Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Itävalta Osa-aikatyö
Osakekurssi
Osa-aikatyön nykyarvo Itävalta on 1,345 milj. . Osa-aikatyö Itävalta nousi 1,345 milj. 1.3.2024, kun se oli 1,337 milj. 1.12.2023. Vuosina 1.3.1998 - 1.6.2024 BKT:n keskiarvo Itävalta oli 1,00 milj. . Korkein arvo saavutettiin 1.6.2024 1,35 milj. , kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1998 553 500,00 .
Osa-aikatyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Osa-aikatyö | |
---|---|
1.3.1998 | 553 500,00 |
1.3.1999 | 599 600,00 |
1.3.2000 | 609 600,00 |
1.6.2000 | 587 500,00 |
1.3.2001 | 619 300,00 |
1.3.2002 | 679 400,00 |
1.3.2003 | 678 800,00 |
1.6.2003 | 687 900,00 |
1.9.2003 | 706 700,00 |
1.12.2003 | 695 600,00 |
1.3.2004 | 696 900,00 |
1.6.2004 | 719 400,00 |
1.9.2004 | 696 000,00 |
1.12.2004 | 717 800,00 |
1.3.2005 | 760 100,00 |
1.6.2005 | 764 200,00 |
1.9.2005 | 791 600,00 |
1.12.2005 | 797 800,00 |
1.3.2006 | 820 500,00 |
1.6.2006 | 820 600,00 |
1.9.2006 | 811 100,00 |
1.12.2006 | 796 700,00 |
1.3.2007 | 832 100,00 |
1.6.2007 | 850 800,00 |
1.9.2007 | 852 700,00 |
1.12.2007 | 861 100,00 |
1.3.2008 | 878 400,00 |
1.6.2008 | 901 000,00 |
1.9.2008 | 881 400,00 |
1.12.2008 | 909 500,00 |
1.3.2009 | 931 300,00 |
1.6.2009 | 947 000,00 |
1.9.2009 | 924 500,00 |
1.12.2009 | 932 400,00 |
1.3.2010 | 955 800,00 |
1.6.2010 | 969 000,00 |
1.9.2010 | 964 000,00 |
1.12.2010 | 964 600,00 |
1.3.2011 | 963 600,00 |
1.6.2011 | 975 800,00 |
1.9.2011 | 978 900,00 |
1.12.2011 | 980 900,00 |
1.3.2012 | 1,01 milj. |
1.6.2012 | 1,01 milj. |
1.9.2012 | 1,01 milj. |
1.12.2012 | 1,02 milj. |
1.3.2013 | 1,03 milj. |
1.6.2013 | 1,05 milj. |
1.9.2013 | 1,05 milj. |
1.12.2013 | 1,07 milj. |
1.3.2014 | 1,08 milj. |
1.6.2014 | 1,10 milj. |
1.9.2014 | 1,07 milj. |
1.12.2014 | 1,10 milj. |
1.3.2015 | 1,11 milj. |
1.6.2015 | 1,12 milj. |
1.9.2015 | 1,10 milj. |
1.12.2015 | 1,12 milj. |
1.3.2016 | 1,14 milj. |
1.6.2016 | 1,15 milj. |
1.9.2016 | 1,15 milj. |
1.12.2016 | 1,16 milj. |
1.3.2017 | 1,17 milj. |
1.6.2017 | 1,18 milj. |
1.9.2017 | 1,15 milj. |
1.12.2017 | 1,17 milj. |
1.3.2018 | 1,18 milj. |
1.6.2018 | 1,16 milj. |
1.9.2018 | 1,13 milj. |
1.12.2018 | 1,16 milj. |
1.3.2019 | 1,16 milj. |
1.6.2019 | 1,16 milj. |
1.9.2019 | 1,16 milj. |
1.12.2019 | 1,17 milj. |
1.3.2020 | 1,16 milj. |
1.6.2020 | 1,12 milj. |
1.9.2020 | 1,15 milj. |
1.12.2020 | 1,17 milj. |
1.3.2021 | 1,15 milj. |
1.6.2021 | 1,20 milj. |
1.9.2021 | 1,24 milj. |
1.12.2021 | 1,26 milj. |
1.3.2022 | 1,28 milj. |
1.6.2022 | 1,31 milj. |
1.9.2022 | 1,30 milj. |
1.12.2022 | 1,29 milj. |
1.3.2023 | 1,31 milj. |
1.6.2023 | 1,32 milj. |
1.9.2023 | 1,33 milj. |
1.12.2023 | 1,34 milj. |
1.3.2024 | 1,35 milj. |
Osa-aikatyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2024 | 1,345 milj. |
1.12.2023 | 1,337 milj. |
1.9.2023 | 1,326 milj. |
1.6.2023 | 1,325 milj. |
1.3.2023 | 1,306 milj. |
1.12.2022 | 1,294 milj. |
1.9.2022 | 1,299 milj. |
1.6.2022 | 1,307 milj. |
1.3.2022 | 1,282 milj. |
1.12.2021 | 1,259 milj. |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Osa-aikatyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇦🇹 Avoimet työpaikat | 91 568 | 92 827 | Kuukausittain |
🇦🇹 Eläkeikä naiset | 60,5 Years | 60 Years | Vuosittain |
🇦🇹 Eläkeikäiset miehet | 65 Years | 65 Years | Vuosittain |
🇦🇹 kokopäivätyö | 3,039 milj. | 3,006 milj. | Kvartaali |
🇦🇹 nuorisotyöttömyysaste | 10 % | 13,2 % | Kuukausittain |
🇦🇹 Ostoaste | 77,9 % | 77,6 % | Kvartaali |
🇦🇹 Palkat | 2 736 EUR/Month | 2 617 EUR/Month | Vuosittain |
🇦🇹 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 1 % | 1,1 % | Kvartaali |
🇦🇹 Tuottavuus | 106,314 points | 105,892 points | Kvartaali |
🇦🇹 Työkustannukset | 155,362 points | 127,035 points | Kvartaali |
🇦🇹 Työllisyysaste | 73,3 % | 74,2 % | Kvartaali |
🇦🇹 Työllisyysmuutos | 0,2 % | 0 % | Kvartaali |
🇦🇹 Työpaikkatarjousaste | 4,5 % | 4,1 % | Kvartaali |
🇦🇹 Työssäkäyvät | 4,441 milj. | 4,498 milj. | Kvartaali |
🇦🇹 Työttömät henkilöt | 279 730 | 287 500 | Kuukausittain |
🇦🇹 Työttömyysaste | 6,2 % | 6,4 % | Kuukausittain |
🇦🇹 väestö | 9,1 milj. | 8,98 milj. | Vuosittain |
🇦🇹 Valmistuksen palkat | 137,5 points | 137,5 points | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Osa-aikatyö
Osa-aikatyöllisyys on merkittävä osa Suomen taloudellista maisemaa ja sillä on moninaisia vaikutuksia makrotaloudellisiin indikaattoreihin. Eulerpool-sivustolla tarjoamme syvällistä ja ajantasaista makrotaloudellista dataa, jonka avulla käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analysoida talouden kehitystä. Tässä artikkelissa käsittelemme osa-aikatyöllisyyden merkitystä ja sen vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin ja yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Ensimmäiseksi on tärkeää ymmärtää, mitä osa-aikatyöllisyys tarkoittaa. Osa-aikatyö tarkoittaa työsuhdetta, jossa työntekijä työskentelee vähemmän kuin täysiaikaisesti työllistetty henkilö, eli yleensä alle 30-35 tuntia viikossa. Tämäntyyppinen työskentelymuoto on kasvattanut suosiotaan merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, ja sillä on useita etuja sekä työnantajille että työntekijöille. Työnantajille se antaa mahdollisuuden joustavampaan työvoiman käyttöön ja kustannusten hallintaan, kun taas työntekijöille se tarjoaa mahdollisuuden tasapainottaa työ ja muut elämän vastuut, kuten perhe- tai opiskelutehtävät. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikatyöllisyys on yleistynyt Suomessa erityisesti palvelualoilla, kuten vähittäiskaupassa, ravitsemusalalla ja terveydenhuollossa. Nämä alat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa työvoiman tarve vaihtelee suuresti päivän, viikon ja vuodenajan mukaan, mikä tekee osa-aikatyöstä erittäin houkuttelevan vaihtoehdon. Itse asiassa, osa-aikatyöllisyydessä on nähtävissä selkeitä kausivaihteluita, ja esimerkiksi joulumyynti tai turistikaudet näkyvät piikkeinä tilastoissa. Osa-aikatyöllisyyden yleisyys voi myös olla merkki talouden rakenteellisista muutoksista. Kun teknologia kehittyy ja automatisointi yleistyy, tarvitaan yhä vähemmän perinteistä, täysipäiväistä työvoimaa. Tämä luo tarpeen joustavammille työsuhteille, joissa on mahdollista sopeutua nopeasti muuttuviin työvoimatarpeisiin ja -olosuhteisiin. Toisaalta osa-aikatyöllisyys voi myös olla seurausta työntekijöiden muuttuvista mieltymyksistä ja arvoista, kun yhä useampi haluaa tehdä merkityksellistä työtä ja samalla pitää yllä hyvää elämänlaatua. Suomen työmarkkinoiden tilanne heijastuu vahvasti osa-aikatyöllisyyden määrään. Talouden kasvuvaiheessa osa-aikatyöllisyyden määrä saattaa laskea, kun yritykset palkkaavat enemmän kokoaikaisia työntekijöitä vastaamaan kasvavaan kysyntään. Taantuman aikana taas osa-aikatyöllisyys saattaa lisääntyä, kun yritykset pyrkivät säästämään henkilöstökustannuksissa ja pitämään työntekijät työssä, vaikka työmäärä ei riittäisikään täysipäiväiseen työllistämiseen. Osa-aikatyöllisyyden vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään työllisyystilastoihin. Se vaikuttaa myös kotitalouksien tulotasoon ja kulutuskäyttäytymiseen. Osa-aikaisessa työssä olevien kotitalouksien tulot ovat usein alhaisempia verrattuna täysipäiväisesti työskenteleviin, mikä näkyy myös kotitalouksien säästämis- ja kulutustottumuksissa. Tämä taas vaikuttaa kokonaisvaltaisesti talouden vireeseen, sillä kulutus on keskeinen komponentti BKT:n laskennassa ja talouden yleisessä kasvussa. Lisäksi osa-aikatyöllisyydellä on merkittäviä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Se voi tarjota tärkeitä mahdollisuuksia tietyille ryhmille, kuten opiskelijoille, eläkeläisille ja henkilöille, joilla on hoitotehtäviä. Näille ryhmille osa-aikatyö voi olla ainoa mahdollisuus osallistua työmarkkinoille ja ansaita elantoa, samalla kun he pystyvät hoitamaan muut velvoitteensa. Toisaalta, pitkäaikainen osa-aikatyöllisyys voi myös tuoda mukanaan haasteita, kuten työurien katkonaisuus, urakehityksen hidastuminen ja eläketurvan heikentyminen. Osa-aikatyöllisyyden nousu vaikuttaa myös julkiseen talouteen ja sosiaaliturvajärjestelmään. Kun yhä useampi työntekijä tekee osa-aikatyötä, verotulojen määrää ja sosiaaliturvamaksuja saattaa kertyä vähemmän kuin täysipäiväisen työllisyyden aikana. Tämä asettaa paineita julkisyhteisöille löytää ratkaisuja, joilla varmistetaan julkisten palveluiden rahoitus ja ylläpito. Suomessa työlainsäädäntö pyrkii takaamaan reilut työehdot myös osa-aikatyötä tekeville. Osa-aikatyön tekijöillä on oikeus samoihin etuuksiin kuin täysipäiväisesti työskentelevillä, ja heillä on esimerkiksi oikeus työttömyyskorvauksiin ja työterveyshuoltoon. Tästä huolimatta käytännön toteutus voi vaihdella, ja osa-aikatyön tekijät saattavat kohdata tiettyjä haasteita työmarkkinoilla. Tähän liittyen on syytä huomioida myös, että osa-aikatyöllisyys ei aina ole vapaaehtoista. Tilastojen mukaan Suomessa on merkittävä määrä henkilöitä, jotka työskentelevät osa-aikaisesti vastoin tahtoaan, sillä he eivät ole löytäneet sopivaa täysipäiväistä työtä. Tämä niin sanottu osatyöttömyys on haaste, joka vaatii erityistä huomiota työmarkkinapolitiikassa. Yhteenvetona voidaan todeta, että osa-aikatyöllisyys on monimutkainen ja merkittävä ilmiö, joka vaikuttaa laajasti sekä talouteen että yhteiskuntaan. Sen merkitys korostuu erityisesti muuttuessa kohti joustavampia ja dynaamisempia työmarkkinoita. Eulerpool tarjoaa kattavat ja luotettavat makrotaloudelliset tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat seurata ja analysoida osa-aikatyöllisyyden kehitystä Suomessa.