Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Japani Bruttokansantuote (BKT) liikenteestä
Osakekurssi
Nykyinen Bruttokansantuote (BKT) liikenteestä Japanissa on 21,538 Bio. JPY. Bruttokansantuote (BKT) liikenteestä Japanissa nousi 21,538 Bio. JPY 1.1.2021, kun se oli 20,823 Bio. JPY 1.1.2020. Ajanjaksolta 1.1.1994 - 1.1.2022, keskimääräinen Bruttokansantuote (BKT) liikenteestä Japanissa oli 24,93 Bio. JPY. Korkein arvo saavutettiin 1.1.2017 29,29 Bio. JPY, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.2008 20,40 Bio. JPY.
Bruttokansantuote (BKT) liikenteestä ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Liikennealan BKT | |
---|---|
1.1.1994 | 24,80 Bio. JPY |
1.1.1995 | 23,57 Bio. JPY |
1.1.1996 | 24,01 Bio. JPY |
1.1.1997 | 24,43 Bio. JPY |
1.1.1998 | 23,32 Bio. JPY |
1.1.1999 | 22,86 Bio. JPY |
1.1.2000 | 22,88 Bio. JPY |
1.1.2001 | 22,34 Bio. JPY |
1.1.2002 | 22,24 Bio. JPY |
1.1.2003 | 22,50 Bio. JPY |
1.1.2004 | 22,43 Bio. JPY |
1.1.2005 | 22,98 Bio. JPY |
1.1.2006 | 22,94 Bio. JPY |
1.1.2007 | 23,83 Bio. JPY |
1.1.2008 | 20,40 Bio. JPY |
1.1.2009 | 26,59 Bio. JPY |
1.1.2010 | 27,45 Bio. JPY |
1.1.2011 | 27,12 Bio. JPY |
1.1.2012 | 28,13 Bio. JPY |
1.1.2013 | 28,38 Bio. JPY |
1.1.2014 | 29,05 Bio. JPY |
1.1.2015 | 28,50 Bio. JPY |
1.1.2016 | 28,37 Bio. JPY |
1.1.2017 | 29,29 Bio. JPY |
1.1.2018 | 28,86 Bio. JPY |
1.1.2019 | 28,65 Bio. JPY |
1.1.2020 | 20,82 Bio. JPY |
1.1.2021 | 21,54 Bio. JPY |
Bruttokansantuote (BKT) liikenteestä Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2021 | 21,538 Bio. JPY |
1.1.2020 | 20,823 Bio. JPY |
1.1.2019 | 28,647 Bio. JPY |
1.1.2018 | 28,855 Bio. JPY |
1.1.2017 | 29,287 Bio. JPY |
1.1.2016 | 28,373 Bio. JPY |
1.1.2015 | 28,496 Bio. JPY |
1.1.2014 | 29,054 Bio. JPY |
1.1.2013 | 28,379 Bio. JPY |
1.1.2012 | 28,13 Bio. JPY |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) liikenteestä
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇯🇵 BKT | 4,213 Bio. USD | 4,256 Bio. USD | Vuosittain |
🇯🇵 BKT henkeä kohti | 37 079,11 USD | 36 202,64 USD | Vuosittain |
🇯🇵 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 46 268,42 USD | 45 174,73 USD | Vuosittain |
🇯🇵 BKT vakiohinnoin | 555,264 Bio. JPY | 558,041 Bio. JPY | Kvartaali |
🇯🇵 BKT-osuus ulkoisen kysynnän kautta | −0,4 % | 0,2 % | Kvartaali |
🇯🇵 BKT:n kasvuvauhti | −0,5 % | 0 % | Kvartaali |
🇯🇵 BKT:n vuosikasvu | 1,9 % | 1 % | Vuosittain |
🇯🇵 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 137,195 Bio. JPY | 137,533 Bio. JPY | Kvartaali |
🇯🇵 Bruttokansantulo | 587,813 Bio. JPY | 585,672 Bio. JPY | Kvartaali |
🇯🇵 Julkishallinnon BKT | 27,694 Bio. JPY | 27,402 Bio. JPY | Vuosittain |
🇯🇵 Kaivosalan BKT | 293,1 miljardia JPY | 337,9 miljardia JPY | Vuosittain |
🇯🇵 Maatalouden BKT | 5,694 Bio. JPY | 5,135 Bio. JPY | Vuosittain |
🇯🇵 Palveluiden BKT | 20,017 Bio. JPY | 19,859 Bio. JPY | Vuosittain |
🇯🇵 Palveluyritysten BKT | 17,3 Bio. JPY | 16,286 Bio. JPY | Vuosittain |
🇯🇵 Rakennusalan BKT | 27,113 Bio. JPY | 28,905 Bio. JPY | Vuosittain |
🇯🇵 Valmistavan teollisuuden BKT | 119,501 Bio. JPY | 120,739 Bio. JPY | Vuosittain |
🇯🇵 Vuosittainen BKT-kasvu | 1,2 % | 2,2 % | Kvartaali |
🇯🇵 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | −0,2 % | 1,2 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇸🇦Saudi-Arabia
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) liikenteestä
"Bruttokansantuote (BKT) kuljetussektorilta on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka heijastaa maan taloudellisen toiminnan laajuutta ja suorituskykyä liikenteen ja logistiikan alalla. Eulerpool tarjoaa yksityiskohtaisia makrotaloudellisia tietoja, jotka auttavat ymmärtämään ja analysoimaan kuljetussektorin panosta kokonaisbruttokansantuotteeseen. Kuljetussektori, joka kattaa monipuolisesti erilaisia kuljetusmuotoja kuten tie-, rautatie-, meri- ja ilmakuljetukset, edistää merkittävästi talouden kasvua ja vakaata toimintaa. Suomelle, jossa taloudellinen menestys on monissa tapauksissa sidoksissa tehokkaaseen ja luotettavaan kuljetusinfrastruktuuriin, liikenteen vaikutus BKT:hen on erityisen tärkeä. Suomen maantieteellinen sijainti, laaja väestötiheys ja runsaat luonnonvarat asettavat kuljetussektorille erityisiä vaatimuksia. Tehokkaat tieverkostot, hyvin kehittynyt rautatiejärjestelmä, vilkkaat satamat ja kilpailukykyiset lentokentät ovat kaikki keskeisiä komponentteja, jotka tukevat liiketoimintaympäristöä ja kansainvälistä kaupankäyntiä. Tilastokeskuksen raportit osoittavat, että kuljetusyrittäjyys ja logistiikkayritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja niiden rooli taloudessa on korostunut digitalisaation ja globalisaation myötä. Tilastojen ja analyysien mukaan liikenteen BKT on yksi dynaamisimmista sektoreista, joka heijastaa sekä taloudellisia suhdanteita että rakenteellisia muutoksia. Kriisitilanteet, kuten COVID-19-pandemia, ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvainen sektori voi olla ulkoisille shokeille, mutta myös kuinka nopeasti se voi sopeutua ja elpyä. Eulerpoolin sivustolla käyttäjät voivat analysoida pitkän aikavälin tietoja ja tunnistaa trendejä, suhdannevaihteluita sekä ennustaa tulevia kehityskulkuja. Kuljetussektorin vaikutus BKT:hen ei siis rajoitu pelkästään suoraan taloudelliseen toimintaan. Se vaikuttaa laajemmin tuotanto- ja jakeluketjuihin, jotka kytkeytyvät lähes kaikkiin talouden sektoreihin, mukaan lukien teollisuuteen, kauppaan ja palveluihin. Tämän takia liikenne- ja logistiikka-alan investointien ja politiikkojen merkitys taloudelle on kiistaton. Liikenteen infrastruktuuri-investoinnit, kuten tieverkon kunnossapito, rautateiden kehittäminen ja satamien laajentaminen, voivat luoda perustan pitkän aikavälin taloudelliselle kasvulle ja kilpailukyvylle. Kehittyneiden maiden, kuten Suomen, kohdalla liikennesektorilla on myös suuri merkitys ympäristönäkökulmasta. Kestävä kehitys ja vähäpäästöisten kuljetusratkaisujen suosiminen ovat nousseet politiikan keskiöön. Näihin liittyvät investoinnit eivät ainoastaan vähennä ympäristöjalanjälkeä, vaan voivat myös avata uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja vihreän talouden alalla. Eulerpoolin alusta mahdollistaa eri analyysien ja tilastojen avulla näiden trendien seuraamisen ja arvioimisen, mikä on kriittistä päätöksentekijöille ja sijoittajille. Liikenteen BKT-osuus voidaan myös jakaa eri alatuntemuksiin, kuten matkustajaliikenteen ja rahtiliikenteen vaikutuksiin. Matkustuspalvelut, kuten joukkoliikenne ja henkilöautojen käyttö, luovat arvoa päivittäin tuhansille ihmisille, jotka tarvitsevat tehokkaita ja luotettavia kuljetusvaihtoehtoja työ- ja vapaa-ajanmatkoille. Rahtiliikenne, puolestaan, muodostaa kriittisen osan tuotannon ja jakelun logistiikkaketjuista, mikä mahdollistaa tavaroiden liikkumisen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Eulerpoolin makrotaloudellinen tietokanta tarjoaa yrityksille ja talouden asiantuntijoille mahdollisuuden seurata liikennesektorin kehitystä ja ymmärtää sen vaikutuksia laajempaan taloudelliseen kontekstiin. Oli kyseessä sitten strategisten päätösten teko, investointien suunnittelu tai politiikkasuositusten kehittäminen, saatavilla olevat BKT-tiedot ja analyysit tarjoavat arvokasta informaatiota monipuoliseen taloudelliseen suunnitteluun. Kansainvälisessä kontekstissa Suomen kuljetussektori vertautuu usein muiden EU-maiden ja globaalien kilpailijoiden kanssa. Näiden vertailujen avulla voidaan tunnistaa parhaita käytäntöjä ja mahdollista parantamisalueita. Eu- ja globaalitasoiset tilastot auttavat myös ymmärtämään, miten Suomen liikennesektori sopeutuu globaaleihin trendeihin ja millaisia uusia mahdollisuuksia ja haasteita saattaa olla horisontissa. Eulerpoolin kattavat tiedot ja analyysit tukevat päätöksentekoa monilla eri tasoilla, tarjoamalla arvokasta tietoa sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Yhteenvetona voidaan todeta, että liikenteen BKT-osuus on monimutkainen ja monitasoinen taloudellinen indikaattori, jonka merkitystä ei tule aliarvioida. Se ei ainoastaan heijasta kuljetus- ja logistiikka-alan nykytilaa, vaan myös antaa viitteitä tulevasta taloudellisesta kehityksestä ja mahdollisuuksista." Tämä kuvaus poskytää laajan katsauksen liikenteen BKT-osuuden merkitykseen, painottaen erityisesti tiedon merkitystä strategisen päätöksenteon ja taloudellisen analyysin tukena. Eulerpoolin tavoitteena on tuoda selkeyttä ja syvyyttä tähän monimutkaiseen aiheeseen, toimien arvokkaana resurssina kaikille, jotka tarvitsevat ajankohtaista ja tarkkaa makrotaloudellista tietoa.