Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Unkari Osa-aikatyö
Osakekurssi
Osa-aikatyön nykyarvo Unkari on 197 400 . Osa-aikatyö Unkari nousi 197 400 1.12.2023, kun se oli 176 500 1.9.2023. Vuosina 1.6.1998 - 1.3.2024 BKT:n keskiarvo Unkari oli 183 462,75 . Korkein arvo saavutettiin 1.12.2012 265 200,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.12.2000 111 900,00 .
Osa-aikatyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Osa-aikatyö | |
---|---|
1.6.1998 | 117 300,00 |
1.3.1999 | 121 200,00 |
1.6.1999 | 125 500,00 |
1.9.1999 | 123 600,00 |
1.12.1999 | 123 300,00 |
1.3.2000 | 117 400,00 |
1.6.2000 | 114 400,00 |
1.9.2000 | 113 700,00 |
1.12.2000 | 111 900,00 |
1.3.2001 | 119 400,00 |
1.6.2001 | 115 700,00 |
1.9.2001 | 121 000,00 |
1.12.2001 | 121 600,00 |
1.3.2002 | 117 700,00 |
1.6.2002 | 119 300,00 |
1.9.2002 | 119 800,00 |
1.12.2002 | 121 700,00 |
1.3.2003 | 141 700,00 |
1.6.2003 | 144 100,00 |
1.9.2003 | 146 100,00 |
1.12.2003 | 150 600,00 |
1.3.2004 | 167 500,00 |
1.6.2004 | 167 100,00 |
1.9.2004 | 170 200,00 |
1.12.2004 | 172 900,00 |
1.3.2005 | 143 800,00 |
1.6.2005 | 160 500,00 |
1.9.2005 | 152 900,00 |
1.12.2005 | 147 800,00 |
1.3.2006 | 141 400,00 |
1.6.2006 | 151 300,00 |
1.9.2006 | 148 600,00 |
1.12.2006 | 140 900,00 |
1.3.2007 | 143 300,00 |
1.6.2007 | 149 100,00 |
1.9.2007 | 154 800,00 |
1.12.2007 | 153 300,00 |
1.3.2008 | 155 200,00 |
1.6.2008 | 161 000,00 |
1.9.2008 | 170 500,00 |
1.12.2008 | 176 200,00 |
1.3.2009 | 174 500,00 |
1.6.2009 | 193 700,00 |
1.9.2009 | 205 900,00 |
1.12.2009 | 198 500,00 |
1.3.2010 | 194 200,00 |
1.6.2010 | 199 500,00 |
1.9.2010 | 213 100,00 |
1.12.2010 | 212 900,00 |
1.3.2011 | 213 900,00 |
1.6.2011 | 243 400,00 |
1.9.2011 | 250 400,00 |
1.12.2011 | 244 400,00 |
1.3.2012 | 235 800,00 |
1.6.2012 | 248 700,00 |
1.9.2012 | 263 300,00 |
1.12.2012 | 265 200,00 |
1.3.2013 | 245 900,00 |
1.6.2013 | 253 700,00 |
1.9.2013 | 246 600,00 |
1.12.2013 | 242 300,00 |
1.3.2014 | 245 700,00 |
1.6.2014 | 240 800,00 |
1.9.2014 | 250 500,00 |
1.12.2014 | 243 200,00 |
1.3.2015 | 249 000,00 |
1.6.2015 | 240 900,00 |
1.9.2015 | 235 300,00 |
1.12.2015 | 221 800,00 |
1.3.2016 | 206 600,00 |
1.6.2016 | 212 900,00 |
1.9.2016 | 206 600,00 |
1.12.2016 | 201 700,00 |
1.3.2017 | 193 700,00 |
1.6.2017 | 190 200,00 |
1.9.2017 | 178 600,00 |
1.12.2017 | 191 100,00 |
1.3.2018 | 179 600,00 |
1.6.2018 | 185 200,00 |
1.9.2018 | 194 700,00 |
1.12.2018 | 189 700,00 |
1.3.2019 | 196 000,00 |
1.6.2019 | 197 300,00 |
1.9.2019 | 201 000,00 |
1.12.2019 | 187 200,00 |
1.3.2020 | 206 000,00 |
1.6.2020 | 239 000,00 |
1.9.2020 | 207 900,00 |
1.12.2020 | 192 400,00 |
1.3.2021 | 213 800,00 |
1.6.2021 | 210 400,00 |
1.9.2021 | 203 900,00 |
1.12.2021 | 205 700,00 |
1.3.2022 | 193 600,00 |
1.6.2022 | 193 800,00 |
1.9.2022 | 195 200,00 |
1.12.2022 | 194 500,00 |
1.3.2023 | 185 000,00 |
1.6.2023 | 182 500,00 |
1.9.2023 | 176 500,00 |
1.12.2023 | 197 400,00 |
Osa-aikatyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 197 400 |
1.9.2023 | 176 500 |
1.6.2023 | 182 500 |
1.3.2023 | 185 000 |
1.12.2022 | 194 500 |
1.9.2022 | 195 200 |
1.6.2022 | 193 800 |
1.3.2022 | 193 600 |
1.12.2021 | 205 700 |
1.9.2021 | 203 900 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Osa-aikatyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇭🇺 Avoimet työpaikat | 70 125 | 74 450 | Kvartaali |
🇭🇺 Eläkeikä naiset | 65 Years | 65 Years | Vuosittain |
🇭🇺 Eläkeikäiset miehet | 65 Years | 65 Years | Vuosittain |
🇭🇺 kokopäivätyö | 4,4 milj. | 4,417 milj. | Kvartaali |
🇭🇺 nuorisotyöttömyysaste | 12,7 % | 13,1 % | Kuukausittain |
🇭🇺 Ostoaste | 68,328 % | 68,215 % | Kuukausittain |
🇭🇺 Palkat | 652 047 HUF/Month | 645 265 HUF/Month | Kuukausittain |
🇭🇺 Palkkakasvu | 13,5 % | 13,9 % | Kuukausittain |
🇭🇺 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 1,5 % | 1,5 % | Kvartaali |
🇭🇺 Tuottavuus | 117,724 points | 117,486 points | Kvartaali |
🇭🇺 Työkustannukset | 193,724 points | 167,984 points | Kvartaali |
🇭🇺 Työllisyysaste | 65,217 % | 65,29 % | Kuukausittain |
🇭🇺 Työllisyysmuutos | 0,3 % | 0,1 % | Kvartaali |
🇭🇺 Työpaikkatarjousaste | 2,2 % | 2,2 % | Kvartaali |
🇭🇺 Työssäkäyvät | 4,745 milj. | 4,745 milj. | Kuukausittain |
🇭🇺 Työttömät henkilöt | 218 653 | 224 213 | Kuukausittain |
🇭🇺 Työttömyysaste | 4,3 % | 4,4 % | Kuukausittain |
🇭🇺 väestö | 9,6 milj. | 9,69 milj. | Vuosittain |
🇭🇺 Vähimmäispalkat | 675,27 EUR/Month | 675,27 EUR/Month | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Osa-aikatyö
Osa-aikatyöllisyys on merkittävä osa Suomen taloudellista maisemaa ja sillä on moninaisia vaikutuksia makrotaloudellisiin indikaattoreihin. Eulerpool-sivustolla tarjoamme syvällistä ja ajantasaista makrotaloudellista dataa, jonka avulla käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analysoida talouden kehitystä. Tässä artikkelissa käsittelemme osa-aikatyöllisyyden merkitystä ja sen vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin ja yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Ensimmäiseksi on tärkeää ymmärtää, mitä osa-aikatyöllisyys tarkoittaa. Osa-aikatyö tarkoittaa työsuhdetta, jossa työntekijä työskentelee vähemmän kuin täysiaikaisesti työllistetty henkilö, eli yleensä alle 30-35 tuntia viikossa. Tämäntyyppinen työskentelymuoto on kasvattanut suosiotaan merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, ja sillä on useita etuja sekä työnantajille että työntekijöille. Työnantajille se antaa mahdollisuuden joustavampaan työvoiman käyttöön ja kustannusten hallintaan, kun taas työntekijöille se tarjoaa mahdollisuuden tasapainottaa työ ja muut elämän vastuut, kuten perhe- tai opiskelutehtävät. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikatyöllisyys on yleistynyt Suomessa erityisesti palvelualoilla, kuten vähittäiskaupassa, ravitsemusalalla ja terveydenhuollossa. Nämä alat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa työvoiman tarve vaihtelee suuresti päivän, viikon ja vuodenajan mukaan, mikä tekee osa-aikatyöstä erittäin houkuttelevan vaihtoehdon. Itse asiassa, osa-aikatyöllisyydessä on nähtävissä selkeitä kausivaihteluita, ja esimerkiksi joulumyynti tai turistikaudet näkyvät piikkeinä tilastoissa. Osa-aikatyöllisyyden yleisyys voi myös olla merkki talouden rakenteellisista muutoksista. Kun teknologia kehittyy ja automatisointi yleistyy, tarvitaan yhä vähemmän perinteistä, täysipäiväistä työvoimaa. Tämä luo tarpeen joustavammille työsuhteille, joissa on mahdollista sopeutua nopeasti muuttuviin työvoimatarpeisiin ja -olosuhteisiin. Toisaalta osa-aikatyöllisyys voi myös olla seurausta työntekijöiden muuttuvista mieltymyksistä ja arvoista, kun yhä useampi haluaa tehdä merkityksellistä työtä ja samalla pitää yllä hyvää elämänlaatua. Suomen työmarkkinoiden tilanne heijastuu vahvasti osa-aikatyöllisyyden määrään. Talouden kasvuvaiheessa osa-aikatyöllisyyden määrä saattaa laskea, kun yritykset palkkaavat enemmän kokoaikaisia työntekijöitä vastaamaan kasvavaan kysyntään. Taantuman aikana taas osa-aikatyöllisyys saattaa lisääntyä, kun yritykset pyrkivät säästämään henkilöstökustannuksissa ja pitämään työntekijät työssä, vaikka työmäärä ei riittäisikään täysipäiväiseen työllistämiseen. Osa-aikatyöllisyyden vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään työllisyystilastoihin. Se vaikuttaa myös kotitalouksien tulotasoon ja kulutuskäyttäytymiseen. Osa-aikaisessa työssä olevien kotitalouksien tulot ovat usein alhaisempia verrattuna täysipäiväisesti työskenteleviin, mikä näkyy myös kotitalouksien säästämis- ja kulutustottumuksissa. Tämä taas vaikuttaa kokonaisvaltaisesti talouden vireeseen, sillä kulutus on keskeinen komponentti BKT:n laskennassa ja talouden yleisessä kasvussa. Lisäksi osa-aikatyöllisyydellä on merkittäviä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Se voi tarjota tärkeitä mahdollisuuksia tietyille ryhmille, kuten opiskelijoille, eläkeläisille ja henkilöille, joilla on hoitotehtäviä. Näille ryhmille osa-aikatyö voi olla ainoa mahdollisuus osallistua työmarkkinoille ja ansaita elantoa, samalla kun he pystyvät hoitamaan muut velvoitteensa. Toisaalta, pitkäaikainen osa-aikatyöllisyys voi myös tuoda mukanaan haasteita, kuten työurien katkonaisuus, urakehityksen hidastuminen ja eläketurvan heikentyminen. Osa-aikatyöllisyyden nousu vaikuttaa myös julkiseen talouteen ja sosiaaliturvajärjestelmään. Kun yhä useampi työntekijä tekee osa-aikatyötä, verotulojen määrää ja sosiaaliturvamaksuja saattaa kertyä vähemmän kuin täysipäiväisen työllisyyden aikana. Tämä asettaa paineita julkisyhteisöille löytää ratkaisuja, joilla varmistetaan julkisten palveluiden rahoitus ja ylläpito. Suomessa työlainsäädäntö pyrkii takaamaan reilut työehdot myös osa-aikatyötä tekeville. Osa-aikatyön tekijöillä on oikeus samoihin etuuksiin kuin täysipäiväisesti työskentelevillä, ja heillä on esimerkiksi oikeus työttömyyskorvauksiin ja työterveyshuoltoon. Tästä huolimatta käytännön toteutus voi vaihdella, ja osa-aikatyön tekijät saattavat kohdata tiettyjä haasteita työmarkkinoilla. Tähän liittyen on syytä huomioida myös, että osa-aikatyöllisyys ei aina ole vapaaehtoista. Tilastojen mukaan Suomessa on merkittävä määrä henkilöitä, jotka työskentelevät osa-aikaisesti vastoin tahtoaan, sillä he eivät ole löytäneet sopivaa täysipäiväistä työtä. Tämä niin sanottu osatyöttömyys on haaste, joka vaatii erityistä huomiota työmarkkinapolitiikassa. Yhteenvetona voidaan todeta, että osa-aikatyöllisyys on monimutkainen ja merkittävä ilmiö, joka vaikuttaa laajasti sekä talouteen että yhteiskuntaan. Sen merkitys korostuu erityisesti muuttuessa kohti joustavampia ja dynaamisempia työmarkkinoita. Eulerpool tarjoaa kattavat ja luotettavat makrotaloudelliset tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat seurata ja analysoida osa-aikatyöllisyyden kehitystä Suomessa.