Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Ruotsi Työllisyyden muutos
Osakekurssi
Nykyinen Työllisyyden muutos -arvo maassa Ruotsi on 0,6 %. Työllisyyden muutos maassa Ruotsi nousi arvoon 0,6 % päivänä 1.3.2023, kun se oli 0,4 % päivänä 1.12.2022. Välillä 1.6.1993 ja 1.3.2024 keskimääräinen BKT maassa Ruotsi oli 0,20 %. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin päivänä 1.6.2000 arvolla 0,90 %, kun taas alin arvo kirjattiin päivänä 1.6.2020 arvolla −2,30 %.
Työllisyyden muutos ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Työllisyysmuutos | |
---|---|
1.6.1994 | 0,10 % |
1.9.1994 | 0,40 % |
1.12.1994 | 0,60 % |
1.3.1995 | 0,60 % |
1.6.1995 | 0,40 % |
1.9.1997 | 0,30 % |
1.12.1997 | 0,20 % |
1.3.1998 | 0,50 % |
1.6.1998 | 0,60 % |
1.9.1998 | 0,70 % |
1.12.1998 | 0,60 % |
1.3.1999 | 0,50 % |
1.6.1999 | 0,40 % |
1.9.1999 | 0,40 % |
1.12.1999 | 0,40 % |
1.3.2000 | 0,70 % |
1.6.2000 | 0,90 % |
1.9.2000 | 0,40 % |
1.12.2000 | 0,90 % |
1.3.2001 | 0,80 % |
1.6.2001 | 0,10 % |
1.9.2001 | 0,20 % |
1.9.2005 | 0,30 % |
1.12.2005 | 0,40 % |
1.3.2006 | 0,30 % |
1.6.2006 | 0,70 % |
1.9.2006 | 0,90 % |
1.12.2006 | 0,50 % |
1.3.2007 | 0,70 % |
1.6.2007 | 0,60 % |
1.9.2007 | 0,30 % |
1.12.2007 | 0,30 % |
1.3.2008 | 0,30 % |
1.3.2010 | 0,20 % |
1.6.2010 | 0,50 % |
1.9.2010 | 0,70 % |
1.12.2010 | 0,60 % |
1.3.2011 | 0,80 % |
1.6.2011 | 0,50 % |
1.9.2011 | 0,30 % |
1.12.2011 | 0,20 % |
1.3.2012 | 0,10 % |
1.6.2012 | 0,20 % |
1.9.2012 | 0,10 % |
1.12.2012 | 0,20 % |
1.3.2013 | 0,40 % |
1.6.2013 | 0,20 % |
1.9.2013 | 0,20 % |
1.12.2013 | 0,40 % |
1.3.2014 | 0,10 % |
1.6.2014 | 0,60 % |
1.9.2014 | 0,60 % |
1.12.2014 | 0,10 % |
1.3.2015 | 0,30 % |
1.6.2015 | 0,10 % |
1.9.2015 | 0,70 % |
1.12.2015 | 0,60 % |
1.3.2016 | 0,50 % |
1.6.2016 | 0,40 % |
1.9.2016 | 0,20 % |
1.12.2016 | 0,60 % |
1.3.2017 | 0,90 % |
1.6.2017 | 0,70 % |
1.9.2017 | 0,50 % |
1.12.2017 | 0,40 % |
1.3.2018 | 0,50 % |
1.6.2018 | 0,30 % |
1.9.2018 | 0,20 % |
1.12.2018 | 0,30 % |
1.3.2019 | 0,10 % |
1.9.2019 | 0,20 % |
1.12.2019 | 0,10 % |
1.9.2020 | 0,50 % |
1.12.2020 | 0,60 % |
1.3.2021 | 0,10 % |
1.6.2021 | 0,60 % |
1.9.2021 | 0,80 % |
1.12.2021 | 0,60 % |
1.3.2022 | 0,80 % |
1.6.2022 | 0,70 % |
1.9.2022 | 0,50 % |
1.12.2022 | 0,40 % |
1.3.2023 | 0,60 % |
Työllisyyden muutos Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2023 | 0,6 % |
1.12.2022 | 0,4 % |
1.9.2022 | 0,5 % |
1.6.2022 | 0,7 % |
1.3.2022 | 0,8 % |
1.12.2021 | 0,6 % |
1.9.2021 | 0,8 % |
1.6.2021 | 0,6 % |
1.3.2021 | 0,1 % |
1.12.2020 | 0,6 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Työllisyyden muutos
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇸🇪 Avoimet työpaikat | 102 070 | 130 875 | Kuukausittain |
🇸🇪 Eläkeikä naiset | 66 Years | 66 Years | Vuosittain |
🇸🇪 Eläkeikäiset miehet | 63 Years | 63 Years | Vuosittain |
🇸🇪 Keskimääräiset viikkotyötunnit | 31 Hours | 31,8 Hours | Kuukausittain |
🇸🇪 kokopäivätyö | 3,973 milj. | 4,018 milj. | Kvartaali |
🇸🇪 nuorisotyöttömyysaste | 23,9 % | 23,2 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Osa-aikatyö | 983 600 | 1,004 milj. | Kvartaali |
🇸🇪 Ostoaste | 74,9 % | 75,6 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Palkat | 198,6 SEK/Hour | 196,1 SEK/Hour | Kuukausittain |
🇸🇪 Palkkakasvu | 4 % | 4,2 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 1,7 % | 1,6 % | Kvartaali |
🇸🇪 Tuottavuus | 105,534 points | 104,954 points | Kvartaali |
🇸🇪 Työkustannukset | 160,4 points | 158,6 points | Kuukausittain |
🇸🇪 Työllisyysaste | 71,5 % | 68,3 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Työpaikkatarjousaste | 2,9 % | 2,1 % | Kvartaali |
🇸🇪 Työssäkäyvät | 5,429 milj. | 5,187 milj. | Kuukausittain |
🇸🇪 Työttömät henkilöt | 496 000 | 513 000 | Kuukausittain |
🇸🇪 Työttömyysaste | 8,7 % | 8,9 % | Kuukausittain |
🇸🇪 väestö | 10,52 milj. | 10,45 milj. | Vuosittain |
🇸🇪 Valmistuksen palkat | 214 SEK/Hour | 210,7 SEK/Hour | Kuukausittain |
Ruotsissa työllisyyden muutos viittaa neljännesvuosittaiseen muutokseen palkkaa tai voittoa vastaan työskentelevien henkilöiden tai perheenjäsenilleen ilman palkkaa työskentelevien henkilöiden lukumäärässä. Arvioihin sisältyvät sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Työllisyyden muutos
Työllisyyden muutos on yksi keskeisimmistä makrotalouden indikaattoreista, ja sen seuraaminen on tärkeää kaikille, jotka ovat kiinnostuneita talouden kehityksestä ja suhdannevaihteluista. Eulerpool tarjoaa kattavan näkymän makrotaloudellisiin tietoihin, mukaan lukien työllisyyden muutokset. Tämä auttaa käyttäjiä ymmärtämään talouden laajempia trendejä ja tekemään informoituja päätöksiä. Työllisyyden muutos kuvaa työssä olevien henkilöiden määrän kasvua tai laskua tietyllä aikavälillä. Tämä indikaattori on tiiviisti yhteydessä talouden terveydentilaan, sillä korkea työllisyysaste viittaa yleensä vahvaan talouskasvuun ja alhaisempaan työttömyysasteeseen. Vastaavasti työllisyyden lasku voi olla merkki talouden taantumasta tai rakenteellisista ongelmista, jotka vaikuttavat negatiivisesti työmarkkinoihin. Työllisyyden muutosten analysointi tarjoaa syvällisemmän näkemyksen talouden dynamiikasta. Se ei ainoastaan kerro, kuinka monta uutta työpaikkaa on luotu tai menetetty, vaan myös siitä, missä sektoreissa nämä muutokset tapahtuvat. Esimerkiksi, jos teknologiateollisuuden työllisyys kasvaa voimakkaasti samaan aikaan kun valmistavan teollisuuden työllisyys vähenee, se voi viitata muutoksiin talouden rakenteessa ja tuotantotapojen kehittymisessä. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot perustuvat luotettaviin lähteisiin ja ne päivittyvät säännöllisesti, jotta käyttäjät saavat ajantasaista tietoa. Työllisyystilastojen vertailu eri maiden, alueiden tai aikakausien välillä voi antaa merkittävää tietoa globaaleista ja paikallisista taloudellisista kehityssuunnista. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä sijoittajille, jotka etsivät uusia mahdollisuuksia tai yrityksille, jotka suunnittelevat laajentumista uusille markkinoille. Työllisyyden muutosten tarkastelu yhdessä muiden talousindikaattorien, kuten bruttokansantuotteen (BKT), kuluttajaluottamuksen tai inflaation, kanssa voi antaa monipuolisemman kuvan talouden tilasta. Esimerkiksi, jos työllisyys kasvaa, mutta BKT ei kasva samassa tahdissa, voi olla merkkejä siitä, että tuottavuus ei ole parantunut yhtä nopeasti kuin työpaikkojen määrä. Tämä voi viitata siihen, että talouden kasvu on epäjatkuvaa tai että uudet työpaikat ovat matalapalkkaisia. Työllisyyden muutosten vaikutus ulottuu laajalle yhteiskuntaan. Korkea työllisyysaste vähentää köyhyyttä ja edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Lisäksi se voi lisätä verotuloja, mikä mahdollistaa paremman julkisten palvelujen tarjonnan. Toisaalta työttömyyden kasvu voi johtaa erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten lisääntyneeseen rikollisuuteen, köyhyyteen ja terveysongelmiin. Työllisyyden muutosten seuraaminen on myös olennaista päätöksentekijöille, jotka suunnittelevat ja toteuttavat talouspolitiikkaa. Poliittiset päättäjät voivat käyttää näitä tietoja kohdennetun työllisyyspolitiikan luomisessa, joka auttaa vähentämään työttömyyttä ja edistämään työvoiman osallistumista. Tämä voi sisältää erilaisia toimenpiteitä, kuten koulutuksen ja osaamisen kehittämisen ohjelmia, työmarkkinareformeja ja tukien tarjontaa yrityksille, jotka luovat uusia työpaikkoja. On myös tärkeää huomata, että työllisyyden muutokset voivat johtua monista eri tekijöistä, kuten teknologisesta kehityksestä, globalisaatiosta, väestörakenteen muutoksista ja lainsäädännöllisistä muutoksista. Esimerkiksi automaatio ja tekoälyn kehittyminen voivat johtaa työpaikkojen vähenemiseen tietyillä aloilla, mutta samalla luoda uusia työmahdollisuuksia toisilla. Globalisaation vaikutukset voivat myös olla kaksijakoisia: toisaalta se voi lisätä työpaikkojen määrää globaalisti, mutta toisaalta se voi myös aiheuttaa työpaikkojen siirtymistä alhaisten kustannusten maihin. Eulerpool tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden analysoida ja visualisoida työllisyyden muutoksia eri aikakausina ja eri talousympäristöissä, mikä tekee tiedon ymmärtämisestä ja käyttäytymisanalyysien tekemisestä helpompaa. Tämä voi erityisesti auttaa yrityksiä suunnittelemaan strategioitaan ja varautumaan mahdollisiin muutoksiin, jotka voivat vaikuttaa heidän toimintaansa. Yhteenvetona voidaan todeta, että työllisyyden muutos on kriittinen indikaattori talouden tilan arvioimiseksi, ja sen seuraaminen tuottaa arvokasta tietoa sekä yksilöille että organisaatioille. Eulerpoolin tarjoama data auttaa käyttäjiä ymmärtämään tätä monimutkaista ilmiötä ja tekemään informoituja päätöksiä, jotka perustuvat syvälliseen taloudelliseen analyysiin. Työllisyyden muutoksien analysointi on keskeinen osa taloudellista tutkimusta ja suunnittelua, ja Eulerpoolin palvelut ovat tässä suhteessa korvaamattomia.