Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇳🇴

Norja Vienti

Osakekurssi

160,261 miljardia NOK
Muutos +/-
+18,19 miljardia NOK
Muutos %
+12,03 %

Nykyinen arvo Vienti Norja on 160,261 miljardia NOK. Vienti Norja nousi arvoon 160,261 miljardia NOK 1.4.2024, kun se oli 142,071 miljardia NOK 1.3.2024. Vuosien 1.1.1960 ja 1.5.2024 välisenä aikana keskimääräinen BKT Norja oli 35,48 miljardia NOK. Korkein arvo saavutettiin 1.8.2022 arvolla 320,34 miljardia NOK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.7.1960 arvolla 449,00 milj. NOK.

Lähde: Statistics Norway

Vienti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Vienti

Vienti Historia

PäivämääräArvo
1.4.2024160,261 miljardia NOK
1.3.2024142,071 miljardia NOK
1.2.2024129,607 miljardia NOK
1.1.2024146,86 miljardia NOK
1.12.2023155,96 miljardia NOK
1.11.2023167,249 miljardia NOK
1.10.2023173,171 miljardia NOK
1.9.2023135,702 miljardia NOK
1.8.2023144,173 miljardia NOK
1.7.2023140,159 miljardia NOK
1
2
3
4
5
...
78

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Vienti

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇳🇴
Asekauppa
222 milj. SIPRI TIV72 milj. SIPRI TIVVuosittain
🇳🇴
Kaupankäynnin ehdot
91,49 points94,18 pointsKvartaali
🇳🇴
Kauppatase
58,653 miljardia NOK65,772 miljardia NOKKuukausittain
🇳🇴
Maakaasuimporit
266,268 Terajoule444,003 TerajouleKuukausittain
🇳🇴
Öljynviennit
57,355 miljardia NOK46,624 miljardia NOKKuukausittain
🇳🇴
Pääomavirrat
269,75 miljardia NOK214,597 miljardia NOKKvartaali
🇳🇴
Raakaöljyn tuotanto
1 859 BBL/D/1K1 867 BBL/D/1KKuukausittain
🇳🇴
Terrorisminiindeksi
1,747 Points3,514 PointsVuosittain
🇳🇴
Tuonnit
94,579 miljardia NOK94,489 miljardia NOKKuukausittain
🇳🇴
Ulkomaan suorat sijoitukset
−6,135 miljardia NOK−35,834 miljardia NOKKvartaali
🇳🇴
Ulkomainen velka
7,819 Bio. NOK7,52 Bio. NOKKvartaali
🇳🇴
Vaihtotase
249,025 miljardia NOK243,37 miljardia NOKKvartaali
🇳🇴
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
17,5 % of GDP29,5 % of GDPVuosittain

Vuonna 2019 Norjan vienti laski 9,4 prosenttia edellisvuodesta 904 miljardiin NOK:iin, heikon globaalin kasvun ja kauppajännitteiden vallitessa Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Pääasialliset vientituotteet olivat: mineraalipolttoaineet, voiteluaineet ja niihin liittyvät materiaalit (56 prosenttia kokonaisviennistä), erityisesti öljy, öljytuotteet (34 prosenttia) ja kaasu, sekä luonnollinen että valmistettu (21 prosenttia); kala, äyriäiset, nilviäiset ja niistä valmistetut tuotteet (12 prosenttia); koneet ja kuljetusvälineet (10 prosenttia), enimmäkseen yleiset teollisuuskoneet ja laitteet (2 prosenttia) sekä sähköiset koneet ja laitteet (2 prosenttia); kemianteollisuuden tuotteet (7 prosenttia); ja ei-rautametallit (6 prosenttia). Yhdistynyt kuningaskunta oli Norjan suurin vientikohde (20 prosenttia kokonaisviennistä), jota seurasivat Saksa (14 prosenttia), Alankomaat (11 prosenttia), Ruotsi (8 prosenttia), Ranska (6 prosenttia), Tanska (5 prosenttia), Yhdysvallat, Kiina ja Belgia (4 prosenttia kukin).

Mikä on Vienti

**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan ​​parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.