Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Valko-Venäjä Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Valko-Venäjä on 3,904 miljardia BYN. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Valko-Venäjä nousi 3,904 miljardia BYN 1.9.2024, kun se oli 3,45 miljardia BYN 1.6.2024. Välillä 1.3.2010 ja 1.9.2024, keskimääräinen BKT Valko-Venäjä oli 1,74 miljardia BYN. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.9.2024 arvolla 3,90 miljardia BYN, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2010 arvolla 256,00 milj. BYN.
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Rakennusalan BKT | |
---|---|
1.3.2010 | 256,00 milj. BYN |
1.6.2010 | 377,70 milj. BYN |
1.9.2010 | 425,60 milj. BYN |
1.12.2010 | 538,60 milj. BYN |
1.3.2011 | 325,30 milj. BYN |
1.6.2011 | 468,60 milj. BYN |
1.9.2011 | 452,20 milj. BYN |
1.12.2011 | 757,70 milj. BYN |
1.3.2012 | 583,00 milj. BYN |
1.6.2012 | 917,90 milj. BYN |
1.9.2012 | 1,05 miljardia BYN |
1.12.2012 | 1,47 miljardia BYN |
1.3.2013 | 1,03 miljardia BYN |
1.6.2013 | 1,58 miljardia BYN |
1.9.2013 | 1,82 miljardia BYN |
1.12.2013 | 2,32 miljardia BYN |
1.3.2014 | 1,48 miljardia BYN |
1.6.2014 | 2,12 miljardia BYN |
1.9.2014 | 2,13 miljardia BYN |
1.12.2014 | 2,60 miljardia BYN |
1.3.2015 | 1,59 miljardia BYN |
1.6.2015 | 1,68 miljardia BYN |
1.9.2015 | 1,96 miljardia BYN |
1.12.2015 | 1,82 miljardia BYN |
1.3.2016 | 993,20 milj. BYN |
1.6.2016 | 1,41 miljardia BYN |
1.9.2016 | 1,53 miljardia BYN |
1.12.2016 | 1,46 miljardia BYN |
1.3.2017 | 977,10 milj. BYN |
1.6.2017 | 1,41 miljardia BYN |
1.9.2017 | 1,54 miljardia BYN |
1.12.2017 | 1,63 miljardia BYN |
1.3.2018 | 1,19 miljardia BYN |
1.6.2018 | 1,61 miljardia BYN |
1.9.2018 | 1,88 miljardia BYN |
1.12.2018 | 1,85 miljardia BYN |
1.3.2019 | 1,47 miljardia BYN |
1.6.2019 | 1,79 miljardia BYN |
1.9.2019 | 2,02 miljardia BYN |
1.12.2019 | 2,10 miljardia BYN |
1.3.2020 | 1,76 miljardia BYN |
1.6.2020 | 2,18 miljardia BYN |
1.9.2020 | 2,36 miljardia BYN |
1.12.2020 | 2,31 miljardia BYN |
1.3.2021 | 1,64 miljardia BYN |
1.6.2021 | 2,18 miljardia BYN |
1.9.2021 | 2,47 miljardia BYN |
1.12.2021 | 2,54 miljardia BYN |
1.3.2022 | 1,80 miljardia BYN |
1.6.2022 | 2,24 miljardia BYN |
1.9.2022 | 2,48 miljardia BYN |
1.12.2022 | 2,78 miljardia BYN |
1.3.2023 | 1,99 miljardia BYN |
1.6.2023 | 2,68 miljardia BYN |
1.9.2023 | 3,16 miljardia BYN |
1.12.2023 | 3,51 miljardia BYN |
1.3.2024 | 2,35 miljardia BYN |
1.6.2024 | 3,45 miljardia BYN |
1.9.2024 | 3,90 miljardia BYN |
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.9.2024 | 3,904 miljardia BYN |
1.6.2024 | 3,45 miljardia BYN |
1.3.2024 | 2,352 miljardia BYN |
1.12.2023 | 3,513 miljardia BYN |
1.9.2023 | 3,162 miljardia BYN |
1.6.2023 | 2,683 miljardia BYN |
1.3.2023 | 1,989 miljardia BYN |
1.12.2022 | 2,78 miljardia BYN |
1.9.2022 | 2,476 miljardia BYN |
1.6.2022 | 2,236 miljardia BYN |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇧🇾 BKT | 71,86 miljardia USD | 73,78 miljardia USD | Vuosittain |
🇧🇾 BKT henkeä kohti | 6 482,8 USD | 6 206,63 USD | Vuosittain |
🇧🇾 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 27 718,32 USD | 26 537,51 USD | Vuosittain |
🇧🇾 BKT vakiohinnoin | 55,781 miljardia BYN | 51,506 miljardia BYN | Kvartaali |
🇧🇾 BKT:n vuosikasvu | 4 % | 3,9 % | Vuosittain |
🇧🇾 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 11,096 miljardia BYN | 11,376 miljardia BYN | Kvartaali |
🇧🇾 Julkishallinnon BKT | 2,535 miljardia BYN | 2,571 miljardia BYN | Kvartaali |
🇧🇾 Kaivosalan BKT | 515,5 milj. BYN | 474,6 milj. BYN | Kvartaali |
🇧🇾 Kuukausittainen BKT YoY | 3,1 % | 3,7 % | Kuukausittain |
🇧🇾 Liikennealan BKT | 3,293 miljardia BYN | 3,032 miljardia BYN | Kvartaali |
🇧🇾 Maatalouden BKT | 8,188 miljardia BYN | 1,863 miljardia BYN | Kvartaali |
🇧🇾 Palveluiden BKT | 31,229 miljardia BYN | 30,789 miljardia BYN | Kvartaali |
🇧🇾 Palveluyritysten BKT | 1,654 miljardia BYN | 1,854 miljardia BYN | Kvartaali |
🇧🇾 Valmistavan teollisuuden BKT | 12,714 miljardia BYN | 13,364 miljardia BYN | Kvartaali |
🇧🇾 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 3,8 % | 5,6 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.