Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Islanti Valtion menot
Osakekurssi
Valtion menot nykyinen arvo Islanti on 177,784 miljardia ISK. Valtion menot Islanti nousi arvoon 177,784 miljardia ISK 1.12.2023, kun se oli 170,948 miljardia ISK 1.9.2023. Välillä 1.3.1997 - 1.3.2024, keskimääräinen BKT Islanti oli 133,64 miljardia ISK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2023 arvoltaan 177,78 miljardia ISK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1997 arvoltaan 85,85 miljardia ISK.
Valtion menot ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Valtionmenot | |
---|---|
1.3.1997 | 85,85 miljardia ISK |
1.6.1997 | 88,83 miljardia ISK |
1.9.1997 | 90,37 miljardia ISK |
1.12.1997 | 94,93 miljardia ISK |
1.3.1998 | 92,32 miljardia ISK |
1.6.1998 | 93,30 miljardia ISK |
1.9.1998 | 94,87 miljardia ISK |
1.12.1998 | 97,28 miljardia ISK |
1.3.1999 | 95,60 miljardia ISK |
1.6.1999 | 97,64 miljardia ISK |
1.9.1999 | 99,61 miljardia ISK |
1.12.1999 | 104,02 miljardia ISK |
1.3.2000 | 99,17 miljardia ISK |
1.6.2000 | 102,00 miljardia ISK |
1.9.2000 | 108,83 miljardia ISK |
1.12.2000 | 108,59 miljardia ISK |
1.3.2001 | 108,20 miljardia ISK |
1.6.2001 | 109,40 miljardia ISK |
1.9.2001 | 110,51 miljardia ISK |
1.12.2001 | 112,89 miljardia ISK |
1.3.2002 | 112,16 miljardia ISK |
1.6.2002 | 114,18 miljardia ISK |
1.9.2002 | 117,24 miljardia ISK |
1.12.2002 | 120,37 miljardia ISK |
1.3.2003 | 116,12 miljardia ISK |
1.6.2003 | 117,47 miljardia ISK |
1.9.2003 | 119,22 miljardia ISK |
1.12.2003 | 120,16 miljardia ISK |
1.3.2004 | 118,88 miljardia ISK |
1.6.2004 | 121,10 miljardia ISK |
1.9.2004 | 122,83 miljardia ISK |
1.12.2004 | 121,35 miljardia ISK |
1.3.2005 | 123,26 miljardia ISK |
1.6.2005 | 127,08 miljardia ISK |
1.9.2005 | 129,27 miljardia ISK |
1.12.2005 | 128,37 miljardia ISK |
1.3.2006 | 130,92 miljardia ISK |
1.6.2006 | 132,33 miljardia ISK |
1.9.2006 | 135,67 miljardia ISK |
1.12.2006 | 135,14 miljardia ISK |
1.3.2007 | 138,30 miljardia ISK |
1.6.2007 | 145,83 miljardia ISK |
1.9.2007 | 129,98 miljardia ISK |
1.12.2007 | 141,06 miljardia ISK |
1.3.2008 | 144,88 miljardia ISK |
1.6.2008 | 147,66 miljardia ISK |
1.9.2008 | 137,42 miljardia ISK |
1.12.2008 | 155,13 miljardia ISK |
1.3.2009 | 140,27 miljardia ISK |
1.6.2009 | 146,58 miljardia ISK |
1.9.2009 | 137,59 miljardia ISK |
1.12.2009 | 142,88 miljardia ISK |
1.3.2010 | 133,78 miljardia ISK |
1.6.2010 | 137,97 miljardia ISK |
1.9.2010 | 135,63 miljardia ISK |
1.12.2010 | 140,51 miljardia ISK |
1.3.2011 | 134,28 miljardia ISK |
1.6.2011 | 138,46 miljardia ISK |
1.9.2011 | 135,41 miljardia ISK |
1.12.2011 | 139,10 miljardia ISK |
1.3.2012 | 129,50 miljardia ISK |
1.6.2012 | 135,72 miljardia ISK |
1.9.2012 | 134,69 miljardia ISK |
1.12.2012 | 138,50 miljardia ISK |
1.3.2013 | 133,21 miljardia ISK |
1.6.2013 | 138,24 miljardia ISK |
1.9.2013 | 134,23 miljardia ISK |
1.12.2013 | 137,53 miljardia ISK |
1.3.2014 | 133,09 miljardia ISK |
1.6.2014 | 136,91 miljardia ISK |
1.9.2014 | 133,66 miljardia ISK |
1.12.2014 | 138,17 miljardia ISK |
1.3.2015 | 131,83 miljardia ISK |
1.6.2015 | 136,40 miljardia ISK |
1.9.2015 | 132,51 miljardia ISK |
1.12.2015 | 140,63 miljardia ISK |
1.3.2016 | 132,78 miljardia ISK |
1.6.2016 | 137,26 miljardia ISK |
1.9.2016 | 135,22 miljardia ISK |
1.12.2016 | 140,82 miljardia ISK |
1.3.2017 | 136,76 miljardia ISK |
1.6.2017 | 142,36 miljardia ISK |
1.9.2017 | 138,12 miljardia ISK |
1.12.2017 | 144,81 miljardia ISK |
1.3.2018 | 142,08 miljardia ISK |
1.6.2018 | 147,92 miljardia ISK |
1.9.2018 | 145,12 miljardia ISK |
1.12.2018 | 153,62 miljardia ISK |
1.3.2019 | 147,82 miljardia ISK |
1.6.2019 | 154,16 miljardia ISK |
1.9.2019 | 151,19 miljardia ISK |
1.12.2019 | 158,53 miljardia ISK |
1.3.2020 | 158,25 miljardia ISK |
1.6.2020 | 161,60 miljardia ISK |
1.9.2020 | 158,39 miljardia ISK |
1.12.2020 | 165,20 miljardia ISK |
1.3.2021 | 160,23 miljardia ISK |
1.6.2021 | 164,93 miljardia ISK |
1.9.2021 | 163,75 miljardia ISK |
1.12.2021 | 169,33 miljardia ISK |
1.3.2022 | 164,45 miljardia ISK |
1.6.2022 | 168,61 miljardia ISK |
1.9.2022 | 167,49 miljardia ISK |
1.12.2022 | 172,85 miljardia ISK |
1.3.2023 | 167,78 miljardia ISK |
1.6.2023 | 171,68 miljardia ISK |
1.9.2023 | 170,95 miljardia ISK |
1.12.2023 | 177,78 miljardia ISK |
Valtion menot Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 177,784 miljardia ISK |
1.9.2023 | 170,948 miljardia ISK |
1.6.2023 | 171,683 miljardia ISK |
1.3.2023 | 167,777 miljardia ISK |
1.12.2022 | 172,85 miljardia ISK |
1.9.2022 | 167,485 miljardia ISK |
1.6.2022 | 168,605 miljardia ISK |
1.3.2022 | 164,453 miljardia ISK |
1.12.2021 | 169,331 miljardia ISK |
1.9.2021 | 163,752 miljardia ISK |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Valtion menot
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇮🇸 Korruptioindeksi | 72 Points | 74 Points | Vuosittain |
🇮🇸 Korruptioranking | 19 | 14 | Vuosittain |
🇮🇸 Turvapaikkahakemukset | 165 persons | 180 persons | Kuukausittain |
🇮🇸 Valtion budjetti | −2 % of GDP | −4 % of GDP | Vuosittain |
🇮🇸 Valtion tulot | 473,3 miljardia ISK | 536,2 miljardia ISK | Kvartaali |
🇮🇸 Valtionmenot | 530,2 miljardia ISK | 469,8 miljardia ISK | Kvartaali |
🇮🇸 Valtionmenot suhteessa BKT:hen | 45,1 % of GDP | 46,5 % of GDP | Vuosittain |
🇮🇸 Valtiontalouden arvo | 700 milj. ISK | 5,9 miljardia ISK | Kvartaali |
🇮🇸 Valtionvelka suhteessa BKT:hen | 68,9 % of GDP | 75,3 % of GDP | Vuosittain |
Julkiset menot viittaavat valtion menoihin tavaroista ja palveluista, ja ne ovat merkittävä osa BKT:ta. Julkisen sektorin menoja koskevat politiikat, kuten budjettitavoitteiden asettaminen, verotuksen säätäminen, julkisten menojen lisääminen ja julkiset työt, ovat erittäin tehokkaita välineitä talouskasvun edistämisessä.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Valtion menot
Valtion menot ovat olennainen osa makrotaloutta, jotka vaikuttavat monin tavoin niin kansantalouteen kuin yksittäisten ihmisten elämään. Eulerpool-sivustolla käsittelemme monia makrotaloudellisia indikaattoreita ja mittareita, ja valtion menojen ymmärtäminen on keskeinen osa taloudellisten päätösten tekoa ja talouspolitiikan suunnittelua. Valtion menot voidaan jakaa moniin eri kategorioihin, kuten infrastruktuuri, koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva ja puolustus. Jokainen näistä alueista vaatii erilaista rahoitusta ja resursseja, ja niiden vaikutukset talouteen voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi infrastruktuuriin tehtävät investoinnit voivat parantaa taloudellista tuottavuutta pitkällä aikavälillä, kun taas sosiaaliturva varmistaa, että elintaso pysyy vakaana myös taloudellisten kriisien aikana. Valtion menot rahoitetaan pääasiassa verotuloilla ja lainanotolla. Verotulot voivat tulla useista eri lähteistä, kuten tuloveroista, arvonlisäveroista ja yritysveroista. Lainanottoa käytetään yleensä silloin, kun verotulot eivät riitä kattamaan kaikkia menoja. Tämä voi johtaa valtionvelan kasvuun, mikä on tärkeä mittari talouden vakauden ja kestävyyden arvioinnissa. Valtion menojen lisääminen voi lyhyellä aikavälillä stimuloida taloutta. Esimerkiksi, kun hallitus päättää lisätä infrastruktuurihankkeisiin tehtäviä investointeja, se voi johtaa työpaikkojen lisääntymiseen ja taloudellisen toiminnan elpymiseen. Tämä puolestaan voi lisätä verotuloja ja parantaa talouden yleistä kasvua. Pitkällä aikavälillä valtion menojen on kuitenkin oltava kestäviä, jotta ne eivät johda liialliseen velkaantumiseen tai taloudellisiin epätasapainoihin. Toisaalta, jos valtion menot kohdistetaan tehottomasti tai liian suurina, se voi johtaa talouden ylikuumetilanteeseen, inflaatioon ja taloudellisiin epätasapainoihin. Liiallinen velkaantuminen voi myös rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia reagoida tuleviin taloudellisiin kriiseihin ja vähentää talouden joustavuutta. Monissa maissa valtion menot ovat poliittisesti kiistanalainen aihe. Erilaiset poliittiset puolueet ja talouden asiantuntijat voivat olla eri mieltä siitä, mitkä ovat parhaat kohteet julkisille menoille. Esimerkiksi jotkut voivat puoltaa suurempia menoja koulutukseen ja terveydenhuoltoon, kun taas toiset saattavat painottaa alhaisempia veroja ja pienempää valtion roolia taloudessa. Tämä tekee julkisten menojen suunnittelusta ja hallinnoinnista monimutkaista ja vaatii syvällistä taloudellista analyysiä ja harkintaa. Valtion menojen vaikutuksia voidaan mitata monin eri tavoin. Bruttokansantuote (BKT) on yksi yleisimmistä mittareista, joka kuvaa talouden yleistä suorituskykyä. Julkisen sektorin osuus BKT:stä antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka suuri osa taloudesta on valtion ohjauksessa. Myös velkasuhde BKT:hen on tärkeä mittari, joka kertoo valtion velan suhteesta talouden kokoon. Korkea velkasuhde voi olla merkki siitä, että valtio elää yli varojensa ja voi kohdata tulevaisuudessa taloudellisia haasteita. Julkisen alijäämän mittaaminen antaa tietoa siitä, kuinka paljon valtio kuluttaa enemmän kuin se kerää verotuloja tietyllä aikavälillä. Jatkuva alijäämä voi johtaa velan kasvuun, mikä voi olla kestämätöntä pitkällä aikavälillä. Toisaalta, alijäämän koon ja kestävyyden arviointi riippuu myös talouden yleisestä tilasta ja kasvunäkymistä. Esimerkiksi taantuman aikana tilapäinen alijäämä voi olla perusteltu talouden elvyttämistoimenpide. Valtion menojen tehokkuuden arviointi on myös tärkeää. Tämä tarkoittaa sen tarkastelemista, kuinka hyvin julkiset varat käytetään tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi terveysmenojen tehokkuutta voidaan arvioida tarkastelemalla terveysindikaattoreita, kuten elinajanodotetta ja terveydenhuollon saatavuutta. Koulutusmenojen tehokkuutta voidaan mitata oppimistuloksilla ja työmarkkinoiden toimivuudella. Kansainväliset vertailut voivat tarjota arvokasta näkökulmaa valtion menojen arviointiin. Monet organisaatiot, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), tarjoavat vertailutietoja eri maiden julkisista menoista. Tämä voi auttaa tunnistamaan parhaat käytännöt ja kehittämään tehokkaita talouspolitiikkoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtion menot ovat monimutkainen ja tärkeä osa makrotaloutta. Niiden ymmärtäminen ja tehokas hallinta edellyttävät syvällistä taloudellista analyysiä ja poliittista harkintaa. Eulerpool tarjoaa kattavan ja asiantuntevan näkemyksen julkisten menojen vaikutuksista talouteen ja auttaa käyttäjiä tekemään informoituja päätöksiä. Jatkuva seuranta ja analyysi valtion menojen kehityksestä ovat keskeisiä talouden vakauden ja kestävän kasvun varmistamiseksi.