Legendaariset sijoittajat luottavat Eulerpooliin
Trusted by leading companies and financial institutions
Turkki Vienti
Osakekurssi
Nykyinen arvo Vienti Turkki on 26,411 miljardia USD. Vienti Turkki nousi arvoon 26,411 miljardia USD 1.12.2025, kun se oli 22,536 miljardia USD 1.11.2025. Vuosien 1.1.1957 ja 1.12.2025 välisenä aikana keskimääräinen BKT Turkki oli 4,82 miljardia USD. Korkein arvo saavutettiin 1.12.2025 arvolla 26,41 miljardia USD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.8.1958 arvolla 7,10 milj. USD.
Vienti
Vienti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Vienti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 1.12.2025 | 26,411 miljardia USD |
| 1.11.2025 | 22,536 miljardia USD |
| 1.10.2025 | 23,958 miljardia USD |
| 1.9.2025 | 22,553 miljardia USD |
| 1.8.2025 | 21,703 miljardia USD |
| 1.7.2025 | 24,911 miljardia USD |
| 1.6.2025 | 20,469 miljardia USD |
| 1.5.2025 | 24,817 miljardia USD |
| 1.4.2025 | 20,78 miljardia USD |
| 1.3.2025 | 23,406 miljardia USD |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Vienti
Asekauppa
Vuosittain
Kaupankäynnin ehdot
Kuukausittain
Kauppatase
Kuukausittain
Kultavarannot
Kvartaali
Maakaasuimporit
Kuukausittain
Matkailijoiden saapumiset
Kuukausittain
Matkailutulot
Kvartaali
Pääomavirrat
Kuukausittain
Raakaöljyn tuotanto
Kuukausittain
Terrorisminiindeksi
Vuosittain
Tilisiirrot
Kuukausittain
Tuonnit
Kuukausittain
Ulkomaan suorat sijoitukset
Kuukausittain
Ulkomainen velka
Kvartaali
Vaihtotase
Kuukausittain
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Turkin tärkeimmät vientituotteet ovat: koneet ja kuljetusvälineet (31 prosenttia kokonaisviennistä), joista tieliikenneajoneuvot (15 prosenttia) ja sähköiset koneet, laitteet ja laitteistot (6 prosenttia); valmistetut tavarat (25 prosenttia), joista tekstiililanka, kankaat, valmistetut artikkelit (7 prosenttia), rauta ja teräs (6 prosenttia) ja metallituotteet (4 prosenttia); erinäiset valmistetut artikkelit (18 prosenttia), joista vaatetus ja vaatetarvikkeet (10 prosenttia); elintarvikkeet ja elävät eläimet (9 prosenttia), joista hedelmät ja vihannekset (4 prosenttia); kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet (6 prosenttia); sekä kulta, ei-monetaarinen (4 prosenttia). Turkin tärkeimmät vientikumppanit olivat: Saksa (10 prosenttia kokonaisviennistä); Iso-Britannia, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Irak ja Yhdysvallat (6 prosenttia kukin); Italia (5 prosenttia); Ranska ja Espanja (4 prosenttia kukin).
Makroseiten muille maille Aasialaiset
Mikä on Vienti
**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.

