Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Afganistan Bruttokansantuote (BKT)
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) Afganistan on 14,27 miljardia USD. Bruttokansantuote (BKT) Afganistan laski arvoon 14,27 miljardia USD 1.1.2021, kun se oli 19,96 miljardia USD 1.1.2020. Välillä 1.1.1960 ja 1.1.2022, keskimääräinen BKT Afganistan oli 7,61 miljardia USD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2014 arvolla 20,50 miljardia USD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1960 arvolla 540,00 milj. USD.
Bruttokansantuote (BKT) ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
BKT | |
---|---|
1.1.1960 | 540,00 milj. USD |
1.1.1961 | 550,00 milj. USD |
1.1.1962 | 550,00 milj. USD |
1.1.1963 | 750,00 milj. USD |
1.1.1964 | 800,00 milj. USD |
1.1.1965 | 1,01 miljardia USD |
1.1.1966 | 1,40 miljardia USD |
1.1.1967 | 1,67 miljardia USD |
1.1.1968 | 1,37 miljardia USD |
1.1.1969 | 1,41 miljardia USD |
1.1.1970 | 1,75 miljardia USD |
1.1.1971 | 1,83 miljardia USD |
1.1.1972 | 1,60 miljardia USD |
1.1.1973 | 1,73 miljardia USD |
1.1.1974 | 2,16 miljardia USD |
1.1.1975 | 2,37 miljardia USD |
1.1.1976 | 2,56 miljardia USD |
1.1.1977 | 2,95 miljardia USD |
1.1.1978 | 3,30 miljardia USD |
1.1.1979 | 3,70 miljardia USD |
1.1.1980 | 3,64 miljardia USD |
1.1.1981 | 3,48 miljardia USD |
1.1.2000 | 3,52 miljardia USD |
1.1.2001 | 2,81 miljardia USD |
1.1.2002 | 3,83 miljardia USD |
1.1.2003 | 4,52 miljardia USD |
1.1.2004 | 5,22 miljardia USD |
1.1.2005 | 6,20 miljardia USD |
1.1.2006 | 6,97 miljardia USD |
1.1.2007 | 9,75 miljardia USD |
1.1.2008 | 10,11 miljardia USD |
1.1.2009 | 12,42 miljardia USD |
1.1.2010 | 15,86 miljardia USD |
1.1.2011 | 17,81 miljardia USD |
1.1.2012 | 19,91 miljardia USD |
1.1.2013 | 20,15 miljardia USD |
1.1.2014 | 20,50 miljardia USD |
1.1.2015 | 19,13 miljardia USD |
1.1.2016 | 18,12 miljardia USD |
1.1.2017 | 18,75 miljardia USD |
1.1.2018 | 18,05 miljardia USD |
1.1.2019 | 18,80 miljardia USD |
1.1.2020 | 19,96 miljardia USD |
1.1.2021 | 14,27 miljardia USD |
Bruttokansantuote (BKT) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2021 | 14,27 miljardia USD |
1.1.2020 | 19,96 miljardia USD |
1.1.2019 | 18,8 miljardia USD |
1.1.2018 | 18,05 miljardia USD |
1.1.2017 | 18,75 miljardia USD |
1.1.2016 | 18,12 miljardia USD |
1.1.2015 | 19,13 miljardia USD |
1.1.2014 | 20,5 miljardia USD |
1.1.2013 | 20,15 miljardia USD |
1.1.2012 | 19,91 miljardia USD |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇦🇫 BKT henkeä kohti | 372,62 USD | 407,62 USD | Vuosittain |
🇦🇫 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 1 955,21 USD | 2 138,87 USD | Vuosittain |
🇦🇫 BKT vakiohinnoin | 1,033 Bio. AFN | 1,101 Bio. AFN | Vuosittain |
🇦🇫 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 196,521 miljardia AFN | 152,155 miljardia AFN | Vuosittain |
🇦🇫 Kaivosalan BKT | 22,704 miljardia AFN | 21,804 miljardia AFN | Vuosittain |
🇦🇫 Liikennealan BKT | 42,382 miljardia AFN | 42,54 miljardia AFN | Vuosittain |
🇦🇫 Maatalouden BKT | 373,056 miljardia AFN | 399,264 miljardia AFN | Vuosittain |
🇦🇫 Palveluiden BKT | 460,482 miljardia AFN | 492,398 miljardia AFN | Vuosittain |
🇦🇫 Palveluyritysten BKT | 23,723 miljardia AFN | 24,444 miljardia AFN | Vuosittain |
🇦🇫 Rakennusalan BKT | 21,297 miljardia AFN | 21,459 miljardia AFN | Vuosittain |
🇦🇫 Valmistavan teollisuuden BKT | 82,304 miljardia AFN | 91,431 miljardia AFN | Vuosittain |
🇦🇫 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | −6,2 % | −20,7 % | Vuosittain |
Afganistanin talouden suurin sektori on palvelut. Tukkukauppa ja vähittäiskauppa, ravintolat ja hotellit; kuljetus, varastointi ja viestintä; rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöala sekä yhteisö-, henkilö-, sosiaali- ja julkishallinnon palvelut muodostavat 49 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maatalous luo 26 prosenttia tuotannosta. Teollisuus ja kaivostoiminta muodostavat 13 prosenttia varallisuudesta ja rakennusala 12 prosenttia.
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇯🇵Japani
- 🇸🇦Saudi-Arabia
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Bruttokansantuote (BKT)
BKT (bruttokansantuote) on yksi keskeisimmistä makrotaloudellisista mittareista, ja se tarjoaa kattavan näkemyksen talouden yleiskunnosta. Eulerpoolin verkkosivustolla pyrimme tarjoamaan tarkkaa ja ajantasaista taloudellista dataa, jotta käyttäjämme voivat tehdä hyvin informoituja päätöksiä ja analyysejä. Tässä artikkelissa tarkastelemme BKT:n merkitystä, sen mittausmenetelmiä sekä sen vaikutuksia kansantalouteen ja päätöksentekoon. Bruttokansantuote mittaa kansantalouden kokonaistuotantoa tietyllä ajanjaksolla, yleensä vuoden tai neljänneksen aikana. Se sisältää kotimaassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden kokonaisarvon ennen kuin otetaan huomioon tuotannosta vähennetyt välituotteet. BKT:n avulla voidaan arvioida talouden koon lisäksi sen kasvuvauhtia, elintasoa ja yleistä vaurautta. Eulerpoolin kaltaisilla taloudellisilla datasivustoilla BKT-tilastot ovat usein yksi eniten käytetyistä ja seuratuista mittareista. BKT:n mittaamiseen on kolme pääasiallista menetelmää: tuotantomenetelmä, tulomenetelmä ja menomenetelmä. 1. **Tuotantomenetelmä**: Tässä menetelmässä lasketaan yhteen kaikkien kotimaisten toimialojen tuotannon arvo ja vähennetään siitä tuotannossa käytettyjen välituotteiden arvo. Lopputuloksena saadaan lisäarvon summa, joka edustaa BKT:tä. Tämä menetelmä on hyödyllinen erityisesti, kun halutaan analysoida tuotantorakennetta eri toimialojen välillä. 2. **Tulomenetelmä**: Tässä menetelmässä mitataan kaikki tulot, jotka kotimaiset taloudelliset toimijat ovat saaneet tuotantoprosessin aikana. Näihin tuloihin kuuluvat palkat, yrittäjätulot, voitot, vuokrat ja verot. Tulomenetelmä tarjoaa näkökulman siihen, miten kansantalouden tulot jakautuvat ja kuinka suuri osuus tuloista palautuu työntekijöille, yrityksille ja valtiolle. 3. **Menomenetelmä**: Tässä menetelmässä lasketaan yhteen kotimaisten kuluttajien, yritysten ja valtion kulutusmenot sekä nettoviejien (viennin ja tuonnin erotus) menot. Menomenetelmä luonnollisesti jakautuu vielä tarkemmin yksityiseen kulutukseen, julkiseen kulutukseen, investointeihin ja nettovientiin. Tämä menetelmä on erityisen hyödyllinen talouspolitiikan suunnittelussa ja kulutuskäyttäytymisen analysoinnissa. BKT:hen liittyy myös lukuisia alaluokkia ja erikoistietoja, joita voidaan analysoida syvällisemmin. Näihin kuuluvat esimerkiksi BKT per capita, eli asukasta kohden laskettu BKT, joka antaa tarkemman kuvan elintasosta ja vaurauden jakautumisesta. Reaalinen BKT, joka on inflaatiokorjattu, antaa puolestaan tarkemman käsityksen talouden todellisesta kasvusta verrattuna nimelliseen BKT:hen, joka ei ota hintojen nousua huomioon. BKT:n analysointi on keskeistä talouspolitiikan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Se antaa hallituksille ja keskuspankeille merkkejä talouden ylikuumenemisesta tai taantumisesta ja auttaa muokkaamaan rahapolitiikkaa ja finanssipolitiikkaa tämän mukaan. Esimerkiksi keskuspankit voivat tarkentaa korkopolitiikkaansa perustuen BKT:n kasvunäkymiin ja inflaatiota koskeviin arvioihin. Samoin hallitukset voivat päättää julkisen sektorin investoinneista, verotuksen muutoksista ja sosiaaliturvatoimenpiteistä perustaen tietonsa BKT:n kehitykseen ja siihen liittyviin talouden indikaattoreihin. Kansainvälisessä taloudessa BKT:llä on myös ratkaiseva rooli. Talouden globaalissa kontekstissa BKT:llä voidaan vertailla eri maiden taloudellista suorituskykyä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Esimerkiksi monien maiden taloudellinen mahti ja elintaso eroavat huomattavasti, ja BKT tarjoaa yhden objektiivisen mittarin näiden erojen kartoittamiseen. Kansainväliset organisaatiot kuten IMF ja Maailmanpankki käyttävät BKT-tilastoja osana analyyseja ja politiikkasuosituksiaan. Eulerpoolin tavoite on tarjota käyttöönne kattavat ja päivitetyt BKT-tiedot, jotta voitte tehdä mahdollisimman tarkkoja ja luotettavia analyysejä. Sivustollemme kerättävät BKT-tiedot ovat peräisin luotettavista lähteistä, ja ne päivitetään säännöllisesti. Lisäksi tarjoamme visuaalisia työkaluja ja interaktiivisia kaavioita, jotka helpottavat datan ymmärtämistä ja analysointia. Pyydämme asiakkaitamme olemaan meihin yhteydessä, jos heillä on kysymyksiä tai erityistoiveita koskien BKT-tietoja tai muita ekonomisia indikaattoreita. Lopuksi, BKT ei ole täydellinen mittari, sillä se ei ota huomioon monia taloudelle ja hyvinvoinnille tärkeitä tekijöitä kuten ympäristövaikutuksia, tuloeroja tai epävirallista taloutta. Tästä syystä on tärkeää ottaa BKT:n rinnalle myös muita mittareita, jotka voivat täydentää kuvaa kansantalouden kokonaisuudesta. Eulerpool tarjoaa monipuolisen valikoiman makrotaloudellisia indikaattoreita tukemaan perusteellista ja moniulotteista talouden analyysia. Näillä tiedoilla ja työkaluilla varustettuna toivotamme teille menestystä taloudellisen analyysin parissa. Eulerpoolin tiimi on aina valmis tukemaan teitä mahdollisissa kysymyksissä ja tarpeissa koskien taloudellista dataa ja sen soveltamista.