Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Ecuador Juokseva tase suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Osakekurssi
Juokseva tase suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) nykyinen arvo Ecuadorssa on 2,9 % of GDP. Juokseva tase suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Ecuadorssa nousi 2,9 % of GDP 1.1.2021, kun se oli 2,7 % of GDP 1.1.2020. Välillä 1.1.1980 ja 1.1.2022, bruttokansantuotteen keskiarvo Ecuadorssa oli −1,65 % of GDP. Koko ajan korkein arvo saavutettiin 1.1.2000 5,17 % of GDP, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1987 −10,08 % of GDP.
Juokseva tase suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Vaihtotase suhteessa BKT:hen | |
---|---|
1.1.1985 | 0,70 % of GDP |
1.1.1996 | 0,36 % of GDP |
1.1.1999 | 4,57 % of GDP |
1.1.2000 | 5,17 % of GDP |
1.1.2005 | 0,97 % of GDP |
1.1.2006 | 3,70 % of GDP |
1.1.2007 | 3,65 % of GDP |
1.1.2008 | 2,90 % of GDP |
1.1.2009 | 0,50 % of GDP |
1.1.2016 | 1,10 % of GDP |
1.1.2020 | 2,70 % of GDP |
1.1.2021 | 2,90 % of GDP |
Juokseva tase suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2021 | 2,9 % of GDP |
1.1.2020 | 2,7 % of GDP |
1.1.2016 | 1,1 % of GDP |
1.1.2009 | 0,5 % of GDP |
1.1.2008 | 2,9 % of GDP |
1.1.2007 | 3,65 % of GDP |
1.1.2006 | 3,7 % of GDP |
1.1.2005 | 0,97 % of GDP |
1.1.2000 | 5,17 % of GDP |
1.1.1999 | 4,57 % of GDP |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Juokseva tase suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇪🇨 Kauppatase | 459,61 milj. USD | 454,765 milj. USD | Kuukausittain |
🇪🇨 Kultavarannot | 26,28 Tonnes | 26,28 Tonnes | Kvartaali |
🇪🇨 Pääomavirrat | 2,762 miljardia USD | 1,7 miljardia USD | Kvartaali |
🇪🇨 Raakaöljyn tuotanto | 447 BBL/D/1K | 484 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇪🇨 Terrorisminiindeksi | 0,167 Points | 2,198 Points | Vuosittain |
🇪🇨 Tilisiirrot | 1,496 miljardia USD | 1,406 miljardia USD | Kvartaali |
🇪🇨 Tuonnit | 2,45 miljardia USD | 2,341 miljardia USD | Kuukausittain |
🇪🇨 Ulkomaan suorat sijoitukset | 87,4 milj. USD | 156,9 milj. USD | Kvartaali |
🇪🇨 Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | 42,5 % of GDP | 42,8 % of GDP | Vuosittain |
🇪🇨 Vaihtotase | 522,82 milj. USD | 568,15 milj. USD | Kvartaali |
🇪🇨 Vienti | 2,909 miljardia USD | 2,795 miljardia USD | Kuukausittain |
Maksutaseen ylijäämä suhteessa BKT:hen tarjoaa indikaation maan kansainvälisestä kilpailukyvystä. Yleensä maat, joilla on huomattava maksutaseen ylijäämä, ovat taloudessa voimakkaasti riippuvaisia vientituloista, niillä on korkea säästämisaste, mutta heikko kotimainen kysyntä. Toisaalta maat, joilla on maksutaseen alijäämä, käyttävät runsaasti tuontia, niillä on alhaiset säästämisasteet ja korkea henkilökohtainen kulutus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.
Makroseiten muille maille Amerikka
- 🇦🇷Argentiina
- 🇦🇼Aruba
- 🇧🇸Bahamas
- 🇧🇧Barbados
- 🇧🇿Belize
- 🇧🇲Bermuda
- 🇧🇴Bolivia
- 🇧🇷Brasilia
- 🇨🇦Kanada
- 🇰🇾Caymansaaret
- 🇨🇱Chile
- 🇨🇴Kolumbia
- 🇨🇷Costa Rica
- 🇨🇺Kuuba
- 🇩🇴Dominikaaninen tasavalta
- 🇸🇻El Salvador
- 🇬🇹Guatemala
- 🇬🇾Guyana
- 🇭🇹Haiti
- 🇭🇳Honduras
- 🇯🇲Jamaika
- 🇲🇽Meksiko
- 🇳🇮Nicaragua
- 🇵🇦Panama
- 🇵🇾Paraguay
- 🇵🇪Peru
- 🇵🇷Puerto Rico
- 🇸🇷Suriname
- 🇹🇹Trinidad ja Tobago
- 🇺🇸Yhdysvallat
- 🇺🇾Uruguay
- 🇻🇪Venezuela
- 🇦🇬Antigua ja Barbuda
- 🇩🇲Dominica
- 🇬🇩Grenada
Mikä on Juokseva tase suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Kotimaisen ja ulkomaisen talouden tilaa ja kehityssuuntia tutkitaan monilla erilaisilla mittareilla ja tilastoilla, jotka antavat arvokasta tietoa taloudenpidon ja ennakoinnin tueksi. Yksi keskeisimmistä talouden mittareista on niin sanottu "Current Account to GDP" eli suomeksi vaihtotaseen suhde bruttokansantuotteeseen. Tämä mittari kertoo kansantalouden kyvystä hoitaa kansainvälisiä velvoitteita ja antaa viitteitä talouden ulkoisesta tasapainosta. Eulerpool on ammattimainen sivusto, joka esittelee ja analysoi makrotaloudellisia tietoja, ja tämän vuoksi tavoitteemme on tarjota selkeä ja täsmällinen kuvaus Current Account to GDP -kategoriasta. Vaihtotase käsittää neljä pääkomponenttia: tavarakaupan, palvelujen kaupan, ensitulon ja toisen tulon. Tavarakaupan osuus käsittää viennin ja tuonnin erotuksen, kun taas palvelukauppa sisältää esimerkiksi matkailun ja kuljetuspalvelujen saldoa. Ensitulo puolestaan kattaa tuotannontekijätulot, kuten sijoitustuotot ja palkat, ja toinen tulo viittaa mm. kehitysapu- ja muut tulosiirrot. Näiden neljän komponentin yhteissumma muodostaa vaihtotaseen. Vaihtotaseen suhde bruttokansantuotteeseen (Current Account to GDP) ilmaisee, kuinka suuri osuus kansantalouden kokonaistuloksesta pohjautuu ulkomaankaupan tuottoihin tai menetyksiin. Positiivinen suhdeluku kertoo ylijäämäisestä vaihtotaseesta eli siitä, että kansantalous tuo ulkomailta enemmän varoja kuin mitä sinne menee. Negatiivinen suhdeluku puolestaan viittaa alijäämään, mikä tarkoittaa, että kansantaloudesta virtaa enemmän rahaa ulkomaille kuin sieltä saadaan takaisin. Current Account to GDP -suhdeluku on tärkeä indikaattori talouspolitiikan ja sijoittajien näkökulmasta. Ylijäämäinen vaihtotase voi viitata maan kilpailukykyyn ja talouden vahvaan performanssiin globaalissa mittakaavassa. Toisaalta jatkuva alijäämä voi olla merkki siitä, että maa velkaantuu ulkomaille, mikä saattaa johtaa taloudellisiin haasteisiin, kuten heikentyvään valuuttaan tai kasvuun kohdistuviin paineisiin. Tämän mittarin avulla voidaan myös arvioida talouden kestävyyttä ja pitkän aikavälin näkymiä. Esimerkiksi ylijäämäinen vaihtotase voi antaa poliittisille päättäjille ja keskuspankeille mahdollisuuden tehdä investointeja tai varautua tuleviin taloudellisiin haasteisiin. Alijäämäisestä vaihtotaseesta voidaan sen sijaan päätellä tarpeen toteuttaa talouden sopeutustoimia, kuten sääntelyn kiristämistä tai rakenteellisia uudistuksia. Tutkittaessa Suomen vaihtotaseen kehitystä verrattuna bruttokansantuotteeseen voidaan havaita, että maamme taloudessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien saatossa. 1990-luvun alun lamasta toipumiseen liittyi vahvojen vientitulojen kautta parantunut vaihtotase. Noin vuosituhannen vaihteen jälkeen vaihtotase alkoi jälleen heikentyä, kunnes 2010-luvulla se kääntyi jälleen positiivisemmaksi. Nämä muutokset heijastelevat kansantalouden sopeutumisen kykyä sekä globaalin talouden kysynnän ja tarjonnan vaihteluita. Sijoittajille Current Account to GDP -mittari tarjoaa tärkeää tietoa talouden kehittyvistä trendeistä ja mahdollisista riskitekijöistä. Vaihtotaseen ylijäämä voi houkutella ulkopuolisia sijoittajia, sillä se viestii talouden vakaudesta ja vahvasta valuutasta. Alijäämäisen vaihtotaseen omaavat maat saattavat puolestaan joutua tarjoamaan korkeampia korkoja houkutellakseen ulkomaista pääomaa ja kattamaan ulkoiset rahoitustarpeensa. Poliittisille päättäjille vaihtotaseen suhde bruttokansantuotteeseen antaa arvokasta palautetta harjoitetun talouspolitiikan vaikutuksista. Nykyisen suhdannevaiheen lisäksi se voi antaa viitteitä siitä, kuinka hyvin talous on varautunut tuleviin haasteisiin. Esimerkiksi suhdannevaihteluiden tasoittamiseen voidaan kääntyä vaihtotaseen indikaattorin puoleen, joka voi auttaa talouspoliittisia päätöksiä laadittaessa. Makrotaloudelliset analyysit, kuten Current Account to GDP -indikaattorien seuranta, ovat tärkeä osa Eulerpool-sivuston tarjoamaa tietoa. Mittarin avulla voidaan saada kokonaisvaltainen kuva kansantalouden ulkoisesta tasapainosta ja siihen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Tieto on arvokasta sekä yrityksille että yksityishenkilöille, jotka tekevät taloudellisia päätöksiä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tiivistettynä vaihtotaseen suhde bruttokansantuotteeseen (Current Account to GDP) on monipuolinen ja laajalti käytetty mittari, joka kuvaa kansantalouden kykyä hoitaa kansainvälisiä velvoitteitaan ja säilyttää talouden tasapaino. Se tarjoaa näkemyksiä talouden kilpailukyvystä, kestävyyspotentiaalista sekä pitkäjänteisistä talouden trendeistä. Eulerpool-sivustolla analysoimme näitä ja monia muita makrotaloudellisia indikaattoreita, jotka auttavat rakentamaan kattavan kuvan talouden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tulevaisuudessa pyrimme edelleen kehittämään palveluamme niin, että voimme tarjota entistäkin syvällisempää ja selkeämpää tietoa talouden tärkeimmistä kehityssuunnista ja muuttujista.