Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Thaimaa Kotitalouksien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Osakekurssi
Kotitalouksien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) nykyinen arvo Thaimaa on 91,8 % of GDP. Kotitalouksien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Thaimaa nousi 91,8 % of GDP 1.9.2023, kun se oli 91,7 % of GDP 1.6.2023. Välillä 1.12.1991 ja 1.9.2023, bruttokansantuotteen keskiarvo Thaimaa oli 61,94 % of GDP. Kautta aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2021 96,60 % of GDP, kun taas alhaisin arvo kirjattiin 1.12.1991 28,70 % of GDP.
Kotitalouksien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Kotitalouksien velka suhteessa BKT:hen | |
---|---|
1.12.1991 | 28,70 % of GDP |
1.3.1992 | 29,50 % of GDP |
1.6.1992 | 30,30 % of GDP |
1.9.1992 | 32,10 % of GDP |
1.12.1992 | 33,80 % of GDP |
1.3.1993 | 34,60 % of GDP |
1.6.1993 | 35,30 % of GDP |
1.9.1993 | 37,20 % of GDP |
1.12.1993 | 39,20 % of GDP |
1.3.1994 | 40,40 % of GDP |
1.6.1994 | 41,80 % of GDP |
1.9.1994 | 44,00 % of GDP |
1.12.1994 | 45,60 % of GDP |
1.3.1995 | 46,50 % of GDP |
1.6.1995 | 47,30 % of GDP |
1.9.1995 | 48,30 % of GDP |
1.12.1995 | 49,60 % of GDP |
1.3.1996 | 51,10 % of GDP |
1.6.1996 | 52,00 % of GDP |
1.9.1996 | 53,40 % of GDP |
1.12.1996 | 55,00 % of GDP |
1.3.1997 | 56,70 % of GDP |
1.6.1997 | 58,90 % of GDP |
1.9.1997 | 60,70 % of GDP |
1.12.1997 | 60,50 % of GDP |
1.3.1998 | 59,10 % of GDP |
1.6.1998 | 58,60 % of GDP |
1.9.1998 | 58,60 % of GDP |
1.12.1998 | 57,90 % of GDP |
1.3.1999 | 57,60 % of GDP |
1.6.1999 | 56,70 % of GDP |
1.9.1999 | 55,10 % of GDP |
1.12.1999 | 53,60 % of GDP |
1.3.2000 | 52,10 % of GDP |
1.6.2000 | 50,60 % of GDP |
1.9.2000 | 49,00 % of GDP |
1.12.2000 | 47,30 % of GDP |
1.3.2001 | 45,80 % of GDP |
1.6.2001 | 44,20 % of GDP |
1.9.2001 | 44,10 % of GDP |
1.12.2001 | 44,20 % of GDP |
1.3.2002 | 44,80 % of GDP |
1.6.2002 | 45,50 % of GDP |
1.9.2002 | 46,10 % of GDP |
1.12.2002 | 46,30 % of GDP |
1.3.2003 | 46,60 % of GDP |
1.6.2003 | 47,10 % of GDP |
1.9.2003 | 47,50 % of GDP |
1.12.2003 | 48,40 % of GDP |
1.3.2004 | 49,10 % of GDP |
1.6.2004 | 49,50 % of GDP |
1.9.2004 | 49,80 % of GDP |
1.12.2004 | 50,00 % of GDP |
1.3.2005 | 50,20 % of GDP |
1.6.2005 | 50,40 % of GDP |
1.9.2005 | 50,80 % of GDP |
1.12.2005 | 51,50 % of GDP |
1.3.2006 | 51,00 % of GDP |
1.6.2006 | 49,60 % of GDP |
1.9.2006 | 50,30 % of GDP |
1.12.2006 | 50,70 % of GDP |
1.3.2007 | 50,30 % of GDP |
1.6.2007 | 50,70 % of GDP |
1.9.2007 | 50,80 % of GDP |
1.12.2007 | 50,50 % of GDP |
1.3.2008 | 50,00 % of GDP |
1.6.2008 | 50,20 % of GDP |
1.9.2008 | 50,00 % of GDP |
1.12.2008 | 51,00 % of GDP |
1.3.2009 | 52,30 % of GDP |
1.6.2009 | 54,40 % of GDP |
1.9.2009 | 56,10 % of GDP |
1.12.2009 | 57,20 % of GDP |
1.3.2010 | 56,70 % of GDP |
1.6.2010 | 56,80 % of GDP |
1.9.2010 | 57,40 % of GDP |
1.12.2010 | 59,40 % of GDP |
1.3.2011 | 60,60 % of GDP |
1.6.2011 | 61,40 % of GDP |
1.9.2011 | 63,00 % of GDP |
1.12.2011 | 66,60 % of GDP |
1.3.2012 | 68,50 % of GDP |
1.6.2012 | 69,90 % of GDP |
1.9.2012 | 71,30 % of GDP |
1.12.2012 | 71,90 % of GDP |
1.3.2013 | 72,10 % of GDP |
1.6.2013 | 73,80 % of GDP |
1.9.2013 | 74,80 % of GDP |
1.12.2013 | 77,10 % of GDP |
1.3.2014 | 77,50 % of GDP |
1.6.2014 | 78,00 % of GDP |
1.9.2014 | 79,00 % of GDP |
1.12.2014 | 80,20 % of GDP |
1.3.2015 | 80,20 % of GDP |
1.6.2015 | 80,70 % of GDP |
1.9.2015 | 80,70 % of GDP |
1.12.2015 | 81,70 % of GDP |
1.3.2016 | 80,90 % of GDP |
1.6.2016 | 80,30 % of GDP |
1.9.2016 | 79,90 % of GDP |
1.12.2016 | 79,90 % of GDP |
1.3.2017 | 78,60 % of GDP |
1.6.2017 | 78,20 % of GDP |
1.9.2017 | 78,10 % of GDP |
1.12.2017 | 78,60 % of GDP |
1.3.2018 | 78,00 % of GDP |
1.6.2018 | 77,80 % of GDP |
1.9.2018 | 82,40 % of GDP |
1.12.2018 | 83,30 % of GDP |
1.3.2019 | 82,90 % of GDP |
1.6.2019 | 82,80 % of GDP |
1.9.2019 | 83,50 % of GDP |
1.12.2019 | 84,70 % of GDP |
1.3.2020 | 85,10 % of GDP |
1.6.2020 | 89,10 % of GDP |
1.9.2020 | 92,20 % of GDP |
1.12.2020 | 95,30 % of GDP |
1.3.2021 | 96,60 % of GDP |
1.6.2021 | 95,20 % of GDP |
1.9.2021 | 95,30 % of GDP |
1.12.2021 | 95,80 % of GDP |
1.3.2022 | 94,90 % of GDP |
1.6.2022 | 93,70 % of GDP |
1.9.2022 | 92,40 % of GDP |
1.12.2022 | 92,30 % of GDP |
1.3.2023 | 91,60 % of GDP |
1.6.2023 | 91,70 % of GDP |
1.9.2023 | 91,80 % of GDP |
Kotitalouksien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.9.2023 | 91,8 % of GDP |
1.6.2023 | 91,7 % of GDP |
1.3.2023 | 91,6 % of GDP |
1.12.2022 | 92,3 % of GDP |
1.9.2022 | 92,4 % of GDP |
1.6.2022 | 93,7 % of GDP |
1.3.2022 | 94,9 % of GDP |
1.12.2021 | 95,8 % of GDP |
1.9.2021 | 95,3 % of GDP |
1.6.2021 | 95,2 % of GDP |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kotitalouksien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇹🇭 Henkilökohtaiset menot | 0,3 % | 1,6 % | Kuukausittain |
🇹🇭 Henkilökohtaiset säästöt | 2 % | 10,4 % | Vuosittain |
🇹🇭 Kuluttajaluottamus | 60,5 points | 62,1 points | Kuukausittain |
🇹🇭 Kulutusluotot | 5,479 Bio. THB | 5,439 Bio. THB | Kvartaali |
🇹🇭 Kulutusmenot | 1,642 Bio. THB | 1,634 Bio. THB | Kvartaali |
🇹🇭 Pankkilainan korkoprosentti | 7 % | 7 % | Kuukausittain |
🇹🇭 Polttoaineen hinnat | 1,05 USD/Liter | 1,04 USD/Liter | Kuukausittain |
🇹🇭 Vähittäiskaupan myynti YoY | 15,3 % | −3,7 % | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇯🇵Japani
- 🇸🇦Saudi-Arabia
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Kotitalouksien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
"Talouden dynamiikka on monimutkainen kokonaisuus, jossa monet muuttujat vaikuttavat toisiinsa eri tavoin. Eräs tärkeimmistä indikaattoreista, joka kuvastaa talouden tilaa ja sen tulevaa suuntaa, on kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Tämä suhdeluku tunnetaan myös nimellä kotitalouksien velka-BKT-suhde. Eulerpool-verkkosivustolla tämän indikaattorin tarkastelu on välttämätöntä, sillä se antaa syvällistä tietoa talouden kestävyyteen ja mahdollisiin riskeihin liittyen. Kotitalouksien velan ja BKT:n välinen suhde on taloustieteessä keskeinen mittari, joka kuvastaa kotitalouksien taloudellista tilannetta ja niiden velanhoitokyvyn kestävyyttä. Tämän suhdeluvun nousu voi olla merkki siitä, että kotitaloudet lisäävät lainanottoaan joko lisääntyvien kulutusmenojen, asuntokauppojen tai muiden syiden vuoksi. Toisaalta, jos tämä suhde laskee, se voi viitata siihen, että kotitaloudet vähentävät velkaantumistaan tai että talouden kokonaiskasvu on nopeampaa kuin velan kasvu. Tämän indikaattorin tarkastelu on erityisen tärkeää talouspolitiikan näkökulmasta. Kotitalouksien velka-BKT-suhteen korkea taso voi olla merkki talouden ylikuumenemisesta ja mahdollisesta talouskriisistä. Esimerkiksi, jos kotitaloudet ovat erittäin velkaantuneita ja talouden olosuhteet muuttuvat heikommiksi, kuten korkojen noustessa, tämä voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia velanhoitokyvyn kanssa. Tällaisia tilanteita on nähty esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisin aikana, jolloin monissa maissa kotitalouksien korkea velkaantuneisuus suhteessa BKT:hen johti taloudellisiin ongelmiin ja vakaviin seurauksiin koko kansantaloudessa. Eulerpool tarjoaa asiakkailleen yksityiskohtaista ja ajantasaista tietoa kotitalouksien velka-BKT-suhteesta eri maissa ja aikaperiodeilla. Näin käyttäjät voivat analysoida kehitystrendejä ja arvioida taloudellisia riskejä. Tässä tiedonkeruussa ja -analysoinnissa hyödynnetään useita talousdataa tuottavia lähteitä, jotta saadaan mahdollisimman tarkka ja kattava kuva talouden tilasta. Kotitalouksien velkaantuneisuuden korkea taso saattaa myös indikoida finanssisektorin riskejä. Pankkien näkökulmasta korkea kotitalouksien velka-BKT-suhde merkitsee sitä, että suurin osa lainakannasta kohdistuu kotitalouksille, mikä voi altistaa pankit ja rahoitusjärjestelmän laajemmille riskeille mahdollisessa taloudellisessa kriisissä. Pankit joutuvat tällöin huolehtimaan siitä, että niillä on riittävä pääomapuskuri suojaamaan itseään mahdollisilta luottotappioilta. Taloustieteilijät ja poliitikot seuraavat tiiviisti tätä suhdelukua, sillä se antaa tärkeää tietoa talouden kestävyydestä ja vakaudesta. Monissa maissa on asetettu erityisiä politiikkatoimia, kuten makrovakausvälineitä, hallitsemaan kotitalouksien velkaantumista ja estämään mahdollisia velkakuplia. Näihin kuuluvat esimerkiksi lainakatot, jotka rajoittavat kotitalouksien mahdollisuuksia ottaa lainaa suhteessa heidän tuloihinsa. Näiden politiikkatoimien tavoitteena on luoda kestävä talouskehitys, jossa kotitaloudet eivät ylivelkaannu ja pankkisektori pysyy vakaana. Eulerpool-sivuston käyttäjät voivat hyödyntää näitä tietoja monin tavoin. Talouden asiantuntijat, kuten analyytikot ja tutkijat, voivat käyttää kotitalouksien velka-BKT-suhteen dataa luodakseen ennusteita talouden kehityksestä ja arvioidakseen talouspolitiikan vaikutuksia. Sijoittajat voivat puolestaan hyödyntää tietoa arvioidakseen markkinoiden riskejä ja tehdä parempia sijoituspäätöksiä. Myös valtioiden viranomaisille tämä tieto on arvokasta, sillä sen avulla voidaan kehittää ja toteuttaa parempaa talouspolitiikkaa. Yksittäiselle kotitaloudelle tieto omasta velkaantuneisuudesta suhteessa koko maan BKT:hen voi toimia indikaattorina oman talouden hallitsemisessa. Kun ymmärretään yleinen talouskehitys, on helpompi tehdä päätöksiä omasta kulutuksesta, säästämisestä ja mahdollisista lainanottoihin liittyvistä toimenpiteistä. Kattava ja ajantasainen tieto on avainasemassa, kun pyritään ymmärtämään makrotalouden monimutkaisia ilmiöitä. Eulerpool tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden tarkastella kotitalouksien velkaantuneisuuden kehitystä eri maiden ja aikakausien yli, mikä auttaa luomaan paremman kokonaiskuvan talouden tilasta. Tämä välitetty tieto toimii tärkeänä työkaluna sekä yksityishenkilöille että ammattilaisille, jotka tarvitsevat syvällistä ja analysoitua dataa omassa työssään tai henkilökohtaisessa taloudenhallinnassaan. Lopuksi on tärkeää korostaa, että vaikka kotitalouksien velka-BKT-suhde on erittäin tärkeä indikaattori, se ei yksinään kerro kaikkea talouden tilasta. Siksi on tärkeää tarkastella sitä yhdessä muiden talousindikaattoreiden kanssa, kuten työttömyysasteen, inflaation ja korkotason, jotta saadaan mahdollisimman kattava kuva talouden kehityksestä ja sen tulevaisuuden näkymistä. Eulerpool-sivuston laaja tietokanta ja analyysit tarjoavat erinomaisen välineen tämän kokonaisvaltaisen ymmärryksen luomiseen. Tervetuloa käyttämään Eulerpool-sivustoa ja syventämään tietämystäsi kotitalouksien velkaantuneisuuden merkityksestä ja vaikutuksista talouden kokonaisuuteen. Yhdessä voimme rakentaa paremman ymmärryksen talousdatan pohjalta ja tehdä tiedon avulla parempia päätöksiä niin henkilökohtaisessa elämässä kuin ammatillisessa toiminnassakin."