 % |
1.12.2007 | 10,66 % |
1.1.2008 | 10,01 % |
1.2.2008 | 16,10 % |
1.3.2008 | 16,11 % |
1.4.2008 | 16,51 % |
1.5.2008 | 16,88 % |
1.6.2008 | 17,00 % |
1.7.2008 | 19,20 % |
1.8.2008 | 17,32 % |
1.9.2008 | 18,96 % |
1.10.2008 | 18,10 % |
1.11.2008 | 15,13 % |
1.12.2008 | 17,48 % |
1.1.2009 | 19,10 % |
1.2.2009 | 13,77 % |
1.3.2009 | 12,01 % |
1.4.2009 | 10,60 % |
1.5.2009 | 7,44 % |
1.6.2009 | 9,03 % |
1.7.2009 | 6,81 % |
1.8.2009 | 5,66 % |
1.9.2009 | 4,27 % |
1.10.2009 | 3,98 % |
1.11.2009 | 4,79 % |
1.12.2009 | 3,38 % |
1.1.2010 | 1,01 % |
1.3.2010 | 1,00 % |
1.4.2010 | 0,58 % |
1.5.2010 | 1,09 % |
1.6.2010 | 0,66 % |
1.7.2010 | 0,75 % |
1.8.2010 | 2,01 % |
1.9.2010 | 1,92 % |
1.10.2010 | 1,00 % |
1.11.2010 | 2,08 % |
1.12.2010 | 2,21 % |
1.1.2011 | 2,41 % |
1.2.2011 | 4,20 % |
1.3.2011 | 4,94 % |
1.4.2011 | 4,03 % |
1.5.2011 | 5,78 % |
1.6.2011 | 5,26 % |
1.7.2011 | 4,28 % |
1.8.2011 | 5,25 % |
1.9.2011 | 4,34 % |
1.10.2011 | 4,53 % |
1.11.2011 | 4,72 % |
1.12.2011 | 3,52 % |
1.1.2012 | 4,46 % |
1.2.2012 | 3,06 % |
1.3.2012 | 0,86 % |
1.4.2012 | 1,58 % |
1.5.2012 | 1,95 % |
1.6.2012 | 0,23 % |
1.7.2012 | 1,89 % |
1.8.2012 | 1,17 % |
1.10.2012 | 2,44 % |
1.11.2012 | 1,01 % |
1.12.2012 | 0,39 % |
1.1.2013 | 0,54 % |
1.4.2013 | 0,08 % |
1.7.2013 | 0,23 % |
1.9.2013 | 1,74 % |
1.10.2013 | 0,23 % |
1.12.2013 | 0,77 % |
1.1.2014 | 1,08 % |
1.2.2014 | 0,39 % |
1.3.2014 | 0,31 % |
1.4.2014 | 0,23 % |
1.6.2014 | 0,23 % |
1.7.2014 | 0,31 % |
1.12.2014 | 0,15 % |
1.3.2015 | 0,86 % |
1.4.2015 | 0,31 % |
1.5.2015 | 0,16 % |
1.6.2015 | 0,70 % |
1.7.2015 | 0,15 % |
1.8.2015 | 0,16 % |
1.9.2015 | 0,31 % |
1.11.2015 | 0,47 % |
1.1.2016 | 0,16 % |
1.2.2016 | 1,18 % |
1.3.2016 | 1,16 % |
1.5.2016 | 0,93 % |
1.6.2016 | 0,31 % |
1.8.2016 | 2,03 % |
1.9.2016 | 1,01 % |
1.10.2016 | 1,33 % |
1.11.2016 | 2,49 % |
1.12.2016 | 1,22 % |
1.1.2017 | 2,02 % |
1.2.2017 | 1,01 % |
1.3.2017 | 1,45 % |
1.4.2017 | 1,01 % |
1.5.2017 | 2,77 % |
1.6.2017 | 1,69 % |
1.7.2017 | 1,93 % |
1.8.2017 | 1,91 % |
1.9.2017 | 0,85 % |
1.10.2017 | 2,00 % |
1.11.2017 | 1,29 % |
1.12.2017 | 1,13 % |
1.1.2018 | 2,97 % |
1.2.2018 | 1,54 % |
1.3.2018 | 1,81 % |
1.4.2018 | 3,00 % |
1.5.2018 | 2,62 % |
1.6.2018 | 2,65 % |
1.7.2018 | 3,64 % |
1.8.2018 | 3,60 % |
1.9.2018 | 3,13 % |
1.10.2018 | 4,08 % |
1.11.2018 | 4,05 % |
1.12.2018 | 4,33 % |
1.1.2019 | 4,22 % |
1.2.2019 | 4,47 % |
1.3.2019 | 3,40 % |
1.4.2019 | 5,37 % |
1.5.2019 | 4,30 % |
1.6.2019 | 3,61 % |
1.7.2019 | 5,34 % |
1.8.2019 | 3,40 % |
1.9.2019 | 4,74 % |
1.10.2019 | 4,42 % |
1.11.2019 | 3,39 % |
1.12.2019 | 5,15 % |
1.1.2020 | 3,69 % |
1.2.2020 | 5,37 % |
1.3.2020 | 4,94 % |
1.4.2020 | 2,90 % |
1.5.2020 | 1,40 % |
1.6.2020 | 4,98 % |
1.7.2020 | 3,68 % |
1.8.2020 | 3,01 % |
1.9.2020 | 4,95 % |
1.10.2020 | 3,13 % |
1.11.2020 | 4,19 % |
1.12.2020 | 3,81 % |
1.1.2021 | 3,01 % |
1.2.2021 | 2,62 % |
1.3.2021 | 4,84 % |
1.4.2021 | 5,02 % |
1.5.2021 | 4,76 % |
1.6.2021 | 4,68 % |
1.7.2021 | 3,62 % |
1.8.2021 | 5,43 % |
1.9.2021 | 4,38 % |
1.10.2021 | 4,51 % |
1.11.2021 | 5,76 % |
1.12.2021 | 5,18 % |
1.1.2022 | 6,72 % |
1.2.2022 | 8,86 % |
1.3.2022 | 8,91 % |
1.4.2022 | 8,58 % |
1.5.2022 | 11,65 % |
1.6.2022 | 11,92 % |
1.7.2022 | 12,48 % |
1.8.2022 | 13,21 % |
1.9.2022 | 14,39 % |
1.10.2022 | 14,63 % |
1.11.2022 | 14,44 % |
1.12.2022 | 14,08 % |
1.1.2023 | 15,95 % |
1.2.2023 | 14,86 % |
1.3.2023 | 16,01 % |
1.4.2023 | 15,26 % |
1.5.2023 | 15,98 % |
1.6.2023 | 13,08 % |
1.7.2023 | 11,79 % |
1.8.2023 | 12,35 % |
1.9.2023 | 9,98 % |
1.10.2023 | 11,35 % |
1.11.2023 | 11,34 % |
1.12.2023 | 9,45 % |
1.1.2024 | 10,26 % |
1.2.2024 | 11,00 % |
1.3.2024 | 7,60 % |
Palkkojen kasvu Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2024 | 7,6 % |
1.2.2024 | 11 % |
1.1.2024 | 10,26 % |
1.12.2023 | 9,45 % |
1.11.2023 | 11,34 % |
1.10.2023 | 11,35 % |
1.9.2023 | 9,98 % |
1.8.2023 | 12,35 % |
1.7.2023 | 11,79 % |
1.6.2023 | 13,08 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Palkkojen kasvu
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇧🇦 Keskimääräiset viikkotyötunnit | 41,8 Hours | 42 Hours | Kvartaali |
🇧🇦 kokopäivätyö | 1,221 milj. | 1,163 milj. | Kvartaali |
🇧🇦 Osa-aikatyö | 33 000 | 30 000 | Kvartaali |
🇧🇦 Ostoaste | 49 % | 48,4 % | Kvartaali |
🇧🇦 Palkat | 2 159 BAM/Month | 2 157 BAM/Month | Kuukausittain |
🇧🇦 Rekisteröity työttömyysaste | 29,35 % | 28,74 % | Kuukausittain |
🇧🇦 Työllisyysaste | 42,5 % | 41,9 % | Kvartaali |
🇧🇦 Työssäkäyvät | 847 865 | 853 166 | Kuukausittain |
🇧🇦 Työttömät henkilöt | 328 674 | 325 568 | Kuukausittain |
🇧🇦 Työttömyysaste | 12,7 % | 13,6 % | Kvartaali |
🇧🇦 väestö | 3,427 milj. | 3,434 milj. | Vuosittain |
🇧🇦 Vähimmäispalkat | 596 BAM/Month | 596 BAM/Month | Vuosittain |
🇧🇦 Valmistuksen palkat | 1 649 BAM/Month | 1 614 BAM/Month | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Palkkojen kasvu
Palkkakasvu on merkittävä osatekijä makrotaloudessa, ja sen tarkastelu tarjoaa syvällistä ymmärrystä taloudellisesta kehityksestä sekä yksilötasolla että kansantalouden laajemmassa mittakaavassa. Eulerpool-sivustolla tarjoamme kattavaa ja ajantasaista tietoa palkkakasvun trendeistä, jotta käyttäjät voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analysoida taloudellisia suuntauksia tarkasti. Palkkakasvu, joka usein määritellään keskimääräisen palkkatason nousuna tietyllä aikavälillä, on olennaisen tärkeä indikaattori talouden terveyden arvioinnissa. Se heijastaa voimakkaasti sekä yritysten että työntekijöiden tilannetta ja toimii signaalina talouden yleisestä suorituskyvystä. Kun palkat nousevat, lisääntyy myös kuluttajien ostovoima, mikä puolestaan voi kannustaa talouskasvua ja parantaa elämänlaatua. Makrotaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna palkkakasvua voivat ohjata monet tekijät. Talouden kasvu ja työvoiman kysyntä ovat perinteisesti olleet keskeisiä ajureita palkkojen nousulle. Kun talous kasvaa ja yritykset menestyvät, ne pystyvät maksamaan korkeampia palkkoja houkutellakseen ja pitääkseen parhaita työntekijöitä. Lisäksi, työvoiman kysynnän kasvaessa työntekijöiden neuvotteluvoima paranee, mikä voi johtaa palkankorotuksiin. Inflaatio on toinen olennainen tekijä, joka vaikuttaa palkkakasvuun. Inflaation ollessa korkealla työntekijät vaativat tyypillisesti korkeampia palkkoja kompensoidakseen elinkustannusten nousua. Tämän takia keskuspankit ja muut talouspolitiikan päättäjät seuraavatkin tarkkaavaisesti palkkakehitystä osana inflaation hallintaa. Tuottavuuden kasvu on myös keskeinen palkkakasvun katalyytti. Kun työntekijöiden tuottavuus paranee – esimerkiksi teknologisten edistysaskelten tai tehokkuusparannusten kautta – yritykset kykenevät maksamaan korkeampia palkkoja ilman, että niiden kannattavuus kärsii. Tämä synnyttää positiivisen kierteen, jossa sekä työnantajat että työntekijät hyötyvät talouskasvusta. Työmarkkinoiden rakenteelliset tekijät voivat lisäksi vaikuttaa palkkakasvutrendeihin. Esimerkiksi ammattiliittojen neuvotteluvoima voi merkittävästi nostaa palkkatasoa tietyillä aloilla. Myös työn tarjonnan ja kysynnän epätasapaino – esimerkiksi tilanteissa, joissa tietyn alan tai alueen työvoimapula on suurta – voi johtaa palkkakasvuun. Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat viime vuosikymmeninä muuttaneet merkittävästi palkkakasvun dynamiikkaa. Globalisaation myötä yritykset ovat kyenneet siirtämään tuotantoaan maihin, joissa työvoimakustannukset ovat alhaisemmat, mikä on hillinnyt palkkojen nousupaineita kehittyneissä maissa. Toisaalta teknologinen kehitys, kuten automaatio ja digitalisaatio, on muuttanut työmarkkinoiden rakennetta ja vaikuttanut tietyillä aloilla sekä palkkakehitykseen että työllisyystilanteeseen. Poliittiset ja institutionaaliset tekijät näyttelevät myös merkittävää roolia palkkakasvussa. Hallitusten päätökset – kuten minimipalkalain muutokset, veropolitiikka ja hyvinvointivaltion tukitoimet – voivat kaikki vaikuttaa palkkakehitykseen. Esimerkiksi minimipalkkojen korottaminen voi suoraan nostaa pienten palkkojen työntekijöiden ansioita, kun taas muut veropolitiikan muutokset voivat epäsuorasti vaikuttaa yritysten kannustimiin ja kykyyn maksaa korkeampia palkkoja. Makrotaloudelliset seuraukset palkkakasvusta voivat olla monitahoisia. Palkkojen nousu, erityisesti kun se tapahtuu kohtuullisesti ja tasaisesti, voi auttaa stabiloimaan taloutta ja tukemaan kestäviä kasvunäkymiä. Se voi myös vähentää tuloeroja ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Toisaalta liian nopea palkkakasvu, joka ei synnytä vastaavaa tuottavuuden kasvua, voi johtaa inflaatioon ja talouden epätasapainotiloihin. Eulerpool-sivustomme toimii arvokkaana resurssina kaikille, jotka ovat kiinnostuneita makrotaloudellisista trendeistä ja erityisesti palkkakasvusta. Tarjoamme käyttäjille mahdollisuuden tarkastella yksityiskohtaisia ja ajankohtaisia palkkakasvudata, analysoida trendejä ja saada syvällistä ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat palkkatason kehitykseen. Tämän tiedon avulla päätöksentekijät, taloustieteilijät ja liiketoiminta-ammattilaiset voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja strategioita. Yhteenvetona voidaan todeta, että palkkakasvu on keskeinen makrotaloudellinen ilmiö, joka kytkeytyy moniin muihin taloudellisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Sen dynamiikan ymmärtäminen vaatii laaja-alaista ja monitieteistä lähestymistapaa, ja tämän ymmärryksen saavuttamiseksi Eulerpool-sivusto tarjoaa korvaamattoman tietopankin ja analyysityökaluja. Talouden ja työmarkkinoiden jatkuvassa muutoksessa palkkakasvun seuraaminen ja analysointi ovat elintärkeitä toimia talouden vakauden ja kasvun edistämiseksi.