Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇹🇹

Trinidad ja Tobago Valtion tulot

Osakekurssi

2,673 miljardia TTD
Muutos +/-
-1,007 miljardia TTD
Muutos %
-31,71 %

Tämänhetkinen arvo Valtion tulot Trinidad ja Tobago on 2,673 miljardia TTD. Valtion tulot Trinidad ja Tobago laski 2,673 miljardia TTD päivänä 1.5.2024, kun se oli 3,68 miljardia TTD päivänä 1.4.2024. Vuosina 1.1.1991 - 1.6.2024, keskimääräinen BKT Trinidad ja Tobago oli 2,54 miljardia TTD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.9.2008 ollessa 11,11 miljardia TTD, kun taas alhaisin arvo kirjattiin 1.2.1991 olevan 206,10 milj. TTD.

Lähde: Central Bank of Trinidad and Tobago

Valtion tulot

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Valtion tulot

Valtion tulot Historia

PäivämääräArvo
1.5.20242,673 miljardia TTD
1.4.20243,68 miljardia TTD
1.3.20245,1 miljardia TTD
1.2.20241,97 miljardia TTD
1.1.20243,893 miljardia TTD
1.12.20237,895 miljardia TTD
1.11.20231,967 miljardia TTD
1.10.20233,222 miljardia TTD
1.8.20232,954 miljardia TTD
1.7.20234,108 miljardia TTD
1
2
3
4
5
...
40

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Valtion tulot

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇹🇹
Korruptioindeksi
42 Points42 PointsVuosittain
🇹🇹
Korruptioranking
76 77 Vuosittain
🇹🇹
Sotilasmenot
240,7 milj. USD217,2 milj. USDVuosittain
🇹🇹
Valtion budjetti
−1,73 % of GDP0,69 % of GDPVuosittain
🇹🇹
Valtionmenot
4,094 miljardia TTD3,921 miljardia TTDKuukausittain
🇹🇹
Valtiontalouden arvo
−458,8 milj. TTD−1,854 miljardia TTDKuukausittain
🇹🇹
Valtionvelka
113,479 miljardia TTD113,448 miljardia TTDKuukausittain
🇹🇹
Valtionvelka suhteessa BKT:hen
53 % of GDP48,5 % of GDPVuosittain

Mikä on Valtion tulot

Valtion tulot ovat keskeinen osa makrotaloudellista analyysia, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa julkisen sektorin taloudellisesta kunnosta ja valtion kyvystä täyttää velvoitteensa kansalaisiaan kohtaan. Eulerpoolin tarjoamat kattavat tiedot valtion tuloista auttavat sijoittajia, tutkijoita ja poliittisia päätöksentekijöitä ymmärtämään paremmin hallituksen taloudellisia toimia ja niiden vaikutuksia kansantalouteen. Valtion tulot koostuvat monista eri komponenteista, kuten verotuloista, valtion omistamien yritysten tuotoista, tuloveroista, arvonlisäveroista, kiinteistöveroista ja erilaisista maksuista ja sakoista. Nämä tulot muodostavat merkittävän osan valtion budjetista ja ovat ratkaisevia julkisten palveluiden ja infrastruktuurin rahoittamisessa. Verotulot ovat tyypillisesti suurin yksittäinen tulonlähde, ja ne jaetaan edelleen eri verotyyppeihin, joilla on omat erityispiirteensä ja vaikutuksensa talouteen. Verojen keräämisellä on monia tarkoituksia. Ensinnäkin verotuloilla rahoitetaan julkisia palveluita, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, turvallisuutta ja sosiaalipalveluita. Nämä palvelut tuottavat yleistä hyvinvointia ja taloudellista stabiliteettia, mikä on oleellista kestävän talouskasvun kannalta. Toiseksi veroilla voidaan tasoittaa tuloeroja ja vähentää taloudellista epätasa-arvoa erilaisten tulonsiirtojen ja sosiaalisten tukien avulla. Valtion tulot eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään verotuloihin. Monet valtiot omistavat merkittävän määrän liiketoimintaa ja omaisuutta, kuten energia-, liikenne- ja telekommunikaatiosektorien yrityksiä. Näiden yritysten tuottamat voitot voivat olla merkittävä tulonlähde valtiolle, erityisesti niille valtioille, joilla on rikkaat luonnonvarat tai vahvat teolliset sektorit. Nämä tulot voivat tarjota vakautta valtion budjettiin ja vähentää verotuloihin kohdistuvaa painetta. Ilman tehokasta ja läpinäkyvää verojärjestelmää, valtion kyky kerätä tuloja ja täyttää taloudelliset velvoitteet voi heikentyä merkittävästi. Veronkierto, harmaa talous ja muut laittomat toimet voivat vähentää verotuloja ja asettaa lisäpaineita valtion talouteen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi valtioiden on panostettava moderniin verohallintojärjestelmään, jolla voidaan seurata ja valvoa verotuksen toteutumista läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Yksi tärkeä osa valtion tulojen analysoinnissa on taloudellisen suhdanteen vaikutuksen ymmärtäminen. Noususuhdanteen aikana verotulot kasvavat yleensä voimakkaasti korkean talouskasvun ja alhaisen työttömyysasteen myötä. Toisaalta taantuma-aikana verotulot vähenevät, koska työttömyys kasvaa ja yritysten voitot laskevat. Tämä dynaamisuus asettaa haasteita valtion budjetin suunnittelulle ja hallinnalle, erityisesti kun pyritään tasapainottamaan julkiset menot ja tulot pitkällä aikavälillä. Valtion tulot ja niiden tehokas hallinta ovat myös keskeinen elementti julkisessa velanhoidossa. Kestävällä tulorakenteella varmistetaan, että valtio pystyy kattamaan menonsa ja rahoittamaan investointejaan ilman liiallista velanottoa. Tämä on tärkeää, koska korkeat velkatasot voivat johtaa korkokulujen kasvuun ja vähentää resursseja muista julkisista menoista. Globaalit taloudelliset muutokset, kuten digitalisaatio ja globalisaatio, vaikuttavat myös valtion tulojen keräämiseen. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden verotus on noussut merkittäväksi keskustelunaiheeksi, koska perinteiset veromallit eivät välttämättä kata digitaalisessa taloudessa syntyviä tuloja yhtä tehokkaasti kuin fyysisen talouden tuloja. Tämä edellyttää uusien veromallien kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta varmistetaan oikeudenmukainen ja tehokas verotus. Lisäksi, kansainvälinen taloudellinen yhteistyö ja veronkierron ehkäiseminen ovat tärkeitä tekijöitä valtion tulojen turvaamisessa. Monien maiden hallitukset tekevät yhteistyötä verotietojen vaihtamiseksi ja kansainvälisen verojen välttelyn ehkäisemiseksi. Esimerkiksi OECD:n veroviranomaisten yhteistyö ja BEPS-toimenpiteet (Base Erosion and Profit Shifting) ovat esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä. Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) ovat myös tärkeä osa valtion tulojen keräämistä. PK-yritykset työllistävät huomattavan osan työvoimasta ja tuottavat merkittäviä verotuloja palkkaverojen ja yritysverojen muodossa. Näiden yritysten toimintaympäristön tukeminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen voivat lisätä verotuloja ja edistää talouskasvua. Lopuksi, valtion tulojen tarkastelu on ratkaisevaa myös pitkän aikavälin taloussuunnittelun kannalta. Demografiset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku, vaikuttavat merkittävästi valtion tulojen ja menojen rakenteeseen tulevaisuudessa. Näiden muutosten ennakoiminen ja niihin varautuminen ovat keskeisiä elementtejä kestävässä julkisessa talouspolitiikassa. Eulerpoolin tarjoamat laajat ja tarkat tiedot valtion tuloista auttavat ymmärtämään näitä monimutkaisia ilmiöitä ja tarjoavat arvokasta tietoa erilaisten taloudellisten päätösten tueksi. Analysoimalla ja seuraamalla valtion tuloja, käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja kehittää syvällisemmän ymmärryksen siitä, miten julkinen sektori vaikuttaa kansantalouden kehitykseen.