Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Saksa Bruttokansantuote (BKT) per capita
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) per capita Saksa on 43 361,18 USD. Bruttokansantuote (BKT) per capita Saksa nousi 43 361,18 USD 1.1.2022, kun se oli 42 900,02 USD 1.1.2021. Välillä 1.1.1960 ja 1.1.2023, keskimääräinen BKT Saksa oli 29 062,15 USD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2022, jolloin se oli 43 361,18 USD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1960, jolloin se oli 12 489,36 USD.
Bruttokansantuote (BKT) per capita ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
BKT henkeä kohti | |
---|---|
1.1.1960 | 12 489,36 USD |
1.1.1961 | 12 926,31 USD |
1.1.1962 | 13 405,54 USD |
1.1.1963 | 13 645,30 USD |
1.1.1964 | 14 434,58 USD |
1.1.1965 | 15 062,50 USD |
1.1.1966 | 15 357,38 USD |
1.1.1967 | 15 236,84 USD |
1.1.1968 | 16 029,13 USD |
1.1.1969 | 17 082,19 USD |
1.1.1970 | 17 894,30 USD |
1.1.1971 | 18 421,04 USD |
1.1.1972 | 19 121,50 USD |
1.1.1973 | 19 972,03 USD |
1.1.1974 | 20 141,94 USD |
1.1.1975 | 20 041,95 USD |
1.1.1976 | 21 124,26 USD |
1.1.1977 | 21 880,81 USD |
1.1.1978 | 22 558,71 USD |
1.1.1979 | 23 484,60 USD |
1.1.1980 | 23 766,11 USD |
1.1.1981 | 23 855,53 USD |
1.1.1982 | 23 783,95 USD |
1.1.1983 | 24 221,34 USD |
1.1.1984 | 24 991,33 USD |
1.1.1985 | 25 630,33 USD |
1.1.1986 | 26 204,59 USD |
1.1.1987 | 26 531,23 USD |
1.1.1988 | 27 407,52 USD |
1.1.1989 | 28 256,11 USD |
1.1.1990 | 29 485,71 USD |
1.1.1991 | 30 766,93 USD |
1.1.1992 | 31 121,07 USD |
1.1.1993 | 30 615,14 USD |
1.1.1994 | 31 238,88 USD |
1.1.1995 | 31 628,16 USD |
1.1.1996 | 31 790,87 USD |
1.1.1997 | 32 313,30 USD |
1.1.1998 | 32 959,07 USD |
1.1.1999 | 33 559,40 USD |
1.1.2000 | 34 490,08 USD |
1.1.2001 | 35 011,07 USD |
1.1.2002 | 34 883,06 USD |
1.1.2003 | 34 619,66 USD |
1.1.2004 | 35 034,08 USD |
1.1.2005 | 35 310,47 USD |
1.1.2006 | 36 699,45 USD |
1.1.2007 | 37 842,36 USD |
1.1.2008 | 38 278,31 USD |
1.1.2009 | 36 190,39 USD |
1.1.2010 | 37 760,91 USD |
1.1.2011 | 39 977,34 USD |
1.1.2012 | 40 069,35 USD |
1.1.2013 | 40 135,02 USD |
1.1.2014 | 40 851,16 USD |
1.1.2015 | 41 103,26 USD |
1.1.2016 | 41 682,03 USD |
1.1.2017 | 42 639,55 USD |
1.1.2018 | 42 928,74 USD |
1.1.2019 | 43 292,68 USD |
1.1.2020 | 41 601,97 USD |
1.1.2021 | 42 900,02 USD |
1.1.2022 | 43 361,18 USD |
Bruttokansantuote (BKT) per capita Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2022 | 43 361,18 USD |
1.1.2021 | 42 900,02 USD |
1.1.2020 | 41 601,97 USD |
1.1.2019 | 43 292,68 USD |
1.1.2018 | 42 928,74 USD |
1.1.2017 | 42 639,55 USD |
1.1.2016 | 41 682,03 USD |
1.1.2015 | 41 103,26 USD |
1.1.2014 | 40 851,16 USD |
1.1.2013 | 40 135,02 USD |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) per capita
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇩🇪 BKT | 4,456 Bio. USD | 4,082 Bio. USD | Vuosittain |
🇩🇪 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 61 909,03 USD | 62 605,47 USD | Vuosittain |
🇩🇪 BKT vakiohinnoin | 816,407 miljardia EUR | 814,667 miljardia EUR | Kvartaali |
🇩🇪 BKT-osuus ulkoisen kysynnän kautta | −0,1 % | 0,2 % | Kvartaali |
🇩🇪 BKT:n kasvuvauhti | 0,2 % | −0,5 % | Kvartaali |
🇩🇪 BKT:n vuosikasvu | −0,3 % | 1,8 % | Vuosittain |
🇩🇪 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 176,768 miljardia EUR | 180,69 miljardia EUR | Kvartaali |
🇩🇪 Bruttokansantulo | 1,086 Bio. EUR | 1,086 Bio. EUR | Kvartaali |
🇩🇪 Julkishallinnon BKT | 171,323 miljardia EUR | 171,181 miljardia EUR | Kvartaali |
🇩🇪 Maatalouden BKT | 7,307 miljardia EUR | 7,338 miljardia EUR | Kvartaali |
🇩🇪 Palveluiden BKT | 132,063 miljardia EUR | 132,823 miljardia EUR | Kvartaali |
🇩🇪 Rakennusalan BKT | 32,072 miljardia EUR | 33,131 miljardia EUR | Kvartaali |
🇩🇪 Valmistavan teollisuuden BKT | 174,247 miljardia EUR | 174,6 miljardia EUR | Kvartaali |
🇩🇪 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 0 % | −0,1 % | Kvartaali |
BKT per capita saadaan jakamalla maan bruttokansantuote, korjattuna inflaatiolla, kokonaisväestöllä.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) per capita
BKT per capita - mitä se tarkoittaa ja miksi se on tärkeä? Bruttokansantuote eli BKT on yksi keskeisimpiä indikaattoreita, joiden avulla talouden tilaa ja kasvua mitataan. Yksi tärkeimmistä tähän liittyvistä käsitteistä on "BKT per capita". Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan tarkkaa ja ajantasaista makrotaloudellista dataa, ja BKT per capita on olennainen osa tätä kokonaiskuvaa. Mutta mitä tämä käsite tarkalleen ottaen tarkoittaa ja miksi se on niin tärkeä? BKT per capita tarkoittaa suoraan suomennettuna "BKT asukasta kohden". Tämä indikaattori saadaan jakamalla maan bruttokansantuote sen väkiluvulla. Toisin sanoen, se kertoo kuinka paljon jokainen maan asukas "tuottaa" keskimäärin taloudelle vuodessa. Tätä lukua käytetään usein indikaattorina maan elintasosta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Se auttaa myös vertailemaan eri maiden taloudellista suorituskykyä väkilukuun suhteutettuna. Yksi BKT per capitan suurimmista vahvuuksista on sen kyky tasoittaa verrattavia eroja eri maiden välillä. Esimerkiksi, suuret taloudet kuten Yhdysvallat ja Kiina tuottavat valtavia määriä BKT:ta, mutta niillä on myös suuret väestömäärät. Kun otamme väestön huomioon, saamme selkeämmän kuvan siitä, miten suuri osa taloudellisesta tuotannosta tulee keskimääräistä henkilöä kohden. Tämä on erityisen hyödyllistä, kun haluamme verrata esimerkiksi Euroopan pienempien maiden kuten Suomen taloudellista hyvinvointia suurempiin talouksiin. BKT per capita on kuitenkin vain yksi osa suurempaa taloudellista kuvaa. Se ei yksinään kerro kaikkea maan talouden tilasta. On esimerkiksi mahdollista, että korkea BKT per capita peittää alleen suuret tuloerot. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu voi olla valtava, vaikka keskiarvot näyttäisivät korkeita lukuja. Tämän takia on usein tarpeen tarkastella myös muita indikaattoreita kuten Gini-kerrointa, joka mittaa tuloeroja maan sisällä. Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) käyttävät usein BKT per capita -mittaria arvioidakseen ja luokitellakseen eri maiden taloudellista kehitystä. Tämä mittari on keskeinen myös silloin, kun halutaan asettaa kehitystavoitteita ja antaa suosituksia kansallisille hallituksille. Esimerkiksi monet kehitysmaat ovat asettaneet tavoitteekseen nostaa BKT per capita -lukuaan tiettyyn rajaan mennessä. BKT per capita ei myöskään huomioi taloudellisen toiminnan luontoa kokonaisuudessaan. Esimerkiksi, jos suuri osa taloudellisesta toiminnasta perustuu raaka-aineiden tuotantoon, se ei välttämättä ole kestävää pitkällä aikavälillä. Tämä on yksi syy, miksi kestävän kehityksen indikaattoreita, kuten energiaintensiteettiä ja hiilijalanjälkeä, käytetään yhä enemmän täydentämään perinteisiä taloudellisia mittareita. Yksi BKT per capitan suurimmista heikkouksista on, että se ei ota huomioon kotityötä ja muita epävirallisen talouden muotoja. Monet naiset ja miehet tekevät merkittävää työtä kotona, joka ei näy BKT-luvuissa. Tämä voi antaa vääristyneen kuvan todellisesta elintasosta ja taloudellisesta toiminnasta etenkin maissa, joissa epävirallinen talous on suuri osa kansantaloutta. BKT per capita -arvoon vaikuttaa myös se, miten hyvin maa hyödyntää resurssejaan. Esimerkiksi suurilla öljyntuottajamailla voi olla korkea BKT per capita, vaikka suuri osa väestöstä elää köyhyydessä. Tämä johtuu siitä, että öljyntuotannon tulot eivät jakaudu tasaisesti väestön kesken. Vastaavasti taloudet, jotka investoivat voimakkaasti koulutukseen ja terveydenhuoltoon, saattavat nähdä BKT per capita -arvojensa kasvavan tasaisesti ajan myötä. Modernissa taloudessa digitaalitalous ja palvelut ovat kasvavassa roolissa. Taloudet, jotka ovat kyenneet mukautumaan ja hyödyntämään digitaalisen teknologian tuomia mahdollisuuksia, saattavat nähdä nopeampaa kasvua BKT per capita -luvuissaan. Esimerkiksi Pohjoismaissa digitalisaatio on edennyt pitkälle, mikä heijastuu myös korkeina BKT per capita -lukuina. Väestörakenne on toinen keskeinen tekijä, joka vaikuttaa BKT per capita -arvoon. Ikääntymisen myötä työvoiman osuus väestöstä saattaa laskea, mikä voi hidastaa talouden kasvua. Tämä on erityisen ajankohtainen kysymys Euroopan maissa, joissa syntyvyys on alhainen ja väestö vanhenee nopeasti. Kuten aikaisemmin mainittiin, BKT per capita ei myöskään ota huomioon tulojen ja varallisuuden jakautumista. Kun tarkastellaan maan todellista taloudellista hyvinvointia, on tärkeää ottaa huomioon myös ostovoimapariteetti (PPP). PPP ottaa huomioon maiden hintatasojen erot ja antaa realistisemman kuvan asukkaiden elintasosta. Yhteenvetona voidaan todeta, että BKT per capita on monipuolinen ja laajasti käytetty indikaattori, joka tarjoaa arvokasta tietoa maan taloudellisesta tilasta. Sillä on monia vahvuuksia, kuten sen kyky verrata erikokoisia talouksia ja antaa yleiskuva maan elintasosta. Sen heikkouksiin kuuluu kuitenkin se, että se ei huomioi tuloeroja, epävirallista taloutta eikä taloudellisen toiminnan kestävyyttä. Tästä syystä on olennaista käyttää BKT per capita -lukujen rinnalla myös muita taloudellisia ja sosiaalisia indikaattoreita kattavamman kuvan saamiseksi. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan mahdollisimman laajan ja monipuolisen katsauksen maailman talouksien tilasta, ja BKT per capita on yksi keskeinen mittari tässä arvioinnissa. Olitpa sitten talouden ammattilainen, opiskelija tai muuten vain kiinnostunut maailman talouden tilasta, toivomme, että tämä teksti tarjoaa sinulle selkeän ja kattavan ymmärryksen BKT per capita -käsitteestä ja sen merkityksestä.