Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇷🇸

Serbia Lainakorko

Osakekurssi

7,75 %
Muutos +/-
+0 %
Muutos %
+0 %

Tämänhetkinen arvo Lainakorko Serbia on 7,75 %. Lainakorko Serbia laski 7,75 % 1.5.2024, kun se oli 7,75 % 1.4.2024. Välillä 1.4.2002 ja 1.6.2024, keskimääräinen BKT Serbia oli 10,93 %. Korkein arvo saavutettiin 1.4.2006 arvoltaan 25,26 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.12.2020 arvoltaan 1,90 %.

Lähde: National Bank of Serbia

Lainakorko

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Luottokorko

Lainakorko Historia

PäivämääräArvo
1.5.20247,75 %
1.4.20247,75 %
1.3.20247,75 %
1.2.20247,75 %
1.1.20247,75 %
1.12.20237,75 %
1.11.20237,75 %
1.10.20237,75 %
1.9.20237,75 %
1.8.20237,75 %
1
2
3
4
5
...
27

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Lainakorko

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇷🇸
Korkotaso
6,25 %6,5 %frequency_daily
🇷🇸
Rahamäärä M1
1,711 Bio. RSD1,725 Bio. RSDKuukausittain
🇷🇸
Rahamäärä M2
2,243 Bio. RSD2,257 Bio. RSDKuukausittain
🇷🇸
Rahamäärä M3
4,634 Bio. RSD4,624 Bio. RSDKuukausittain
🇷🇸
Rahan määrä M0
348,377 miljardia RSD341,236 miljardia RSDKuukausittain
🇷🇸
Talletuskorko
5 %5,25 %Kuukausittain
🇷🇸
Valuuttavarannot
24,942 miljardia EUR25,031 miljardia EURKuukausittain
🇷🇸
Yksityisen sektorin luotot
1,423 Bio. RSD1,425 Bio. RSDKuukausittain

Mikä on Lainakorko

Lainakorko on yksi keskeisimmistä makrotaloudellisista muuttujista, jonka vaikutuksia talouteen ei voida aliarvioida. Eulerpool-sivustolla tarjoamme kattavan ja perusteellisen analyysin lainakorkojen kehityksestä ja niiden merkityksestä kansantaloudelle. Tässä artikkelissa syvennymme lainakoron käsitteeseen, sen vaikutuksiin talouteen ja kuinka eri tekijät voivat vaikuttaa lainakorkoihin. Lainakorko on hinta, jonka lainansaaja maksaa lainanantajalle lainan ottamisesta. Se on yksi kriittisimmistä taloudellisista indikaattoreista, sillä se vaikuttaa suoraan sekä kotitalouksien että yritysten rahoitusolosuhteisiin. Esimerkiksi, kun lainakorot ovat alhaiset, yritysten ja kotitalouksien on edullisempaa ottaa lainaa, mikä voi johtaa investointien ja kulutuksen kasvuun. Tämä puolestaan voi lisätä taloudellista toimeliaisuutta ja vaikuttaa positiivisesti bruttokansantuotteeseen. Toisaalta, korkeat lainakorot voivat hillitä lainanottoa ja vähentää sekä kulutusta että investointeja. Tämä voi johtaa talouden kasvun hidastumiseen ja vaikuttaa negatiivisesti kokonaistuotantoon. Keskuspankit, kuten Euroopan keskuspankki (EKP) tai Yhdysvaltain keskuspankki (Federal Reserve), käyttävät lainakorkoja yhtenä keskeisenä välineenä rahapolitiikassaan. Lainakoron nostaminen tai laskeminen on tapa säädellä rahapolitiikkaa ja hallita inflaatiota. Inflaatio on yksi keskeisimmistä syistä, miksi keskuspankit muuttavat lainakorkoja. Kun inflaatio kiihtyy, keskuspankki voi päättää nostaa lainakorkoja, jotta kulutus ja investoinnit hidastuisivat ja hintojen nousupaineet lievenisivät. Vastaavasti, talouden taantuessa keskuspankki voi laskea lainakorkoja kannustaakseen kulutusta ja investointeja sekä tukeakseen talouskasvua. On tärkeää huomata, että lainakorot eivät suoraan määrää markkinakorkoja, mutta ne vaikuttavat niihin merkittävästi. Lainakoron taso riippuu monista tekijöistä, mukaan lukien keskuspankin rahapolitiikka, markkinoiden odotukset tulevasta talouskehityksestä ja inflaatio-odotukset. Mikäli markkinoilla odotetaan inflaation kiihtyvän tulevaisuudessa, lainakorot voivat nousta, sillä sijoittajat vaativat korkeampaa korkoa kompensoimaan inflaation vaikutusta. Myös talouden yleinen tilanne vaikuttaa lainakorkoihin; talouden kasvaessa ja työllisyystilanteen parantuessa lainakorot voivat nousta, kun taas taantuman aikana lainakorot yleensä laskevat. Eulerpool-sivustolla tarjoamme laajan valikoiman dataa ja analyysejä lainakorkojen kehityksestä eri maissa ja alueilla. Voimme esimerkiksi tarkastella, kuinka Euroopan keskuspankin päätökset vaikuttavat euroalueen lainakorkoihin, tai analysoida Yhdysvaltain keskuspankin toimenpiteiden vaikutuksia dollarin lainakorkoihin. Näiden analyysien avulla käyttäjät voivat saada syvällisen ymmärryksen lainakorkojen merkityksestä ja niiden vaikutuksista talouteen. Yritykset ja sijoittajat seuraavat tarkasti lainakorkojen kehitystä, sillä ne vaikuttavat suoraan lainakustannuksiin ja sijoitustuottoihin. Alhaiset lainakorot voivat tehdä sijoitustoiminnasta kannattavampaa, kun taas korkeat lainakorot voivat vähentää sijoitusten kannattavuutta. Siksi lainakorkojen kehityksen seuraaminen on keskeistä sekä yritysten rahoitussuunnittelussa että sijoitusstrategioiden laadinnassa. Myös kotitalouksille lainakorkojen kehityksellä on suuri merkitys. Esimerkiksi asuntolainojen korot vaikuttavat suoraan kotitalouksien asumiskustannuksiin. Alhaisten korkojen aikana asuntolainan ottaminen voi olla edullisempaa, kun taas korkea korkotaso voi rajoittaa kotitalouksien mahdollisuuksia hankkia oma asunto. Lisäksi lainakorkojen vaihtelut voivat vaikuttaa myös kulutusluottojen ja muiden henkilökohtaisten lainojen kustannuksiin, mikä puolestaan vaikuttaa kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen. Lainakorkojen kehityksen ymmärtäminen on myös tärkeää julkisen sektorin rahoitussuunnittelussa. Kun hallitukset ottavat lainaa julkisten investointien rahoittamiseksi, lainakorkojen taso vaikuttaa suoraan lainakustannuksiin ja voi siten vaikuttaa budjettipolitiikkaan. Korkeat lainakorot voivat lisätä julkisen velan kustannuksia ja rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia tehdä investointeja, kun taas alhaiset korot voivat helpottaa julkisten investointien rahoitusta ja siten tukea talouskasvua. Yhteenvetona voidaan todeta, että lainakorko on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, jolla on laaja-alaisia vaikutuksia talouteen. Eulerpool-sivustolla tarjoamme kattavan analyysin ja ajantasaisen datan lainakorkojen kehityksestä eri alueilla, mikä auttaa käyttäjiämme tekemään informoituja päätöksiä ja ymmärtämään paremmin lainakorkojen merkitystä kansantaloudessa. Seuraamalla lainakorkojen kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, voimme paremmin ennakoida talouden tulevaa kehitystä ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä niin henkilökohtaisessa taloudenhoidossa kuin yritysten ja julkisen sektorin rahoitussuunnittelussa.