Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Romania Osa-aikatyö
Osakekurssi
Osa-aikatyön nykyarvo Romania on 259 700 . Osa-aikatyö Romania nousi 259 700 1.12.2023, kun se oli 256 100 1.9.2023. Vuosina 1.6.1998 - 1.3.2024 BKT:n keskiarvo Romania oli 739 437,25 . Korkein arvo saavutettiin 1.9.2000 1,46 milj. , kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2024 223 900,00 .
Osa-aikatyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Osa-aikatyö | |
---|---|
1.6.1998 | 1,37 milj. |
1.3.1999 | 1,15 milj. |
1.6.1999 | 1,36 milj. |
1.9.1999 | 1,40 milj. |
1.12.1999 | 1,22 milj. |
1.3.2000 | 1,16 milj. |
1.6.2000 | 1,37 milj. |
1.9.2000 | 1,46 milj. |
1.12.2000 | 1,38 milj. |
1.3.2001 | 1,26 milj. |
1.6.2001 | 1,39 milj. |
1.9.2001 | 1,44 milj. |
1.12.2001 | 1,30 milj. |
1.3.2002 | 873 600,00 |
1.6.2002 | 869 500,00 |
1.9.2002 | 989 000,00 |
1.12.2002 | 841 600,00 |
1.3.2003 | 790 600,00 |
1.6.2003 | 930 800,00 |
1.9.2003 | 948 800,00 |
1.12.2003 | 839 500,00 |
1.3.2004 | 1,05 milj. |
1.6.2004 | 809 200,00 |
1.9.2004 | 733 800,00 |
1.12.2004 | 706 700,00 |
1.3.2005 | 747 300,00 |
1.6.2005 | 847 300,00 |
1.9.2005 | 824 600,00 |
1.12.2005 | 752 800,00 |
1.3.2006 | 742 400,00 |
1.6.2006 | 773 000,00 |
1.9.2006 | 756 300,00 |
1.12.2006 | 763 400,00 |
1.3.2007 | 707 300,00 |
1.6.2007 | 771 100,00 |
1.9.2007 | 881 400,00 |
1.12.2007 | 685 600,00 |
1.3.2008 | 688 300,00 |
1.6.2008 | 794 900,00 |
1.9.2008 | 846 000,00 |
1.12.2008 | 730 800,00 |
1.3.2009 | 673 100,00 |
1.6.2009 | 769 100,00 |
1.9.2009 | 833 300,00 |
1.12.2009 | 724 600,00 |
1.3.2010 | 717 600,00 |
1.6.2010 | 902 900,00 |
1.9.2010 | 889 100,00 |
1.12.2010 | 783 800,00 |
1.3.2011 | 767 100,00 |
1.6.2011 | 779 600,00 |
1.9.2011 | 794 400,00 |
1.12.2011 | 739 700,00 |
1.3.2012 | 737 200,00 |
1.6.2012 | 797 800,00 |
1.9.2012 | 805 500,00 |
1.12.2012 | 714 400,00 |
1.3.2013 | 724 600,00 |
1.6.2013 | 766 400,00 |
1.9.2013 | 742 700,00 |
1.12.2013 | 725 600,00 |
1.3.2014 | 683 400,00 |
1.6.2014 | 738 200,00 |
1.9.2014 | 761 400,00 |
1.12.2014 | 706 000,00 |
1.3.2015 | 724 000,00 |
1.6.2015 | 737 200,00 |
1.9.2015 | 764 200,00 |
1.12.2015 | 674 700,00 |
1.3.2016 | 625 200,00 |
1.6.2016 | 627 000,00 |
1.9.2016 | 636 700,00 |
1.12.2016 | 542 100,00 |
1.3.2017 | 515 300,00 |
1.6.2017 | 673 700,00 |
1.9.2017 | 576 300,00 |
1.12.2017 | 504 600,00 |
1.3.2018 | 554 700,00 |
1.6.2018 | 595 100,00 |
1.9.2018 | 537 100,00 |
1.12.2018 | 495 800,00 |
1.3.2019 | 496 900,00 |
1.6.2019 | 556 100,00 |
1.9.2019 | 504 200,00 |
1.12.2019 | 498 100,00 |
1.3.2020 | 473 200,00 |
1.6.2020 | 543 100,00 |
1.9.2020 | 471 700,00 |
1.12.2020 | 449 600,00 |
1.3.2021 | 314 900,00 |
1.6.2021 | 302 700,00 |
1.9.2021 | 259 500,00 |
1.12.2021 | 247 000,00 |
1.3.2022 | 282 000,00 |
1.6.2022 | 250 700,00 |
1.9.2022 | 242 400,00 |
1.12.2022 | 259 300,00 |
1.3.2023 | 271 400,00 |
1.6.2023 | 250 900,00 |
1.9.2023 | 256 100,00 |
1.12.2023 | 259 700,00 |
Osa-aikatyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 259 700 |
1.9.2023 | 256 100 |
1.6.2023 | 250 900 |
1.3.2023 | 271 400 |
1.12.2022 | 259 300 |
1.9.2022 | 242 400 |
1.6.2022 | 250 700 |
1.3.2022 | 282 000 |
1.12.2021 | 247 000 |
1.9.2021 | 259 500 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Osa-aikatyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇷🇴 Avoimet työpaikat | 33 277 | 40 009 | Kvartaali |
🇷🇴 Eläkeikä naiset | 62 Years | 62 Years | Vuosittain |
🇷🇴 Eläkeikäiset miehet | 65 Years | 65 Years | Vuosittain |
🇷🇴 kokopäivätyö | 7,661 milj. | 7,35 milj. | Kvartaali |
🇷🇴 nuorisotyöttömyysaste | 20,5 % | 20,5 % | Kuukausittain |
🇷🇴 Ostoaste | 67,8 % | 66,9 % | Kvartaali |
🇷🇴 Palkat | 8 553 RON/Month | 8 443 RON/Month | Kuukausittain |
🇷🇴 Palkkakasvu | 15,6 % | 16,7 % | Kuukausittain |
🇷🇴 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 1,9 % | 2,1 % | Kvartaali |
🇷🇴 Tuottavuus | 127,049 points | 129,364 points | Kvartaali |
🇷🇴 Työkustannukset | 259,934 points | 161,832 points | Kvartaali |
🇷🇴 Työllisyysaste | 63 % | 63,3 % | Kvartaali |
🇷🇴 Työllisyysmuutos | 2,4 % | 1,5 % | Kvartaali |
🇷🇴 Työpaikkatarjousaste | 0,65 % | 0,78 % | Kvartaali |
🇷🇴 Työssäkäyvät | 5,158 milj. | 5,147 milj. | Kuukausittain |
🇷🇴 Työttömät henkilöt | 246 700 | 239 800 | Kuukausittain |
🇷🇴 Työttömyysaste | 5,5 % | 5,4 % | Kuukausittain |
🇷🇴 väestö | 19,05 milj. | 19,04 milj. | Vuosittain |
🇷🇴 Vähimmäispalkat | 663,24 EUR/Month | 604,41 EUR/Month | Kvartaali |
🇷🇴 Valmistuksen palkat | 7 489 RON/Month | 7 256 RON/Month | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Osa-aikatyö
Osa-aikatyöllisyys on merkittävä osa Suomen taloudellista maisemaa ja sillä on moninaisia vaikutuksia makrotaloudellisiin indikaattoreihin. Eulerpool-sivustolla tarjoamme syvällistä ja ajantasaista makrotaloudellista dataa, jonka avulla käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analysoida talouden kehitystä. Tässä artikkelissa käsittelemme osa-aikatyöllisyyden merkitystä ja sen vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin ja yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Ensimmäiseksi on tärkeää ymmärtää, mitä osa-aikatyöllisyys tarkoittaa. Osa-aikatyö tarkoittaa työsuhdetta, jossa työntekijä työskentelee vähemmän kuin täysiaikaisesti työllistetty henkilö, eli yleensä alle 30-35 tuntia viikossa. Tämäntyyppinen työskentelymuoto on kasvattanut suosiotaan merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, ja sillä on useita etuja sekä työnantajille että työntekijöille. Työnantajille se antaa mahdollisuuden joustavampaan työvoiman käyttöön ja kustannusten hallintaan, kun taas työntekijöille se tarjoaa mahdollisuuden tasapainottaa työ ja muut elämän vastuut, kuten perhe- tai opiskelutehtävät. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikatyöllisyys on yleistynyt Suomessa erityisesti palvelualoilla, kuten vähittäiskaupassa, ravitsemusalalla ja terveydenhuollossa. Nämä alat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa työvoiman tarve vaihtelee suuresti päivän, viikon ja vuodenajan mukaan, mikä tekee osa-aikatyöstä erittäin houkuttelevan vaihtoehdon. Itse asiassa, osa-aikatyöllisyydessä on nähtävissä selkeitä kausivaihteluita, ja esimerkiksi joulumyynti tai turistikaudet näkyvät piikkeinä tilastoissa. Osa-aikatyöllisyyden yleisyys voi myös olla merkki talouden rakenteellisista muutoksista. Kun teknologia kehittyy ja automatisointi yleistyy, tarvitaan yhä vähemmän perinteistä, täysipäiväistä työvoimaa. Tämä luo tarpeen joustavammille työsuhteille, joissa on mahdollista sopeutua nopeasti muuttuviin työvoimatarpeisiin ja -olosuhteisiin. Toisaalta osa-aikatyöllisyys voi myös olla seurausta työntekijöiden muuttuvista mieltymyksistä ja arvoista, kun yhä useampi haluaa tehdä merkityksellistä työtä ja samalla pitää yllä hyvää elämänlaatua. Suomen työmarkkinoiden tilanne heijastuu vahvasti osa-aikatyöllisyyden määrään. Talouden kasvuvaiheessa osa-aikatyöllisyyden määrä saattaa laskea, kun yritykset palkkaavat enemmän kokoaikaisia työntekijöitä vastaamaan kasvavaan kysyntään. Taantuman aikana taas osa-aikatyöllisyys saattaa lisääntyä, kun yritykset pyrkivät säästämään henkilöstökustannuksissa ja pitämään työntekijät työssä, vaikka työmäärä ei riittäisikään täysipäiväiseen työllistämiseen. Osa-aikatyöllisyyden vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään työllisyystilastoihin. Se vaikuttaa myös kotitalouksien tulotasoon ja kulutuskäyttäytymiseen. Osa-aikaisessa työssä olevien kotitalouksien tulot ovat usein alhaisempia verrattuna täysipäiväisesti työskenteleviin, mikä näkyy myös kotitalouksien säästämis- ja kulutustottumuksissa. Tämä taas vaikuttaa kokonaisvaltaisesti talouden vireeseen, sillä kulutus on keskeinen komponentti BKT:n laskennassa ja talouden yleisessä kasvussa. Lisäksi osa-aikatyöllisyydellä on merkittäviä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Se voi tarjota tärkeitä mahdollisuuksia tietyille ryhmille, kuten opiskelijoille, eläkeläisille ja henkilöille, joilla on hoitotehtäviä. Näille ryhmille osa-aikatyö voi olla ainoa mahdollisuus osallistua työmarkkinoille ja ansaita elantoa, samalla kun he pystyvät hoitamaan muut velvoitteensa. Toisaalta, pitkäaikainen osa-aikatyöllisyys voi myös tuoda mukanaan haasteita, kuten työurien katkonaisuus, urakehityksen hidastuminen ja eläketurvan heikentyminen. Osa-aikatyöllisyyden nousu vaikuttaa myös julkiseen talouteen ja sosiaaliturvajärjestelmään. Kun yhä useampi työntekijä tekee osa-aikatyötä, verotulojen määrää ja sosiaaliturvamaksuja saattaa kertyä vähemmän kuin täysipäiväisen työllisyyden aikana. Tämä asettaa paineita julkisyhteisöille löytää ratkaisuja, joilla varmistetaan julkisten palveluiden rahoitus ja ylläpito. Suomessa työlainsäädäntö pyrkii takaamaan reilut työehdot myös osa-aikatyötä tekeville. Osa-aikatyön tekijöillä on oikeus samoihin etuuksiin kuin täysipäiväisesti työskentelevillä, ja heillä on esimerkiksi oikeus työttömyyskorvauksiin ja työterveyshuoltoon. Tästä huolimatta käytännön toteutus voi vaihdella, ja osa-aikatyön tekijät saattavat kohdata tiettyjä haasteita työmarkkinoilla. Tähän liittyen on syytä huomioida myös, että osa-aikatyöllisyys ei aina ole vapaaehtoista. Tilastojen mukaan Suomessa on merkittävä määrä henkilöitä, jotka työskentelevät osa-aikaisesti vastoin tahtoaan, sillä he eivät ole löytäneet sopivaa täysipäiväistä työtä. Tämä niin sanottu osatyöttömyys on haaste, joka vaatii erityistä huomiota työmarkkinapolitiikassa. Yhteenvetona voidaan todeta, että osa-aikatyöllisyys on monimutkainen ja merkittävä ilmiö, joka vaikuttaa laajasti sekä talouteen että yhteiskuntaan. Sen merkitys korostuu erityisesti muuttuessa kohti joustavampia ja dynaamisempia työmarkkinoita. Eulerpool tarjoaa kattavat ja luotettavat makrotaloudelliset tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat seurata ja analysoida osa-aikatyöllisyyden kehitystä Suomessa.