Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Venäjä Kansallisen varallisuusrahaston varat suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Osakekurssi
Nykyinen arvo Kansallisen varallisuusrahaston varat suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Venäjä on 7 % of GDP. Kansallisen varallisuusrahaston varat suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Venäjä nousi 7 % of GDP 1.3.2024, sen ollessa 6,8 % of GDP 1.2.2024. Välillä 1.1.2008 ja 1.4.2024, keskimääräinen BKT Venäjä oli 6,14 % of GDP. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.9.2020 12,80 % of GDP, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.2008 1,90 % of GDP.
Kansallisen varallisuusrahaston varat suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Kansallisen vaurausrahaston varallisuus suhteessa BKT:hen | |
---|---|
1.1.2008 | 1,90 % of GDP |
1.2.2008 | 1,90 % of GDP |
1.3.2008 | 1,90 % of GDP |
1.4.2008 | 1,90 % of GDP |
1.5.2008 | 1,90 % of GDP |
1.6.2008 | 1,90 % of GDP |
1.7.2008 | 1,90 % of GDP |
1.8.2008 | 1,90 % of GDP |
1.9.2008 | 3,00 % of GDP |
1.10.2008 | 4,00 % of GDP |
1.11.2008 | 5,10 % of GDP |
1.12.2008 | 6,30 % of GDP |
1.1.2009 | 7,70 % of GDP |
1.2.2009 | 7,70 % of GDP |
1.3.2009 | 7,50 % of GDP |
1.4.2009 | 7,40 % of GDP |
1.5.2009 | 7,20 % of GDP |
1.6.2009 | 7,30 % of GDP |
1.7.2009 | 7,40 % of GDP |
1.8.2009 | 7,40 % of GDP |
1.9.2009 | 7,10 % of GDP |
1.10.2009 | 7,00 % of GDP |
1.11.2009 | 7,10 % of GDP |
1.12.2009 | 7,10 % of GDP |
1.1.2010 | 6,00 % of GDP |
1.2.2010 | 5,80 % of GDP |
1.3.2010 | 5,70 % of GDP |
1.4.2010 | 5,60 % of GDP |
1.5.2010 | 5,70 % of GDP |
1.6.2010 | 5,80 % of GDP |
1.7.2010 | 5,80 % of GDP |
1.8.2010 | 5,80 % of GDP |
1.9.2010 | 5,90 % of GDP |
1.10.2010 | 6,00 % of GDP |
1.11.2010 | 6,00 % of GDP |
1.12.2010 | 5,80 % of GDP |
1.1.2011 | 4,40 % of GDP |
1.2.2011 | 4,40 % of GDP |
1.3.2011 | 4,30 % of GDP |
1.4.2011 | 4,30 % of GDP |
1.5.2011 | 4,30 % of GDP |
1.6.2011 | 4,30 % of GDP |
1.7.2011 | 4,30 % of GDP |
1.8.2011 | 4,40 % of GDP |
1.9.2011 | 4,70 % of GDP |
1.10.2011 | 4,50 % of GDP |
1.11.2011 | 4,60 % of GDP |
1.12.2011 | 4,60 % of GDP |
1.1.2012 | 3,90 % of GDP |
1.2.2012 | 3,80 % of GDP |
1.3.2012 | 3,90 % of GDP |
1.4.2012 | 3,80 % of GDP |
1.5.2012 | 4,10 % of GDP |
1.6.2012 | 4,10 % of GDP |
1.7.2012 | 4,00 % of GDP |
1.8.2012 | 4,10 % of GDP |
1.9.2012 | 4,00 % of GDP |
1.10.2012 | 4,00 % of GDP |
1.11.2012 | 4,00 % of GDP |
1.12.2012 | 4,00 % of GDP |
1.1.2013 | 3,70 % of GDP |
1.2.2013 | 3,70 % of GDP |
1.3.2013 | 3,70 % of GDP |
1.4.2013 | 3,70 % of GDP |
1.5.2013 | 3,80 % of GDP |
1.6.2013 | 3,90 % of GDP |
1.7.2013 | 3,90 % of GDP |
1.8.2013 | 4,00 % of GDP |
1.9.2013 | 3,90 % of GDP |
1.10.2013 | 3,90 % of GDP |
1.11.2013 | 4,00 % of GDP |
1.12.2013 | 4,00 % of GDP |
1.1.2014 | 4,00 % of GDP |
1.2.2014 | 4,00 % of GDP |
1.3.2014 | 4,00 % of GDP |
1.4.2014 | 4,00 % of GDP |
1.5.2014 | 3,80 % of GDP |
1.6.2014 | 3,70 % of GDP |
1.7.2014 | 3,90 % of GDP |
1.8.2014 | 4,00 % of GDP |
1.9.2014 | 4,10 % of GDP |
1.10.2014 | 4,50 % of GDP |
1.11.2014 | 5,00 % of GDP |
1.12.2014 | 5,30 % of GDP |
1.1.2015 | 6,10 % of GDP |
1.2.2015 | 5,50 % of GDP |
1.3.2015 | 5,20 % of GDP |
1.4.2015 | 4,70 % of GDP |
1.5.2015 | 4,80 % of GDP |
1.6.2015 | 5,10 % of GDP |
1.7.2015 | 5,30 % of GDP |
1.8.2015 | 5,90 % of GDP |
1.9.2015 | 5,90 % of GDP |
1.10.2015 | 5,70 % of GDP |
1.11.2015 | 5,80 % of GDP |
1.12.2015 | 6,10 % of GDP |
1.1.2016 | 6,20 % of GDP |
1.2.2016 | 6,30 % of GDP |
1.3.2016 | 5,80 % of GDP |
1.4.2016 | 5,50 % of GDP |
1.5.2016 | 5,60 % of GDP |
1.6.2016 | 5,50 % of GDP |
1.7.2016 | 5,70 % of GDP |
1.8.2016 | 5,50 % of GDP |
1.9.2016 | 5,40 % of GDP |
1.10.2016 | 5,30 % of GDP |
1.11.2016 | 5,40 % of GDP |
1.12.2016 | 4,70 % of GDP |
1.1.2017 | 4,70 % of GDP |
1.2.2017 | 4,60 % of GDP |
1.3.2017 | 4,50 % of GDP |
1.4.2017 | 4,50 % of GDP |
1.5.2017 | 4,50 % of GDP |
1.6.2017 | 4,80 % of GDP |
1.7.2017 | 4,80 % of GDP |
1.8.2017 | 4,80 % of GDP |
1.9.2017 | 4,60 % of GDP |
1.10.2017 | 4,40 % of GDP |
1.11.2017 | 4,30 % of GDP |
1.12.2017 | 3,60 % of GDP |
1.1.2018 | 3,60 % of GDP |
1.2.2018 | 3,60 % of GDP |
1.3.2018 | 3,60 % of GDP |
1.4.2018 | 3,80 % of GDP |
1.5.2018 | 3,80 % of GDP |
1.6.2018 | 4,70 % of GDP |
1.7.2018 | 4,70 % of GDP |
1.8.2018 | 5,00 % of GDP |
1.9.2018 | 4,80 % of GDP |
1.10.2018 | 4,80 % of GDP |
1.11.2018 | 4,40 % of GDP |
1.12.2018 | 3,70 % of GDP |
1.1.2019 | 3,60 % of GDP |
1.2.2019 | 3,50 % of GDP |
1.3.2019 | 3,50 % of GDP |
1.4.2019 | 3,50 % of GDP |
1.5.2019 | 3,50 % of GDP |
1.6.2019 | 3,40 % of GDP |
1.7.2019 | 7,20 % of GDP |
1.8.2019 | 7,50 % of GDP |
1.9.2019 | 7,20 % of GDP |
1.10.2019 | 7,30 % of GDP |
1.11.2019 | 7,20 % of GDP |
1.12.2019 | 7,20 % of GDP |
1.1.2020 | 7,30 % of GDP |
1.2.2020 | 7,70 % of GDP |
1.3.2020 | 12,00 % of GDP |
1.4.2020 | 11,60 % of GDP |
1.5.2020 | 11,30 % of GDP |
1.6.2020 | 11,30 % of GDP |
1.7.2020 | 12,10 % of GDP |
1.8.2020 | 12,40 % of GDP |
1.9.2020 | 12,80 % of GDP |
1.10.2020 | 12,40 % of GDP |
1.11.2020 | 12,50 % of GDP |
1.12.2020 | 11,70 % of GDP |
1.1.2021 | 11,80 % of GDP |
1.2.2021 | 11,70 % of GDP |
1.3.2021 | 11,90 % of GDP |
1.4.2021 | 12,00 % of GDP |
1.5.2021 | 12,10 % of GDP |
1.6.2021 | 11,70 % of GDP |
1.7.2021 | 11,90 % of GDP |
1.8.2021 | 12,10 % of GDP |
1.9.2021 | 12,00 % of GDP |
1.10.2021 | 12,10 % of GDP |
1.11.2021 | 12,00 % of GDP |
1.12.2021 | 11,70 % of GDP |
1.1.2022 | 10,20 % of GDP |
1.2.2022 | 9,70 % of GDP |
1.3.2022 | 9,80 % of GDP |
1.4.2022 | 8,30 % of GDP |
1.5.2022 | 9,40 % of GDP |
1.6.2022 | 8,10 % of GDP |
1.7.2022 | 9,10 % of GDP |
1.8.2022 | 8,90 % of GDP |
1.9.2022 | 8,10 % of GDP |
1.10.2022 | 8,50 % of GDP |
1.11.2022 | 8,50 % of GDP |
1.12.2022 | 7,80 % of GDP |
1.1.2023 | 7,20 % of GDP |
1.2.2023 | 7,40 % of GDP |
1.3.2023 | 7,90 % of GDP |
1.4.2023 | 8,30 % of GDP |
1.5.2023 | 8,20 % of GDP |
1.6.2023 | 8,40 % of GDP |
1.7.2023 | 8,90 % of GDP |
1.8.2023 | 9,10 % of GDP |
1.9.2023 | 9,10 % of GDP |
1.10.2023 | 9,00 % of GDP |
1.11.2023 | 9,00 % of GDP |
1.12.2023 | 8,00 % of GDP |
1.1.2024 | 6,60 % of GDP |
1.2.2024 | 6,80 % of GDP |
1.3.2024 | 7,00 % of GDP |
Kansallisen varallisuusrahaston varat suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2024 | 7 % of GDP |
1.2.2024 | 6,8 % of GDP |
1.1.2024 | 6,6 % of GDP |
1.12.2023 | 8 % of GDP |
1.11.2023 | 9 % of GDP |
1.10.2023 | 9 % of GDP |
1.9.2023 | 9,1 % of GDP |
1.8.2023 | 9,1 % of GDP |
1.7.2023 | 8,9 % of GDP |
1.6.2023 | 8,4 % of GDP |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kansallisen varallisuusrahaston varat suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇷🇺 Kansallisen varallisuusrahaston likviditeetti | 4,603 Bio. RUB | 5,046 Bio. RUB | Kuukausittain |
🇷🇺 Kansallisen Varallisuusrahaston varat | 141,5 miljardia USD | 138,9 miljardia USD | Kuukausittain |
🇷🇺 Korruptioindeksi | 26 Points | 28 Points | Vuosittain |
🇷🇺 Korruptioranking | 141 | 137 | Vuosittain |
🇷🇺 Sotilasmenot | 109,454 miljardia USD | 102,367 miljardia USD | Vuosittain |
🇷🇺 Valtion budjetti | −1,9 % of GDP | −2,3 % of GDP | Vuosittain |
🇷🇺 Valtion tulot | 26,289 miljardia RUB | 23,029 miljardia RUB | Kuukausittain |
🇷🇺 Valtionmenot | 9,326 Bio. RUB | 6,499 Bio. RUB | Kuukausittain |
🇷🇺 Valtionmenot | 6,499 Bio. RUB | 6,428 Bio. RUB | Kvartaali |
🇷🇺 Valtiontalouden arvo | −983 miljardia RUB | −1,48 Bio. RUB | Kuukausittain |
🇷🇺 Valtionvelka | 20,587 Bio. RUB | 20,565 Bio. RUB | Kuukausittain |
🇷🇺 Valtionvelka suhteessa BKT:hen | 14,9 % of GDP | 16 % of GDP | Vuosittain |
Valtion varallisuusrahaston varat suhteessa BKT:hen -suhdeluku osoittaa Venäjän kansallisen varallisuusrahaston (NWF) kaikkien omistusten prosenttiosuuden maan bruttokansantuotteesta. Venäjän kansallinen varallisuusrahasto on sijoitusrahasto, joka on muodostettu öljy- ja kaasutuotoista sekä sijoitustuotoista ja jonka tarkoituksena on tasapainottaa liittovaltion budjettia taloudellisen epävakauden aikoina.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kansallisen varallisuusrahaston varat suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Kansallisvarallisuusrahaston varat ja BKT: verkkosivusto Eulerpoolin asiantuntija-analyysi Eulerpool-verkkosivusto tarjoaa asiantuntevaa ja ajankohtaista makrotaloudellista dataa. Yksi keskeinen analysoimamme taloudellisen hyvinvoinnin mittari on kansallisvarallisuusrahaston varat suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Tämä indikaattori auttaa arvioimaan valtion taloudellista vakautta ja pitkäaikaisia investointimahdollisuuksia. Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta perinpohjaisesti ja valaistaan sen merkitystä kansantaloudelle. Kansallisvarallisuusrahaston varat ovat valtion omistamia finanssivarantoja, jotka on usein kerätty luonnonvaroja hyödyntämällä, kuten öljystä, kaasusta tai muista raaka-aineista saadulla tulolla. Tämä pääoma talletetaan rahastoon, jonka ensisijaisena tavoitteena on turvata valtion taloudellinen tulevaisuus ja tasapainottaa taloutta erityisesti silloin, kun raaka-aineiden hinnat laskevat tai kun taloudessa kohdataan odottamattomia kriisejä. Bruttokansantuote eli BKT puolestaan mittaa maan taloudellista aktiivisuutta ja kokonaistuotantoa tiettynä ajanjaksona. Kun tarkastellaan kansallisvarallisuusrahaston varoja suhteessa BKT:hen, saadaan selville, kuinka suuri osa maan taloudellisista varannoista on investoitu pitkäaikaisiin säästöihin ja rahoitusvarantoihin. Tämän suhdeluvun merkitystä ei voida korostaa liikaa. Kun valtion kansallisvarallisuusrahaston varat ovat huomattavat verrattuna BKT:hen, se on merkki taloudellisesta vahvuudesta ja strategisesta varovaisuudesta. Se osoittaa, että valtio on pystynyt hyödyntämään luonnonvarojaan kestävästi ja varautumaan tuleviin haasteisiin, kuten taloudellisiin taantumiin tai hintojen vaihteluihin. Hyvin hallinnoitu kansallisvarallisuusrahasto voi toimia puskurina, joka auttaa tasaamaan talouden häiriöitä ja tukemaan julkisia palveluja sekä investointeja myös taloudellisesti haastavina aikoina. Näin ollen korkea varojen ja BKT:n suhdeluku voi tarjota kansallista taloudellista vakautta ja ennaltaehkäistä suuria leikkauksia julkisissa menoissa kriisiaikoina. Eulerpool-verkkosivustolla tarjoamme kattavaa dataa ja perusteellisia analyyseja eri maiden kansallisvarallisuusrahastojen varojen ja BKT:n suhteesta. Tämä tieto on erityisen arvokasta sijoittajille, ekonomisteille sekä päätöksentekijöille, jotka haluavat ymmärtää paremmin eri maiden taloudellista tilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Esimerkiksi Norjan valtiollinen öljyrahasto on yksi suurimmista ja tunnetuimmista kansallisvarallisuusrahastoista maailmassa. Se toimii esimerkkinä siitä, kuinka suuri rahasto suhteessa BKT:hen voi lisätä maan taloudellista vakautta ja kestävyyttä. Norjan rahasto on mahdollistanut merkittävät infrastruktuuri-investoinnit ja julkiset palvelut, huolimatta öljyn hinnan heilahteluista maailmanmarkkinoilla. Toinen esimerkki tulee Lähi-idästä, jossa monet öljyntuottajamaat ovat keränneet huomattavia kansallisvarallisuusrahastoja. Näiden rahastojen varat suhteessa BKT:hen ovat usein erittäin korkeita, mikä heijastaa maiden nopeaa vaurastumista öljytulojen ansiosta. Tämä on mahdollistanut mittavat investoinnit niin infrastruktuuriin kuin sosiaalisiin ohjelmiin, ja se on myös luonut puskurin, joka suojaa taloutta öljyn hintojen laskuissa. On kuitenkin tärkeää huomata, että korkea suhdeluku ei automaattisesti takaa taloudellista menestystä. Rahastojen hallinnointi ja sijoitusstrategiat ovat keskeisessä roolissa. Väärin sijoitetut varat tai tehoton hallinnointi voivat johtaa varojen menettämiseen ja heikentää rahaston kykyä suojata taloutta pitkällä aikavälillä. Eulerpool tarjoaa näkemyksiä ja analyyseja siitä, miten eri maat hallinnoivat kansallisvarallisuusrahastojaan ja kuinka nämä varat vertautuvat maan bruttokansantuotteeseen. Yhdistämällä näitä tietoja muihin taloudellisiin indikaattoreihin voimme tarjota monipuolisen ja syvällisen kuvan eri maiden taloudellisesta terveydestä ja tulevaisuudennäkymistä. Lopuksi, kansallisvarallisuusrahaston varat suhteessa BKT:hen ovat keskeinen mittari, joka kertoo paljon maan taloudellisesta vakaudesta ja kyvystä kohdata tulevaisuuden haasteet. Tämä indikaattori auttaa sijoittajia ja päätöksentekijöitä tekemään informoituja päätöksiä ja antaa arvokasta tietoa taloudellisesta strategiasta ja suorituskyvystä. Eulerpool-verkkosivusto on sitoutunut tarjoamaan tarkkaa ja ajankohtaista dataa, joka tukee käyttäjiemme ymmärrystä ja päätöksentekoa tässä monimutkaisessa ja kriittisessä taloudellisessa ympäristössä.