Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Espanja Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Maakaasun tuonti Espanja nykyinen arvo on 96 382,182 Terajoule. Maakaasun tuonti Espanja väheni 96 382,182 Terajoule 1.8.2024, kun se oli 102 011,312 Terajoule 1.6.2024. Ajanjaksolla 1.1.2008 - 1.9.2024, keskimääräinen BKT Espanja oli 118 733,35 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2008 154 762,00 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.7.2024 0 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.1.2008 | 154 762,00 Terajoule |
1.2.2008 | 138 495,00 Terajoule |
1.3.2008 | 145 890,00 Terajoule |
1.4.2008 | 126 498,00 Terajoule |
1.5.2008 | 141 620,00 Terajoule |
1.6.2008 | 140 164,00 Terajoule |
1.7.2008 | 133 478,00 Terajoule |
1.8.2008 | 121 387,00 Terajoule |
1.9.2008 | 131 766,00 Terajoule |
1.10.2008 | 143 105,00 Terajoule |
1.11.2008 | 138 338,00 Terajoule |
1.12.2008 | 126 468,00 Terajoule |
1.1.2009 | 133 701,00 Terajoule |
1.2.2009 | 114 217,00 Terajoule |
1.3.2009 | 120 375,00 Terajoule |
1.4.2009 | 110 215,00 Terajoule |
1.5.2009 | 111 960,00 Terajoule |
1.6.2009 | 133 687,00 Terajoule |
1.7.2009 | 135 984,00 Terajoule |
1.8.2009 | 120 590,00 Terajoule |
1.9.2009 | 126 738,00 Terajoule |
1.10.2009 | 115 664,00 Terajoule |
1.11.2009 | 131 215,00 Terajoule |
1.12.2009 | 123 764,00 Terajoule |
1.1.2010 | 140 510,00 Terajoule |
1.2.2010 | 119 248,00 Terajoule |
1.3.2010 | 130 075,00 Terajoule |
1.4.2010 | 114 702,00 Terajoule |
1.5.2010 | 117 816,00 Terajoule |
1.6.2010 | 123 929,00 Terajoule |
1.7.2010 | 122 103,00 Terajoule |
1.8.2010 | 111 809,00 Terajoule |
1.9.2010 | 114 481,00 Terajoule |
1.10.2010 | 126 317,00 Terajoule |
1.11.2010 | 129 116,00 Terajoule |
1.12.2010 | 136 433,00 Terajoule |
1.1.2011 | 135 343,00 Terajoule |
1.2.2011 | 126 341,00 Terajoule |
1.3.2011 | 134 147,00 Terajoule |
1.4.2011 | 114 791,00 Terajoule |
1.5.2011 | 111 576,00 Terajoule |
1.6.2011 | 119 621,00 Terajoule |
1.7.2011 | 109 223,00 Terajoule |
1.8.2011 | 109 949,00 Terajoule |
1.9.2011 | 107 275,00 Terajoule |
1.10.2011 | 119 138,00 Terajoule |
1.11.2011 | 124 530,00 Terajoule |
1.12.2011 | 124 549,00 Terajoule |
1.1.2012 | 131 022,00 Terajoule |
1.2.2012 | 134 947,00 Terajoule |
1.3.2012 | 124 189,00 Terajoule |
1.4.2012 | 117 602,00 Terajoule |
1.5.2012 | 120 647,00 Terajoule |
1.6.2012 | 108 297,00 Terajoule |
1.7.2012 | 105 300,00 Terajoule |
1.8.2012 | 111 818,00 Terajoule |
1.9.2012 | 101 758,00 Terajoule |
1.10.2012 | 119 384,00 Terajoule |
1.11.2012 | 114 197,00 Terajoule |
1.12.2012 | 129 923,00 Terajoule |
1.1.2013 | 122 249,00 Terajoule |
1.2.2013 | 109 829,00 Terajoule |
1.3.2013 | 126 717,00 Terajoule |
1.4.2013 | 122 438,00 Terajoule |
1.5.2013 | 110 067,00 Terajoule |
1.6.2013 | 111 450,00 Terajoule |
1.7.2013 | 116 723,00 Terajoule |
1.8.2013 | 108 649,00 Terajoule |
1.9.2013 | 122 848,00 Terajoule |
1.10.2013 | 105 837,00 Terajoule |
1.11.2013 | 133 930,00 Terajoule |
1.12.2013 | 125 487,00 Terajoule |
1.1.2014 | 141 512,00 Terajoule |
1.2.2014 | 127 678,00 Terajoule |
1.3.2014 | 130 759,00 Terajoule |
1.4.2014 | 125 926,00 Terajoule |
1.5.2014 | 110 401,00 Terajoule |
1.6.2014 | 106 197,00 Terajoule |
1.7.2014 | 118 535,00 Terajoule |
1.8.2014 | 109 684,00 Terajoule |
1.9.2014 | 125 987,00 Terajoule |
1.10.2014 | 138 792,00 Terajoule |
1.11.2014 | 125 541,00 Terajoule |
1.12.2014 | 111 642,00 Terajoule |
1.1.2015 | 115 574,00 Terajoule |
1.2.2015 | 98 427,00 Terajoule |
1.3.2015 | 94 012,00 Terajoule |
1.4.2015 | 108 294,00 Terajoule |
1.5.2015 | 109 407,00 Terajoule |
1.6.2015 | 97 409,00 Terajoule |
1.7.2015 | 114 480,00 Terajoule |
1.8.2015 | 111 494,00 Terajoule |
1.9.2015 | 109 840,00 Terajoule |
1.10.2015 | 107 502,00 Terajoule |
1.11.2015 | 124 355,00 Terajoule |
1.12.2015 | 120 308,00 Terajoule |
1.1.2016 | 127 135,00 Terajoule |
1.2.2016 | 89 227,00 Terajoule |
1.3.2016 | 107 428,00 Terajoule |
1.4.2016 | 104 149,00 Terajoule |
1.5.2016 | 100 466,00 Terajoule |
1.6.2016 | 109 865,00 Terajoule |
1.7.2016 | 105 474,00 Terajoule |
1.8.2016 | 94 732,00 Terajoule |
1.9.2016 | 103 586,00 Terajoule |
1.10.2016 | 105 254,00 Terajoule |
1.11.2016 | 120 164,00 Terajoule |
1.12.2016 | 144 093,00 Terajoule |
1.1.2017 | 129 103,00 Terajoule |
1.2.2017 | 142 695,00 Terajoule |
1.3.2017 | 100 609,00 Terajoule |
1.4.2017 | 93 041,00 Terajoule |
1.5.2017 | 105 801,00 Terajoule |
1.6.2017 | 105 618,00 Terajoule |
1.7.2017 | 106 792,00 Terajoule |
1.8.2017 | 113 658,00 Terajoule |
1.9.2017 | 97 173,00 Terajoule |
1.10.2017 | 136 045,00 Terajoule |
1.11.2017 | 136 808,00 Terajoule |
1.12.2017 | 134 052,00 Terajoule |
1.1.2018 | 136 233,00 Terajoule |
1.2.2018 | 113 678,00 Terajoule |
1.3.2018 | 115 964,00 Terajoule |
1.4.2018 | 117 204,00 Terajoule |
1.5.2018 | 108 246,00 Terajoule |
1.6.2018 | 115 004,00 Terajoule |
1.7.2018 | 105 035,00 Terajoule |
1.8.2018 | 108 528,00 Terajoule |
1.9.2018 | 105 915,00 Terajoule |
1.10.2018 | 124 049,00 Terajoule |
1.11.2018 | 118 397,00 Terajoule |
1.12.2018 | 140 902,00 Terajoule |
1.1.2019 | 131 740,00 Terajoule |
1.2.2019 | 105 400,00 Terajoule |
1.3.2019 | 107 273,00 Terajoule |
1.4.2019 | 107 198,00 Terajoule |
1.5.2019 | 124 170,00 Terajoule |
1.6.2019 | 115 449,00 Terajoule |
1.7.2019 | 143 376,00 Terajoule |
1.8.2019 | 136 884,00 Terajoule |
1.9.2019 | 145 614,00 Terajoule |
1.10.2019 | 135 052,00 Terajoule |
1.11.2019 | 123 422,00 Terajoule |
1.12.2019 | 129 827,00 Terajoule |
1.1.2020 | 116 424,00 Terajoule |
1.2.2020 | 105 640,00 Terajoule |
1.3.2020 | 113 048,00 Terajoule |
1.4.2020 | 83 751,00 Terajoule |
1.5.2020 | 98 549,00 Terajoule |
1.6.2020 | 98 210,00 Terajoule |
1.7.2020 | 122 905,00 Terajoule |
1.8.2020 | 122 691,00 Terajoule |
1.9.2020 | 116 946,00 Terajoule |
1.10.2020 | 103 465,00 Terajoule |
1.11.2020 | 111 844,00 Terajoule |
1.12.2020 | 121 351,00 Terajoule |
1.1.2021 | 125 017,63 Terajoule |
1.2.2021 | 109 366,94 Terajoule |
1.3.2021 | 117 029,76 Terajoule |
1.4.2021 | 123 929,24 Terajoule |
1.5.2021 | 117 852,44 Terajoule |
1.6.2021 | 122 735,69 Terajoule |
1.7.2021 | 103 954,45 Terajoule |
1.8.2021 | 132 611,77 Terajoule |
1.9.2021 | 126 685,83 Terajoule |
1.10.2021 | 145 471,41 Terajoule |
1.11.2021 | 132 776,24 Terajoule |
1.12.2021 | 138 858,30 Terajoule |
1.1.2022 | 136 167,37 Terajoule |
1.2.2022 | 136 331,11 Terajoule |
1.3.2022 | 135 295,15 Terajoule |
1.4.2022 | 146 733,97 Terajoule |
1.5.2022 | 131 925,22 Terajoule |
1.6.2022 | 129 179,79 Terajoule |
1.7.2022 | 131 781,58 Terajoule |
1.8.2022 | 136 999,23 Terajoule |
1.9.2022 | 126 544,91 Terajoule |
1.10.2022 | 132 604,24 Terajoule |
1.11.2022 | 125 019,46 Terajoule |
1.12.2022 | 137 224,39 Terajoule |
1.1.2023 | 119 775,13 Terajoule |
1.2.2023 | 114 568,25 Terajoule |
1.3.2023 | 136 377,86 Terajoule |
1.4.2023 | 138 277,75 Terajoule |
1.5.2023 | 124 860,35 Terajoule |
1.6.2023 | 103 037,74 Terajoule |
1.7.2023 | 114 127,73 Terajoule |
1.8.2023 | 121 660,49 Terajoule |
1.9.2023 | 110 822,05 Terajoule |
1.10.2023 | 121 695,05 Terajoule |
1.11.2023 | 124 041,44 Terajoule |
1.12.2023 | 97 979,79 Terajoule |
1.1.2024 | 116 203,40 Terajoule |
1.2.2024 | 110 638,37 Terajoule |
1.3.2024 | 104 677,48 Terajoule |
1.4.2024 | 96 323,06 Terajoule |
1.5.2024 | 105 328,25 Terajoule |
1.6.2024 | 102 011,31 Terajoule |
1.8.2024 | 96 382,18 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.8.2024 | 96 382,182 Terajoule |
1.6.2024 | 102 011,312 Terajoule |
1.5.2024 | 105 328,254 Terajoule |
1.4.2024 | 96 323,064 Terajoule |
1.3.2024 | 104 677,477 Terajoule |
1.2.2024 | 110 638,373 Terajoule |
1.1.2024 | 116 203,398 Terajoule |
1.12.2023 | 97 979,786 Terajoule |
1.11.2023 | 124 041,443 Terajoule |
1.10.2023 | 121 695,05 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇪🇸 Asekauppa | 940 milj. SIPRI TIV | 970 milj. SIPRI TIV | Vuosittain |
🇪🇸 Kaupankäynnin ehdot | 96,2 points | 97 points | Kuukausittain |
🇪🇸 Kauppatase | −4,656 miljardia EUR | −2,026 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇪🇸 Kultavarannot | 281,58 Tonnes | 281,58 Tonnes | Kvartaali |
🇪🇸 Matkailijoiden saapumiset | 9,595 milj. | 10,931 milj. | Kuukausittain |
🇪🇸 Matkailutulot | 6,658 miljardia EUR | 5,191 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇪🇸 Pääomavirrat | 8,644 miljardia EUR | 5,412 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇪🇸 Terrorisminiindeksi | 1,669 Points | 2,712 Points | Vuosittain |
🇪🇸 Tilisiirrot | 7,617 miljardia EUR | 4,464 miljardia EUR | Kvartaali |
🇪🇸 Tuonnit | 38,647 miljardia EUR | 33,476 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇪🇸 Ulkomaan suorat sijoitukset | 2,158 miljardia EUR | −1,018 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇪🇸 Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | 163 % of GDP | 165 % of GDP | Kvartaali |
🇪🇸 Ulkomainen velka | 2,51 miljardia EUR | 2,511 miljardia EUR | Kvartaali |
🇪🇸 Vaihtotase | 5,555 miljardia EUR | 2,834 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇪🇸 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 2,6 % of GDP | 0,6 % of GDP | Vuosittain |
🇪🇸 Vienti | 33,391 miljardia EUR | 31,45 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.