Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Latvia Kokopäivätyö
Osakekurssi
Nykyinen kokopäivätyön arvo Latvia on 768 500 . Kokopäivätyö Latvia laski 768 500 1.12.2023, kun se oli 781 100 1.9.2023. Välillä 1.6.1998 - 1.3.2024 keskimääräinen BKT Latvia oli 819 700,00 . Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2007 984 300,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2010 720 300,00 .
Kokopäivätyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
kokopäivätyö | |
---|---|
1.6.1998 | 846 100,00 |
1.12.1998 | 839 900,00 |
1.6.1999 | 835 800,00 |
1.12.1999 | 830 000,00 |
1.6.2000 | 821 500,00 |
1.12.2000 | 819 500,00 |
1.6.2001 | 824 700,00 |
1.12.2001 | 826 000,00 |
1.3.2002 | 809 000,00 |
1.6.2002 | 841 300,00 |
1.9.2002 | 861 000,00 |
1.12.2002 | 868 000,00 |
1.3.2003 | 830 200,00 |
1.6.2003 | 842 800,00 |
1.9.2003 | 878 500,00 |
1.12.2003 | 840 200,00 |
1.3.2004 | 833 900,00 |
1.6.2004 | 832 800,00 |
1.9.2004 | 864 600,00 |
1.12.2004 | 839 400,00 |
1.3.2005 | 852 600,00 |
1.6.2005 | 856 200,00 |
1.9.2005 | 889 800,00 |
1.12.2005 | 884 100,00 |
1.3.2006 | 889 800,00 |
1.6.2006 | 923 300,00 |
1.9.2006 | 962 700,00 |
1.12.2006 | 955 100,00 |
1.3.2007 | 928 100,00 |
1.6.2007 | 941 500,00 |
1.9.2007 | 981 600,00 |
1.12.2007 | 984 300,00 |
1.3.2008 | 955 800,00 |
1.6.2008 | 960 600,00 |
1.9.2008 | 960 300,00 |
1.12.2008 | 919 200,00 |
1.3.2009 | 848 200,00 |
1.6.2009 | 813 700,00 |
1.9.2009 | 786 500,00 |
1.12.2009 | 770 200,00 |
1.3.2010 | 720 300,00 |
1.6.2010 | 744 700,00 |
1.9.2010 | 775 700,00 |
1.12.2010 | 761 900,00 |
1.3.2011 | 743 900,00 |
1.6.2011 | 767 100,00 |
1.9.2011 | 779 600,00 |
1.12.2011 | 776 000,00 |
1.3.2012 | 744 400,00 |
1.6.2012 | 764 100,00 |
1.9.2012 | 792 600,00 |
1.12.2012 | 799 400,00 |
1.3.2013 | 793 600,00 |
1.6.2013 | 794 900,00 |
1.9.2013 | 810 600,00 |
1.12.2013 | 799 700,00 |
1.3.2014 | 788 000,00 |
1.6.2014 | 808 300,00 |
1.9.2014 | 803 000,00 |
1.12.2014 | 797 700,00 |
1.3.2015 | 804 400,00 |
1.6.2015 | 812 900,00 |
1.9.2015 | 805 600,00 |
1.12.2015 | 794 500,00 |
1.3.2016 | 789 900,00 |
1.6.2016 | 798 100,00 |
1.9.2016 | 789 200,00 |
1.12.2016 | 774 100,00 |
1.3.2017 | 782 600,00 |
1.6.2017 | 794 600,00 |
1.9.2017 | 799 100,00 |
1.12.2017 | 799 000,00 |
1.3.2018 | 799 700,00 |
1.6.2018 | 813 800,00 |
1.9.2018 | 818 600,00 |
1.12.2018 | 802 500,00 |
1.3.2019 | 792 800,00 |
1.6.2019 | 797 900,00 |
1.9.2019 | 800 800,00 |
1.12.2019 | 795 700,00 |
1.3.2020 | 762 100,00 |
1.6.2020 | 782 600,00 |
1.9.2020 | 786 700,00 |
1.12.2020 | 767 100,00 |
1.3.2021 | 740 500,00 |
1.6.2021 | 757 800,00 |
1.9.2021 | 765 400,00 |
1.12.2021 | 765 200,00 |
1.3.2022 | 762 200,00 |
1.6.2022 | 789 200,00 |
1.9.2022 | 795 300,00 |
1.12.2022 | 787 200,00 |
1.3.2023 | 768 700,00 |
1.6.2023 | 783 200,00 |
1.9.2023 | 781 100,00 |
1.12.2023 | 768 500,00 |
Kokopäivätyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 768 500 |
1.9.2023 | 781 100 |
1.6.2023 | 783 200 |
1.3.2023 | 768 700 |
1.12.2022 | 787 200 |
1.9.2022 | 795 300 |
1.6.2022 | 789 200 |
1.3.2022 | 762 200 |
1.12.2021 | 765 200 |
1.9.2021 | 765 400 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kokopäivätyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇱🇻 Avoimet työpaikat | 24 224 | 22 230 | Kvartaali |
🇱🇻 Eläkeikä naiset | 64,75 Years | 64,5 Years | Vuosittain |
🇱🇻 Eläkeikäiset miehet | 64,75 Years | 64,5 Years | Vuosittain |
🇱🇻 nuorisotyöttömyysaste | 9,1 % | 9,8 % | Kuukausittain |
🇱🇻 Osa-aikatyö | 58 200 | 56 700 | Kvartaali |
🇱🇻 Ostoaste | 68,9 % | 68,6 % | Kvartaali |
🇱🇻 Palkat | 1 213 EUR/Month | 1 160 EUR/Month | Kuukausittain |
🇱🇻 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 2,1 % | 1,8 % | Kvartaali |
🇱🇻 Tuottavuus | 120,417 points | 120,774 points | Kvartaali |
🇱🇻 Työkustannukset | 173,26 points | 170,19 points | Kvartaali |
🇱🇻 Työllisyysaste | 64 % | 64 % | Kvartaali |
🇱🇻 Työllisyysmuutos | 0,3 % | −1 % | Kvartaali |
🇱🇻 Työpaikkatarjousaste | 2,8 % | 2,5 % | Kvartaali |
🇱🇻 Työssäkäyvät | 880 000 | 878 000 | Kvartaali |
🇱🇻 Työttömät henkilöt | 45 432 | 47 858 | Kuukausittain |
🇱🇻 Työttömyysaste | 7,2 % | 6,8 % | Kvartaali |
🇱🇻 väestö | 1,87 milj. | 1,88 milj. | Vuosittain |
🇱🇻 Vähimmäispalkat | 700 EUR/Month | 700 EUR/Month | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kokopäivätyö
Kokopäivätyöllisyys: Makrotalouden Keskeinen Indikaattori Kokopäivätyöllisyys on yksi merkittävistä makrotalouden indikaattoreista, jota käytetään kuvaamaan talouden yleistä suorituskykyä ja terveydentilaa. Eulerpool on ammattimainen makrotalouden tilastotietoja näyttävä verkkosivusto, joka tarjoaa syvällistä ja tarkkaa tietoa talouden eri osa-alueista. Tässä artikkelissa paneudutaan syvällisesti kokopäivätyöllisyyden merkitykseen, analysointiin ja sen vaikutuksiin talouteen. Kokopäivätyöllisyys kuvaa tilannetta, jossa yksilöt ovat työllistetyssä suhteessa täydessä työajassa. Suomessa tämä merkitsee tyypillisesti noin 35-40 työtuntia viikossa. Kokopäivätyöllisyys on tärkeä indikaattori, sillä se kertoo sekä työmarkkinoiden tilasta että yksilöiden taloudellisesta vakaudesta. Yhteiskunnassa, jossa korkea osa väestöstä on kokopäivätyössä, voidaan olettaa olevan korkeampaa taloudellista turvallisuutta ja parempia elintasoja. Kokopäivätyöllisyysindeksin tutkiminen ja analysointi tarjoaa keskeisiä oivalluksia talouden dynaamisiin liikkeisiin. Eulerpool mahdollistaa tämän tiedon saatavuuden ja tarkastelun eri muuttujien valossa. Yksinkertaisesti sanottuna, korkea kokopäivätyöllisyys tarkoittaa, että useampi henkilö yhteiskunnassa on työssä ja tuottaa lisäarvoa taloudelle. Tämä voi johtaa korkeampaan kulutukseen, investointeihin ja yleisiin taloudellisiin parannuksiin. Kokopäivätyöllisyyden taso vaihtelee ajanjaksosta ja talouden suhdanteista riippuen. Noususuhdanteessa, jolloin talous kasvaa ja yritykset laajentavat toimintaansa, kokopäivätyöllisyys yleensä kasvaa. Vastaavasti taantuman aikana, jolloin talouden aktiivisuus hidastuu ja yritykset saattavat vähentää työvoimaa, kokopäivätyöllisyys laskee. Eulerpool tarjoaa reaaliaikaista dataa ja analyysejä, joiden avulla voidaan ennakoida ja reagoida näihin muutoksiin. Korkea kokopäivätyöllisyys vaikuttaa myönteisesti myös julkisen sektorin talouteen. Kun enemmän ihmisiä on töissä, verotulot kasvavat, mikä mahdollistaa paremman julkisten palveluiden rahoituksen. Tämä luo positiivisen kierteen, jossa hyvin toimivat julkiset palvelut tukevat edelleen työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Toisaalta, jos kokopäivätyöllisyys laskee, vähenevät myös verotulot, mikä voi johtaa julkisten palveluiden leikkauksiin ja heikentyvään taloudelliseen hyvinvointiin. Makroekonomisesti tarkasteltuna kokopäivätyöllisyys on yhteydessä moniin muihin talouden mittareihin. Esimerkiksi, alhainen työttömyysaste yhdistyy usein korkeaan kokopäivätyöllisyyteen. Tämä indikoi vahvoja työmarkkinoita, joissa työtä on saatavilla ja työntekijöillä on valinnanvaraa. Käytettävissä olevat tulot lisääntyvät, mikä puolestaan kasvattaa kysyntää ja tukee taloudellista kasvua. Yhtä lailla, inflaatio vaikuttaa kokopäivätyöllisyyteen, sillä korkea inflaatio voi heikentää yritysten kannattavuutta ja vähentää työpaikkojen määrää. Työn tuottavuus ja sen kasvu ovat myös läheisesti yhteydessä kokopäivätyöllisyyteen. Kun henkilöt työskentelevät kokopäiväisesti, heillä on enemmän aikaa kehittää ammattitaitoaan ja tehokkuuttaan. Tämä voi johtaa tuottavuuden kasvuun, mikä on keskeinen tekijä taloudellisessa kehityksessä. Eulerpoolin tarjoama data antaa mahdollisuuden ymmärtää, miten tuottavuus ja kokopäivätyöllisyys vaikuttavat toisiinsa ja miten tätä suhdetta voidaan hyödyntää talouspolitiikan suunnittelussa. Sosioekonomiset tekijät, kuten koulutustaso, ikä ja sukupuoli, vaikuttavat myös kokopäivätyöllisyyteen. Korkeasti koulutettujen ihmisten oletetaan usein olevan enemmän työllistettyjä kokopäiväisesti, koska heillä on todennäköisemmin vakituisia työsuhteita ja erikoistunutta osaamista. Ikärakenne puolestaan vaikuttaa työmarkkinoihin, sillä esimerkiksi nuoret aikuiset ja eläkeikää lähestyvät saattavat työskennellä osapäiväisesti tai olla työmarkkinoiden ulkopuolella. Sukupuolierot näkyvät työmarkkinoilla myös kokopäivätyöllisyyden osalta, ja nämä erot voivat heijastaa laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä. Eulerpoolin tarkoituksena on paitsi tarjota tarkan tiedon kokopäivätyöllisyydestä, myös toimia työkaluna taloudellisten trendien ja ilmiöiden ymmärtämisessä. Käyttäjät voivat tutkia kokopäivätyöllisyyden kehitystä eri aikajaksoina, vertailla sitä muihin talouden mittareihin ja analysoida sen vaikutusta laajemmin. Tämä tieto on arvokasta sekä yksityisille taloudeille, yrityksille että päätöksentekijöille, jotka tarvitsevat luotettavaa ja reaaliaikaista dataa strategisten päätösten tueksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että kokopäivätyöllisyys on keskeinen indikaattori talouden terveydentilan ja suorituskyvyn mittaamisessa. Ymmärtämällä sen vaikutukset ja vaihtelut, voidaan paremmin ennustaa ja hallita talouden suhdanteita ja saavuttaa kestävämpää taloudellista kehitystä. Eulerpool tarjoaa arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka auttavat käyttäjiä navigoimaan kompleksisessa taloudellisessa ympäristössä ja tekemään informoituja päätöksiä. Tässä moniulotteisessa ja jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä kokopäivätyöllisyys toimii kompassina, joka ohjaa kohti pitkän aikavälin taloudellista hyvinvointia.