Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Sambia Valtion velka
Osakekurssi
Tämänhetkinen arvo Valtion velka Sambia on 13,96 miljardia USD. Valtion velka Sambia kasvoi 13,96 miljardia USD 1.1.2022, kun se oli 13,041 miljardia USD 1.1.2021. Vuosina 1.1.2002 - 1.1.2023, BKT:n keskiarvo Sambia oli 6,56 miljardia USD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2023, jolloin se oli 14,57 miljardia USD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.2007, jolloin se oli 1,11 miljardia USD.
Valtion velka ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Valtionvelka | |
---|---|
1.1.2002 | 7,14 miljardia USD |
1.1.2003 | 6,38 miljardia USD |
1.1.2004 | 7,08 miljardia USD |
1.1.2005 | 4,52 miljardia USD |
1.1.2006 | 1,90 miljardia USD |
1.1.2007 | 1,11 miljardia USD |
1.1.2008 | 1,20 miljardia USD |
1.1.2009 | 1,52 miljardia USD |
1.1.2010 | 1,67 miljardia USD |
1.1.2011 | 1,98 miljardia USD |
1.1.2012 | 3,18 miljardia USD |
1.1.2013 | 3,55 miljardia USD |
1.1.2014 | 4,73 miljardia USD |
1.1.2015 | 6,70 miljardia USD |
1.1.2016 | 6,69 miljardia USD |
1.1.2017 | 8,92 miljardia USD |
1.1.2018 | 10,05 miljardia USD |
1.1.2019 | 11,66 miljardia USD |
1.1.2020 | 12,74 miljardia USD |
1.1.2021 | 13,04 miljardia USD |
1.1.2022 | 13,96 miljardia USD |
Valtion velka Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2022 | 13,96 miljardia USD |
1.1.2021 | 13,041 miljardia USD |
1.1.2020 | 12,738 miljardia USD |
1.1.2019 | 11,659 miljardia USD |
1.1.2018 | 10,048 miljardia USD |
1.1.2017 | 8,916 miljardia USD |
1.1.2016 | 6,686 miljardia USD |
1.1.2015 | 6,704 miljardia USD |
1.1.2014 | 4,73 miljardia USD |
1.1.2013 | 3,548 miljardia USD |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Valtion velka
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇿🇲 Korruptioindeksi | 37 Points | 33 Points | Vuosittain |
🇿🇲 Korruptioranking | 98 | 116 | Vuosittain |
🇿🇲 Sotilasmenot | 377,2 milj. USD | 326,1 milj. USD | Vuosittain |
🇿🇲 Valtion budjetti | −5,7 % of GDP | −8,2 % of GDP | Vuosittain |
🇿🇲 Valtionvelka suhteessa BKT:hen | 56,2 % of GDP | 71,5 % of GDP | Vuosittain |
Makroseiten muille maille Afrikka
- 🇩🇿Algeria
- 🇦🇴Angola
- 🇧🇯Benin
- 🇧🇼Botswana
- 🇧🇫Burkina Faso
- 🇧🇮Burundi
- 🇨🇲Kamerun
- 🇨🇻Kap Verde
- 🇨🇫Keski-Afrikan tasavalta
- 🇹🇩Tšad
- 🇰🇲Komorit
- 🇨🇬Kongo
- 🇿🇦Etelä-Afrikka
- 🇩🇯Djibouti
- 🇪🇬Egypti
- 🇬🇶Päiväntasaajan Guinea
- 🇪🇷Eritrea
- 🇪🇹Etiopian
- 🇬🇦Gabon
- 🇬🇲Gambia
- 🇬🇭Ghana
- 🇬🇳Guinea
- 🇬🇼Guinea-Bissau
- 🇨🇮Norsunluurannikko
- 🇰🇪Kenia
- 🇱🇸Lesotho
- 🇱🇷Liberia
- 🇱🇾Libya
- 🇲🇬Madagaskar
- 🇲🇼Malawi
- 🇲🇱Mali
- 🇲🇷Mauritania
- 🇲🇺Mauritius
- 🇲🇦Marokko
- 🇲🇿Mosambik
- 🇳🇦Namibia
- 🇳🇪Niger
- 🇳🇬Nigeria
- 🇷🇼Ruanda
- 🇸🇹São Tomé ja Príncipe
- 🇸🇳Senegal
- 🇸🇨Seyschellit
- 🇸🇱Sierra Leone
- 🇸🇴Somalia
- Etelä-Sudan
- 🇸🇩Sudan
- 🇸🇿Swazimaa
- 🇹🇿Tansania
- 🇹🇬Togo
- 🇹🇳Tunisia
- 🇺🇬Uganda
- 🇿🇼Simbabwen
Mikä on Valtion velka
Valtionvelka: Yritysdatan Makrotalouden Keskeinen Tekijä Valtionvelka on yksi merkittävimmistä ja laajimmin tutkituista aiheista makrotalouden piirissä. Se viittaa siihen summaan, jonka valtio lainaa ulkopuolisilta lähteiltä kattaakseen budjettivajeita sekä rahoittaakseen erilaisia julkisia hankkeita ja palveluita. Eulerpool verkkosivustolla käsittelemme makrotalouden keskeisiä data-aineistoja ja valtionvelka on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Tässä artikkelissa käsittelemme valtionvelan käsitettä, sen merkitystä, vaikutuksia ja hallintaa sekä sitä, miten valtionvelka heijastuu ja analysoidaan makrotaloudessa. Valtionvelka on syntynyt, kun hallituksen menot ylittävät sen tulot. Tällöin valtiolla on vaihtoehtoina joko vähentää menojaan, lisätä tulojaan veroilla tai lainata rahaa kattamaan vajetta. Useimmiten hallitukset valitsevat jälkimmäisen vaihtoehdon, koska se mahdollistaa julkisten palveluiden ja hankkeiden ylläpidon sekä taloudellisen toimeliaisuuden jatkuvuuden. Valtionvelka voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: kotimaiseen ja ulkomaiseen velkaan. Kotimainen velka on lainaa, jonka valtio ottaa kansallisten pankkien, yritysten ja muiden rahoituslaitosten kautta. Ulkomainen velka puolestaan tarkoittaa lainaa, jonka valtio ottaa ulkomaisilta rahoituslaitoksilta, hallituksilta tai kansainvälisiltä organisaatioilta. Molemmat velkakategoriat vaikuttavat erilaisin tavoin kansantalouteen ja niiden hallinnointi vaatii erilaisia strategioita. Valtionvelan taso voi vaikuttaa merkittävästi maan taloudelliseen tilanteeseen ja sitä arvioidaan usein suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Velka-BKT-suhde on indikaattori, joka auttaa ymmärtämään valtion velanhoitokyvyn. Korkea velka-BKT-suhde voi viitata siihen, että valtio saattaa kohdata vaikeuksia velanhoidossa etenkin kriisiaikoina. Viralliset tahot, kuten kansainväliset luottoluokituslaitokset, seuraavat tarkoin tätä suhdetta ja käyttävät sitä talouden vakauden arvioinnissa. Valtionvelalla on useita vaikutuksia kansantalouteen. Yksi merkittävä vaikutus on korkokannan ja inflaation muuttuminen. Korkea valtionvelka voi johtaa korkeampiin korkoihin, koska lainanantajat vaativat suurempia tuottoja riskien kompensoimiseksi. Tämä voi tehdä lainanoton kalliimmaksi yksityiselle sektorille ja hillitä taloudellista aktiviteettia. Toisaalta, jos keskuspankki päättää pitää korot alhaisina tukeakseen taloutta, se voi johtaa suurempaan inflaatioon erityisesti, jos talouteen pumpataan paljon rahaa. Toinen merkittävä vaikutus valtionvelalla on sen vaikutus julkisen talouden tasapainottamiseen. Kasvava velkataakka voi rajoittaa hallituksen kykyä reagoida tuleviin talouskriiseihin tai muihin äkillisiin rahoitustarpeisiin. Se voi myös johtaa siihen, että suurempi osa valtion budjetista menee velanhoitokustannuksiin, jättäen vähemmän varoja muihin julkisiin menoihin kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin. Valtionvelan hallinnointi on monimutkainen ja vaativa tehtävä, joka vaatii huolellista suunnittelua ja strategiaa. Valtiot käyttävät useita erilaisia instrumentteja ja mekanismeja velanhallinnassa, kuten velkakirjojen liikkeeseenlaskua, veropolitiikan manipulointia ja menoarvioiden tarkistuksia. Tärkeä osa velanhallintaa on myös ennustaminen ja riskienhallinta, joka auttaa valtioita valmistautumaan mahdollisiin muutoksiin taloudellisessa ympäristössä. Kansainvälisellä tasolla monet maat tekevät yhteistyötä eri organisaatioiden, kuten Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin kanssa, saadakseen apua velanhoitoon ja talouden vakauttamiseen. Näillä organisaatioilla on runsaasti kokemusta ja resursseja, joita ne voivat tarjota auttaakseen jäsenvaltioitaan selviämään taloudellisista haasteista. Lisäksi monet maat tekevät kahdenvälistä yhteistyötä muiden valtioiden kanssa velanhallintaa koskevissa kysymyksissä. Eulerpool verkkosivusto tarjoaa ajantasaiset ja kattavat makrotalouden data-aineistot, mukaan lukien valtionvelkaan liittyvät indikaattorit ja analyysit. Tavoitteenamme on tarjota asiantuntijoille, analyytikoille ja muille talouden parissa työskenteleville henkilöille syvällistä tietoa ja työkaluja, jotka auttavat heitä tekemään informoituja päätöksiä. Valtionvelkaan liittyvä data tarjoaa hyödyllistä tietoa maan talouden tilasta ja näkymistä, ja se on osa laajempaa kokonaisuutta, joka kattaa monia talouden osa-alueita. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtionvelka on keskeinen ja monimuotoinen osa makrotaloutta, joka vaikuttaa laajasti kansantalouteen ja vaatii huolellista hallinnointia. Sen analysointi ja ymmärtäminen on olennaista talouden toimijoille, jotka pyrkivät navigoimaan monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa taloudellisessa ympäristössä. Eulerpool pyrkii tarjoamaan työkalut ja tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat ymmärtää ja hyödyntää näitä keskeisiä tietoja parhaalla mahdollisella tavalla.