Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇬🇧

Yhdistynyt kuningaskunta Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)

Osakekurssi

95,6 % of GDP
Muutos +/-
-1 % of GDP
Muutos %
-1,04 %

Tämänhetkinen arvo julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Yhdistynyt kuningaskunta on 95,6 % of GDP. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Yhdistynyt kuningaskunta laski arvoon 95,6 % of GDP 1.1.2022, kun se oli 96,6 % of GDP 1.1.2021. Välillä 1.1.1948 ja 1.1.2023, keskimääräinen bruttokansantuote Yhdistynyt kuningaskunta oli 70,36 % of GDP. Kaikkien aikojen huippuarvo saavutettiin 1.1.1948 210,70 % of GDP, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1990 21,60 % of GDP.

Lähde: Office for Budget Responsibility, UK

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Valtionvelka suhteessa BKT:hen

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Historia

PäivämääräArvo
1.1.202295,6 % of GDP
1.1.202196,6 % of GDP
1.1.202096,5 % of GDP
1.1.201985,2 % of GDP
1.1.201880,3 % of GDP
1.1.201782,3 % of GDP
1.1.201683,5 % of GDP
1.1.201581,3 % of GDP
1.1.201481,6 % of GDP
1.1.201379,2 % of GDP
1
2
3
4
5
...
8

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇬🇧
Julkisen sektorin nettoluotonotto
−13,734 miljardia GBP−3,095 miljardia GBPKuukausittain
🇬🇧
Korruptioindeksi
71 Points73 PointsVuosittain
🇬🇧
Korruptioranking
20 18 Vuosittain
🇬🇧
Sotilasmenot
74,943 miljardia USD64,082 miljardia USDVuosittain
🇬🇧
Turvapaikkahakemukset
17 101 persons26 366 personsKvartaali
🇬🇧
Valtion budjetti
−4,4 % of GDP−5 % of GDPVuosittain
🇬🇧
Valtion nettovelka suhteessa BKT:hen
99,5 % of GDP99,1 % of GDPKuukausittain
🇬🇧
Valtion tulot
89,37 miljardia GBP100,13 miljardia GBPKuukausittain
🇬🇧
Valtion velan korkomaksut
8,03 miljardia GBP9,221 miljardia GBPKuukausittain
🇬🇧
Valtionmenot
105,888 miljardia GBP102,11 miljardia GBPKuukausittain
🇬🇧
Valtionmenot
135,192 miljardia GBP133,714 miljardia GBPKvartaali
🇬🇧
Valtionmenot suhteessa BKT:hen
44,5 % of GDP45,3 % of GDPVuosittain
🇬🇧
Valtiontalouden arvo
−13,734 miljardia GBP−3,095 miljardia GBPKuukausittain
🇬🇧
Valtionvelka
2,768 Bio. GBP2,744 Bio. GBPKuukausittain
🇬🇧
Verotulot
61,027 miljardia GBP71,583 miljardia GBPKuukausittain

Yleisesti ottaen hallituksen velka suhteessa BKT:hen käytetään sijoittajien toimesta mittaamaan maan kykyä suorittaa tulevia maksuja velastaan, mikä vaikuttaa maan lainakustannuksiin ja valtion joukkovelkakirjojen tuottoihin.

Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)

Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on yksi tärkeimmistä makrotaloudellisista mittareista, joka antaa selkeän kuvan maan taloustilanteesta ja rahoituksen kestävyydestä. Tämä mittari, joka tunnetaan yleisesti nimellä velkasuhde, lukee valtion kokonaisvelan jaettuna maan vuosittaisella bruttokansantuotteella. Eulerpoolin sivustolla tarjoamme kattavan analyysin tästä keskeisestä talouden indikaattorista, jotta käyttäjämme voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja ymmärtää taloudellisia suuntauksia paremmin. Valtion velka on summa, jonka valtion hallitus on velkaa suhteessa lainanantajiin, ja se voi koostua esimerkiksi valtion joukkovelkakirjoista, lainoista ja muista velkavälineistä. Bruttokansantuote puolestaan mittaa maan taloudellista suorituskykyä ja viittaa kaikkien lopputuotteiden ja -palveluiden markkina-arvoon tietyllä ajanjaksolla, yleensä vuodessa. Näiden kahden muuttujan suhde antaa siis selkeän kuvan siitä, kuinka suuri osa maan taloudellisesta tuotannosta tarvitaan valtion velan hallintaan. Valtion velkasuhteen tarkastelu on erityisen tärkeää monesta syystä. Ensinnäkin, korkea velkasuhde voi viitata siihen, että maa on ottanut merkittävästi lainaa rahoittaakseen julkisia menojaan. Tämä voi olla merkki siitä, että valtio elvyttää taloutta, esimerkiksi suurilla investoinneilla infrastruktuuriin tai sosiaaliturvaan, mikä voi pitkällä aikavälillä tukea talouskasvua. Toisaalta korkea velkasuhde voi myös viitata siihen, että valtio joutuu velkaantumaan peittääkseen budjettivajeensa, mikä voi kieliä talouden rakenteellisista ongelmista ja heikosta talouden hallinnasta. Matalampi velkasuhde puolestaan voi osoittaa vahvaa ja kestävää taloushallintoa, jossa valtio on onnistunut pitämään menojen ja tulojen tasapainon ilman tarpeetonta velkaantumista. Tällaisessa tilanteessa valtiolla on enemmän liikkumavaraa taloudellisten kriisien varalta, ja se voi helpommin rahoittaa julkisia hankkeitaan tulevaisuudessa. Korkea velkasuhde ei automaattisesti tarkoita talouden kriisiä, mutta se voi aiheuttaa huolia sekä kotimaisille että kansainvälisille sijoittajille, joilla on lainaa valtioon. Suuri velka voi johtaa korkojen nousuun, sillä lainanantajat saattavat vaatia korkeampia korvauksia suuremmasta riskistä. Tämä voi taasen hidastaa talouskasvua, sillä korkeat korot voivat vähentää yritysten halukkuutta investointeihin ja kuluttajien kulutusta. Seuranta ja analyysi velkasuhteesta ovatkin valtioille kriittisiä, jotta ne voivat optimoida talouspolitiikkaansa. Velkasuhdetta voidaan laskea esimerkiksi lisäämällä bruttokansantuotetta, vähentämällä valtion velan määrää tai optimoimalla valtion budjettia niin, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Jälkimmäinen voi vaatia vaikeita poliittisia päätöksiä, kuten veronkorotuksia tai julkisten menojen leikkauksia. Valtion velkasuhteen vertailu muiden maiden vastaaviin mittareihin voi myös antaa hyödyllistä kontekstia. Esimerkiksi euroalueen jäsenmailla on velvollisuus pitää velkasuhteensa tietyissä rajoissa Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti. Tästä syystä euroalueen maat pyrkivät yleensä pitämään velkasuhteensa alle 60 % BKT:stä. Muut maat, kuten Yhdysvallat ja Japani, joilla on erittäin suuri velka BKT:hen verrattuna, voivat puolestaan luottaa enemmän kansallisiin valuuttoihinsa ja taloudellisiin järjestelmiinsä, mikä antaa niille enemmän taloudellista joustavuutta. On myös tärkeää huomata, että jokaisella maalla on omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat sen velkasuhteeseen ja sen potentiaalisiin riskeihin. Kehittyvillä mailla voi olla suurempi riski velkakriisille valuuttakurssien vaihtelun tai heikompien talouden rakenteiden vuoksi, kun taas kehittyneillä mailla on usein vahvemmat taloudelliset järjestelmät ja pääomat, jotka helpottavat korkean velkasuhteen hallintaa. Eulerpoolin ansiosta käyttäjämme voivat seurata ja analysoida valtion velkasuhteita monista eri maista ja vertailla niitä keskenään. Tarjoamamme tiedot ja analyysit auttavat käyttäjiämme ymmärtämään paremmin taloudellisia suuntauksia ja niiden vaikutuksia. Pyrimme tarjoamaan kattavat ja ajantasaiset tiedot, jotta sijoittajat, analyytikot ja päätöksentekijät voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja kohdentaa resurssejaan tehokkaammin. Yhteenvetona valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on merkittävä taloudellinen mittari, joka kertoo paljon valtion taloudellisesta terveydestä ja kestävyyden tasosta. Eulerpoolin tarjoamat analyysit ja tiedot auttavat käyttäjiämme ymmärtämään tämän mittarin merkityksen ja sen vaikutukset laajemmin, jotta he voivat navigoida monimutkaisessa talousympäristössä luottavaisesti.