Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Ruotsi Avoimien työpaikkojen osuus
Osakekurssi
Avoimien työpaikkojen osuus nykyinen arvo maassa Ruotsi on 2,1 %. Avoimien työpaikkojen osuus maassa Ruotsi laski 2,1 % 1.12.2023, kun se oli 2,2 % 1.9.2023. Välillä 1.3.2001-1.3.2024 keskimääräinen BKT maassa Ruotsi oli 1,74 %. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2023, jolloin se oli 3,70 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.2009, jolloin se oli 0,70 %.
Avoimien työpaikkojen osuus ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Työpaikkatarjousaste | |
---|---|
1.3.2001 | 2,20 % |
1.6.2001 | 1,90 % |
1.9.2001 | 1,60 % |
1.12.2001 | 1,50 % |
1.3.2002 | 1,50 % |
1.6.2002 | 1,70 % |
1.9.2002 | 1,40 % |
1.12.2002 | 1,20 % |
1.3.2003 | 1,30 % |
1.6.2003 | 1,40 % |
1.9.2003 | 1,00 % |
1.12.2003 | 0,90 % |
1.3.2004 | 1,00 % |
1.6.2004 | 1,10 % |
1.9.2004 | 0,90 % |
1.12.2004 | 0,90 % |
1.3.2005 | 1,00 % |
1.6.2005 | 1,20 % |
1.9.2005 | 1,00 % |
1.12.2005 | 1,20 % |
1.3.2006 | 1,30 % |
1.6.2006 | 1,20 % |
1.9.2006 | 1,10 % |
1.12.2006 | 1,10 % |
1.3.2007 | 1,30 % |
1.6.2007 | 1,50 % |
1.9.2007 | 1,30 % |
1.12.2007 | 1,30 % |
1.3.2008 | 1,40 % |
1.6.2008 | 1,30 % |
1.9.2008 | 1,10 % |
1.12.2008 | 0,90 % |
1.3.2009 | 0,90 % |
1.6.2009 | 0,90 % |
1.9.2009 | 0,70 % |
1.12.2009 | 0,80 % |
1.3.2010 | 1,10 % |
1.6.2010 | 1,40 % |
1.9.2010 | 1,20 % |
1.12.2010 | 1,20 % |
1.3.2011 | 1,60 % |
1.6.2011 | 1,80 % |
1.9.2011 | 1,40 % |
1.12.2011 | 1,30 % |
1.3.2012 | 1,80 % |
1.6.2012 | 1,80 % |
1.9.2012 | 1,30 % |
1.12.2012 | 1,20 % |
1.3.2013 | 1,70 % |
1.6.2013 | 1,60 % |
1.9.2013 | 1,20 % |
1.12.2013 | 1,30 % |
1.3.2014 | 1,90 % |
1.6.2014 | 1,80 % |
1.9.2014 | 1,30 % |
1.12.2014 | 1,40 % |
1.3.2015 | 2,10 % |
1.6.2015 | 2,00 % |
1.9.2015 | 1,60 % |
1.12.2015 | 1,80 % |
1.3.2016 | 2,50 % |
1.6.2016 | 2,30 % |
1.9.2016 | 1,80 % |
1.12.2016 | 2,00 % |
1.3.2017 | 2,70 % |
1.6.2017 | 2,50 % |
1.9.2017 | 2,00 % |
1.12.2017 | 2,10 % |
1.3.2018 | 2,90 % |
1.6.2018 | 2,70 % |
1.9.2018 | 2,10 % |
1.12.2018 | 2,10 % |
1.3.2019 | 2,90 % |
1.6.2019 | 2,70 % |
1.9.2019 | 2,00 % |
1.12.2019 | 1,90 % |
1.3.2020 | 2,70 % |
1.6.2020 | 1,80 % |
1.9.2020 | 1,40 % |
1.12.2020 | 1,60 % |
1.3.2021 | 2,30 % |
1.6.2021 | 2,60 % |
1.9.2021 | 2,20 % |
1.12.2021 | 2,50 % |
1.3.2022 | 3,60 % |
1.6.2022 | 3,60 % |
1.9.2022 | 2,70 % |
1.12.2022 | 2,60 % |
1.3.2023 | 3,70 % |
1.6.2023 | 3,20 % |
1.9.2023 | 2,20 % |
1.12.2023 | 2,10 % |
Avoimien työpaikkojen osuus Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 2,1 % |
1.9.2023 | 2,2 % |
1.6.2023 | 3,2 % |
1.3.2023 | 3,7 % |
1.12.2022 | 2,6 % |
1.9.2022 | 2,7 % |
1.6.2022 | 3,6 % |
1.3.2022 | 3,6 % |
1.12.2021 | 2,5 % |
1.9.2021 | 2,2 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Avoimien työpaikkojen osuus
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇸🇪 Avoimet työpaikat | 102 070 | 130 875 | Kuukausittain |
🇸🇪 Eläkeikä naiset | 66 Years | 66 Years | Vuosittain |
🇸🇪 Eläkeikäiset miehet | 63 Years | 63 Years | Vuosittain |
🇸🇪 Keskimääräiset viikkotyötunnit | 31 Hours | 31,8 Hours | Kuukausittain |
🇸🇪 kokopäivätyö | 3,973 milj. | 4,018 milj. | Kvartaali |
🇸🇪 nuorisotyöttömyysaste | 23,9 % | 23,2 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Osa-aikatyö | 983 600 | 1,004 milj. | Kvartaali |
🇸🇪 Ostoaste | 74,9 % | 75,6 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Palkat | 198,6 SEK/Hour | 196,1 SEK/Hour | Kuukausittain |
🇸🇪 Palkkakasvu | 4 % | 4,2 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 1,7 % | 1,6 % | Kvartaali |
🇸🇪 Tuottavuus | 105,534 points | 104,954 points | Kvartaali |
🇸🇪 Työkustannukset | 160,4 points | 158,6 points | Kuukausittain |
🇸🇪 Työllisyysaste | 71,5 % | 68,3 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Työllisyysmuutos | −0,4 % | −0,2 % | Kvartaali |
🇸🇪 Työssäkäyvät | 5,429 milj. | 5,187 milj. | Kuukausittain |
🇸🇪 Työttömät henkilöt | 496 000 | 513 000 | Kuukausittain |
🇸🇪 Työttömyysaste | 8,7 % | 8,9 % | Kuukausittain |
🇸🇪 väestö | 10,52 milj. | 10,45 milj. | Vuosittain |
🇸🇪 Valmistuksen palkat | 214 SEK/Hour | 210,7 SEK/Hour | Kuukausittain |
Avoimien työpaikkojen osuus (JVR) mittaa avoimien työpaikkojen määrän osuuden kokonaismäärästä prosentteina. Avoimella työpaikalla tarkoitetaan palkallista tehtävää (joka on vasta luotu, täyttämätön tai pian vapautuva), johon työnantaja etsii aktiivisesti sopivaa ehdokasta yrityksen ulkopuolelta ja on valmis ryhtymään lisätoimiin. Työnantaja aikoo täyttää tehtävän joko välittömästi tai lähitulevaisuudessa.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Avoimien työpaikkojen osuus
Työpaikkojen avoimuusaste on yksi keskeisimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista, joka mittaa työmarkkinoiden terveyttä ja dynamiikkaa. Eulerpool tarjoaa kattavan ja helppokäyttöisen alustan, jonka avulla käyttäjät voivat tutkia ja analysoida tätä merkittävää taloudellista mittaria tarkasti ja reaaliaikaisesti. Tässä artikkelissa käsittelemme työpaikkojen avoimuusasteen merkitystä ja sen vaikutuksia talouteen. Työpaikkojen avoimuusaste eli vapaiden työpaikkojen suhde täytettyihin työpaikkoihin on indikaattori, joka antaa arvokasta tietoa työmarkkinoiden tarjonnan ja kysynnän tasapainosta. Se mittaa, kuinka suuri osa työpaikoista on avoimia ja odottavat täyttämistä suhteessa kaikkiin olemassaoleviin työpaikkoihin. Tämä luku ilmaistaan yleensä prosentteina ja auttaa ymmärtämään, kuinka paljon liikkumatilaa ja kasvupotentiaalia työmarkkinoilla on. Kun työpaikkojen avoimuusaste on korkea, se viittaa siihen, että työmarkkinoilla on runsaasti työmahdollisuuksia. Tämä voi olla merkki talouden vahvasta kasvusta ja yritysten aktiivisesta rekrytointitarpeesta. Yritykset saattavat laajentaa toimintaansa tai investoida uusiin projekteihin, mikä lisää työvoiman kysyntää. Korkea avoimuusaste voi kuitenkin myös viitata työmarkkinoiden epätasapainoon, jossa tarjolla olevien työpaikkojen määrä ylittää työnhakijoiden määrän tai heidän osaamisensa ei vastaa tarjolla olevia työpaikkoja. Toisaalta matala työpaikkojen avoimuusaste voi viitata heikkoon taloustilanteeseen tai työmarkkinoiden vakauteen, jossa suurin osa työpaikoista on täytetty ja avoimia työpaikkoja on vain vähän. Se voi myös heijastaa yritysten vähäistä luottamusta tulevaisuuden talousnäkymiin, jolloin rekrytoinnit jäädytetään tai uusia työpaikkoja ei luoda. Tällainen tilanne voi olla haastava niille, jotka etsivät uusia uramahdollisuuksia tai yrittävät päästä takaisin työmarkkinoille. Työpaikkojen avoimuusasteen analyysi voi tarjota arvokasta tietoa erilaisille sidosryhmille. Talousanalyytikot ja sijoittajat voivat käyttää tätä indikaattoria arvioidakseen talouden tilaa ja ennustaakseen tulevia taloudellisia suuntauksia. Hallitukset ja päättäjät voivat hyödyntää näitä tietoja kehittääkseen työmarkkinapolitiikkaa ja tukiohjelmia, jotka auttavat tasapainottamaan työvoiman tarjontaa ja kysyntää. Lisäksi yritykset ja rekrytointialan ammattilaiset voivat hyödyntää avoimuusasteen tietoja suunnitellessaan rekrytointistrategioitaan ja arvioidessaan kilpailua työmarkkinoilla. Eulerpoolin tarjoama makrotaloudellinen data tuo näihin analyyseihin lisää syvyyttä ja tarkkuutta. Meidän alustamme avulla käyttäjät voivat tutkia työpaikkojen avoimuusasteen kehitystä eri aikaväleillä ja vertailla tätä indikaattoria muihin talouden mittareihin, kuten työttömyysasteeseen, bruttokansantuotteeseen ja inflaatioon. Näin voidaan muodostaa kokonaisvaltainen kuva työmarkkinoiden tilasta ja sen vaikutuksista talouteen. Lisäksi Eulerpool tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden analysoida työpaikkojen avoimuusastetta maantieteellisesti. Eri alueilla ja maissa työmarkkinatilanne voi vaihdella suuresti, ja paikallisten työmarkkinaolosuhteiden ymmärtäminen voi auttaa yrityksiä ja sijoittajia tekemään parempia päätöksiä. Meidän alustamme avulla käyttäjät voivat tarkastella avoimuusasteen kehitystä alueittain ja saada käsityksen alueellisista eroista ja niiden vaikutuksista talouteen. Yksi merkittävä tekijä, joka vaikuttaa työpaikkojen avoimuusasteeseen, on työntekijöiden liikkuvuus. Työpaikkojen avoimuusaste voi olla korkea alueilla, joilla työntekijät ovat valmiita muuttamaan uusiin työpaikkoihin ja jälkimmäistä tukevat infrastruktuuri ja yhteiskunnalliset palvelut. Alueet, joilla liikkuvuus on alhainen, voivat puolestaan kärsiä korkeasta työttömyydestä ja matalasta työpaikkojen avoimuusasteesta. Työpaikkojen avoimuusasteen ja teknologian välinen yhteys on myös tärkeä huomioitava tekijä. Digitalisaation ja automaation myötä työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti, ja uudet teknologiat voivat luoda sekä uusia työpaikkoja että vähentää olemassa olevien työpaikkojen tarvetta. Teknologian kehitys voi esimerkiksi kasvattaa kysyntää korkean osaamistason työpaikoille samalla kun vähentää matalan osaamistason työtä. Näiden muutosten seuraaminen ja niiden vaikutusten ymmärtäminen on välttämätöntä sekä työnantajille että työnhakijoille. Yrittäjyys ja startup-yritykset ovat myös merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat työpaikkojen avoimuusasteeseen. Uudet yritykset voivat luoda merkittäviä määriä uusia työpaikkoja ja edistää taloudellista kasvua. Samalla ne voivat tuoda työmarkkinoille uusia innovaatioita ja liiketoimintamalleja, jotka voivat muuttaa työmarkkinoiden dynamiikkaa. Eulerpoolin alustalla käyttäjät voivat seurata startup-ekosysteemin kehitystä ja sen vaikutuksia työpaikkojen avoimuusasteeseen. Lopuksi on tärkeää huomioida työpaikkojen avoimuusasteen yhteys koulutukseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Koulutusjärjestelmien ja työvoimapoliittisten ohjelmien on kyettävä vastaamaan muuttuvan työmarkkinatilanteen tarpeisiin. Investoinnit koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen voivat auttaa tasapainottamaan työmarkkinoiden tarjontaa ja kysyntää sekä vähentää työttömyyttä. Eulerpoolin alusta tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden syventyä työpaikkojen avoimuusasteen analyysiin ja ymmärtää sen vaikutuksia laajemminkin talouteen. Tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa, joka auttaa käyttäjiämme tekemään perusteltuja päätöksiä ja kehittämään strategioita, jotka vastaavat muuttuvan työmarkkinatilanteen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Työpaikkojen avoimuusaste on olennainen osa laajempaa taloudellista kuvaa, ja sen analysointi on tärkeä askel kohti taloudellista menestystä ja kestävää kasvua.