Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Yhdistynyt kuningaskunta Kauppatase
Osakekurssi
Nykyinen arvo Kauppataseessa Yhdistynyt kuningaskunta on 247 milj. GBP. Kauppatase Yhdistynyt kuningaskuntassa nousi 247 milj. GBP päivänä 1.2.1984, kun se oli 38 milj. GBP päivänä 1.12.1983. Välillä 1.1.1970 - 1.8.2024 keskimääräinen BKT Yhdistynyt kuningaskuntassa oli −4,66 miljardia GBP. Kaikkien aikojen huippu saavutettiin päivänä 1.1.1981 775,00 milj. GBP, kun taas alhaisin arvo kirjattiin päivänä 1.1.2022 −24,16 miljardia GBP.
Kauppatase ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Kauppatase | |
---|---|
1.1.1970 | 32,00 milj. GBP |
1.2.1970 | 16,00 milj. GBP |
1.3.1970 | 28,00 milj. GBP |
1.7.1970 | 153,00 milj. GBP |
1.10.1970 | 21,00 milj. GBP |
1.11.1970 | 2,00 milj. GBP |
1.12.1970 | 20,00 milj. GBP |
1.3.1971 | 17,00 milj. GBP |
1.5.1971 | 44,00 milj. GBP |
1.6.1971 | 21,00 milj. GBP |
1.7.1971 | 49,00 milj. GBP |
1.8.1971 | 68,00 milj. GBP |
1.9.1971 | 38,00 milj. GBP |
1.10.1971 | 22,00 milj. GBP |
1.11.1971 | 2,00 milj. GBP |
1.12.1971 | 11,00 milj. GBP |
1.6.1972 | 7,00 milj. GBP |
1.7.1972 | 30,00 milj. GBP |
1.8.1977 | 84,00 milj. GBP |
1.9.1977 | 28,00 milj. GBP |
1.11.1977 | 109,00 milj. GBP |
1.2.1978 | 51,00 milj. GBP |
1.4.1978 | 58,00 milj. GBP |
1.5.1980 | 70,00 milj. GBP |
1.6.1980 | 44,00 milj. GBP |
1.7.1980 | 353,00 milj. GBP |
1.8.1980 | 135,00 milj. GBP |
1.9.1980 | 366,00 milj. GBP |
1.10.1980 | 446,00 milj. GBP |
1.11.1980 | 435,00 milj. GBP |
1.12.1980 | 232,00 milj. GBP |
1.1.1981 | 775,00 milj. GBP |
1.2.1981 | 364,00 milj. GBP |
1.3.1981 | 544,00 milj. GBP |
1.4.1981 | 719,00 milj. GBP |
1.5.1981 | 378,00 milj. GBP |
1.6.1981 | 179,00 milj. GBP |
1.7.1981 | 41,00 milj. GBP |
1.9.1981 | 30,00 milj. GBP |
1.10.1981 | 378,00 milj. GBP |
1.12.1981 | 158,00 milj. GBP |
1.1.1982 | 47,00 milj. GBP |
1.2.1982 | 204,00 milj. GBP |
1.3.1982 | 14,00 milj. GBP |
1.4.1982 | 192,00 milj. GBP |
1.7.1982 | 145,00 milj. GBP |
1.8.1982 | 146,00 milj. GBP |
1.9.1982 | 249,00 milj. GBP |
1.10.1982 | 268,00 milj. GBP |
1.11.1982 | 404,00 milj. GBP |
1.12.1982 | 275,00 milj. GBP |
1.3.1983 | 207,00 milj. GBP |
1.6.1983 | 81,00 milj. GBP |
1.8.1983 | 48,00 milj. GBP |
1.9.1983 | 97,00 milj. GBP |
1.12.1983 | 38,00 milj. GBP |
1.2.1984 | 247,00 milj. GBP |
Kauppatase Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.2.1984 | 247 milj. GBP |
1.12.1983 | 38 milj. GBP |
1.9.1983 | 97 milj. GBP |
1.8.1983 | 48 milj. GBP |
1.6.1983 | 81 milj. GBP |
1.3.1983 | 207 milj. GBP |
1.12.1982 | 275 milj. GBP |
1.11.1982 | 404 milj. GBP |
1.10.1982 | 268 milj. GBP |
1.9.1982 | 249 milj. GBP |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kauppatase
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇬🇧 Asekauppa | 1,204 miljardia SIPRI TIV | 1,665 miljardia SIPRI TIV | Vuosittain |
🇬🇧 Autovienti | 51 425 Units | 34 850 Units | Kuukausittain |
🇬🇧 Kauppatase | −6,75 miljardia GBP | −1,098 miljardia GBP | Kuukausittain |
🇬🇧 Kauppataseen ylijäämä EU:n ulkopuolelle | −6,86 miljardia GBP | −6,97 miljardia GBP | Kuukausittain |
🇬🇧 Kultavarannot | 310,29 Tonnes | 310,29 Tonnes | Kvartaali |
🇬🇧 Matkailijoiden saapumiset | 10,778 milj. | 8,731 milj. | Kuukausittain |
🇬🇧 Matkailutulot | 7,902 miljardia GBP | 5,53 miljardia GBP | Kuukausittain |
🇬🇧 Pääomavirrat | −1,195 miljardia GBP | 7,277 miljardia GBP | Kvartaali |
🇬🇧 Raakaöljyn tuotanto | 522 BBL/D/1K | 652 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇬🇧 Terrorisminiindeksi | 2,373 Points | 3,84 Points | Vuosittain |
🇬🇧 Tuonnit | 77,118 miljardia GBP | 78,33 miljardia GBP | Kuukausittain |
🇬🇧 Ulkomaan suorat sijoitukset | −11,802 miljardia GBP | −9,256 miljardia GBP | Kvartaali |
🇬🇧 Ulkomainen velka | 7,742 Bio. GBP | 7,775 Bio. GBP | Kvartaali |
🇬🇧 Vaihtotase | −28,397 miljardia GBP | −13,76 miljardia GBP | Kvartaali |
🇬🇧 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | −3,3 % of GDP | −3,1 % of GDP | Vuosittain |
🇬🇧 Vienti | 70,122 miljardia GBP | 70,614 miljardia GBP | Kuukausittain |
Isossa-Britanniassa tavarakaupan saldo on yhtä kuin tavaraviennin ja tavaratuonnin erotus.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kauppatase
Tavarakaupan tasapaino on merkittävä osa makrotaloutta, joka heijastaa maan kansainvälistä kauppaa sekä sen taloudellista vahvuutta tai heikkoutta. Eulerpoolin kaltaiselle makrotaloustieteeseen erikoistuvalle verkkosivustolle tämä kategoria on erityisen tärkeä, sillä se tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet analysoida ja ymmärtää talouden eri osa-alueita. Tavarakaupan tasapaino, joka tunnetaan myös nimellä kauppatase, koostuu vienti- ja tuontiarvojen erotuksesta tiettynä ajanjaksona. Tässä yhteydessä tarkastelemme perusteellisesti tavarakaupan tasapainon merkitystä, sen mittaamistapoja sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavarakaupan tasapaino on tärkeä indikaattori taloudellisissa analyyseissä. Se antaa kattavan kuvan siitä, kuinka hyvin maa kykenee kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, kuinka paljon se vie tuotteitaan ulkomaille ja kuinka paljon se tuo tuotteita sisämarkkinoille. Positiivinen tavarakaupan tasapaino tarkoittaa, että maan vienti ylittää tuonnin. Se on tyypillisesti merkki vahvasta taloudesta, joka pystyy tuottamaan arvoltaan kilpailukykyisiä tuotteita maailmalle. Toisaalta negatiivinen tavarakaupan tasapaino, jossa tuonti ylittää viennin, voi olla osoitus talouden haasteista, kuten kotimaisen tuotannon heikkoudesta tai suuresta ulkomaankaupan riippuvuudesta. Tavarakaupan tasapainon mittaaminen ei ole yksinkertainen tehtävä, sillä se vaatii monien muuttujien huomioimista. Ensinnäkin on tärkeää analysoida viennin ja tuonnin arvoja tarkasti. Viennin arvo lasketaan niistä tuotteista, jotka on myyty ja toimitettu ulkomaille tiettynä ajanjaksona. Esimerkkejä tällaisista tuotteista voivat olla teknologia, ajoneuvot, elintarvikkeet, kemikaalit ja monien muiden teollisuuden alojen tuotteet. Vastaavasti tuonnin arvo koostuu niistä tuotteista, jotka on ostettu ja tuotu sisämarkkinoille ulkomailta samalla ajanjaksolla. Toinen merkittävä muuttuja, joka tulee ottaa huomioon, on valuuttakurssi. Valuuttakurssien vaihtelut voivat merkittävästi vaikuttaa tavarakaupan tasapainoon. Esimerkiksi, kun kotimaan valuutta vahvistuu suhteessa muihin valuuttoihin, maan tavarat tulevat suhteellisesti kalliimmiksi ulkomaisille ostajille, mikä saattaa vähentää vientiä. Samalla tuontitavarat tulevat halvemmaksi kotimaisille kuluttajille, mikä puolestaan voi kasvattaa tuontia. Vastaavasti heikko valuutta voi tehdä vientituotteista edullisempia ja houkuttelevampia ulkomaisilla markkinoilla, ja lisätä vientiä samalla kun tuonti vähenee, koska kotimaan kuluttajat voivat löytää kotimaiset tuotteet houkuttelevampina korkean tuontihinnan vuoksi. Tavarakaupan tasapainoon vaikuttavat myös taloudelliset ja poliittiset tekijät. Esimerkiksi kauppapolitiikka, kuten tulli- ja tariffijärjestelyt, voi merkittävästi vaikuttaa maiden väliseen tavarakauppaan. Korkeat tullimaksut tuontituotteille voivat vähentää ulkomaisten tuotteiden kilpailukykyä kotimaisilla markkinoilla, suojaten samalla kotimaista tuotantoa. Toisaalta vapaa kauppa ilman suuria tullimaksuja voi lisätä kansainvälistä kaupankäyntiä ja tuoda markkinoille monipuolisuutta, mutta se saattaa myös lisätä kilpailua kotimaisille tuottajille. Politiikan lisäksi talouskasvu ja kuluttajakäyttäytyminen voivat myös vaikuttaa tasapainoon. Talouden noususuhdanteissa kulutus ja investoinnit lisääntyvät, mikä voi johtaa tuonnin kasvuun. Vastaavasti taantumassa kulutus ja tuonti voivat laskea, mikä voi vaikuttaa kauppataseeseen. Makrotaloudellisten tietojen ja analyysien tarjoamiseen erikoistuneena palveluna Eulerpool hyödyntää tavarakaupan tasapainoa kattavasti tuodakseen esiin taloudellisten suhdanteiden ja trendien syvemmän ymmärryksen. Analysoimalla ja vertailemalla tavarakaupan tasapainoa eri aikaväleillä ja verrattuna muihin indikaattoreihin, voimme tarjota selkeän kuvan talouden tilasta ja sen kehityksestä. Esimerkiksi, mikäli tietyllä aikavälillä havaitaan selkeä muutos tavarakaupan tasapainossa, voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, mistä syistä muutos on johtunut ja mitä vaikutuksia sillä voi olla tulevaisuudessa. Yksi tärkeä näkökulma tavarakaupan tasapainoanalyyseissä on myös maiden välinen vertailu. Maiden taloudellisen menestyksen tarkasteleminen suhteessa niiden kauppataseeseen voi auttaa tunnistamaan globaalin kaupan suuntauksia ja maiden välisiä kauppasuhteita. Esimerkiksi, jos maa A:lla on jatkuvasti positiivinen kauppatase ja maa B:llä negatiivinen, voidaan tutkia, mitä tekijöitä tähän taustalla liittyy. Onko maa A:n tuotekehityksessä, innovaatioissa tai tuotantoteknologioissa eroja, jotka tekevät sen tuotteista kilpailukykyisempiä? Vai onko maa B:ssä ongelmia, kuten hintakilpailukyvyttömyys tai liian kalliit tuotantokustannukset? Eulerpoolin tarjoama analyysi mahdollistaa myös pitkän aikavälin trendien ja poikkeavuuksien tarkastelun. Esimerkiksi, vaikka maa saattaa nauttia positiivisesta tavarakaupan tasapainosta lyhyellä aikavälillä, pitkän aikavälin näkymät voivat paljastaa erilaisia haasteita tai mahdollisuuksia, jotka on otettava huomioon talousstrategioiden laatimisessa. Usein taloudelliset ja poliittiset toimenpiteet vaativat laajaa data-analyysiä, jotta voidaan tehdä oikeita ja kestäviä ratkaisuja. Yhteenvetona voidaan todeta, että tavarakaupan tasapaino on kriittinen osa makrotaloudellista analyysiä ja talouden tilan mittaamista. Eulerpool tarjoaa kattavan ja syvällisen analyysin tavarakaupan tasapainosta tuoden esille olennaiset tekijät ja vaikutukset, jotka antavat selkeän kuvan maan taloudellisesta tilanteesta. Tavarakaupan tasapainon analysointi ja seuranta auttaa yrityksiä, sijoittajia ja päätöksentekijöitä tekemään informoituja päätöksiä, jotka perustuvat kattavaan ja luotettavaan tietoon globalisoituvan maailmantalouden haasteita ja mahdollisuuksia heijastaen.