Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Itävalta Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Nykyinen Maakaasun tuonti Itävalta-ssa on 29 449,118 Terajoule. Maakaasun tuonti Itävalta-ssa nousi 29 449,118 Terajoule 1.3.2025, kun se oli 25 543,013 Terajoule 1.2.2025. Välillä 1.1.2008 - 1.3.2025 keskimääräinen BKT Itävalta-ssa oli 128 046,68 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.8.2017 229 649,00 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.2.2025 25 543,01 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.1.2008 | 155 477,00 Terajoule |
1.2.2008 | 146 925,00 Terajoule |
1.3.2008 | 127 191,00 Terajoule |
1.4.2008 | 135 495,00 Terajoule |
1.5.2008 | 136 876,00 Terajoule |
1.6.2008 | 138 741,00 Terajoule |
1.7.2008 | 136 694,00 Terajoule |
1.8.2008 | 109 291,00 Terajoule |
1.9.2008 | 110 823,00 Terajoule |
1.10.2008 | 113 800,00 Terajoule |
1.11.2008 | 119 341,00 Terajoule |
1.12.2008 | 137 487,00 Terajoule |
1.1.2009 | 87 189,00 Terajoule |
1.2.2009 | 96 152,00 Terajoule |
1.3.2009 | 99 245,00 Terajoule |
1.4.2009 | 111 605,00 Terajoule |
1.5.2009 | 135 285,00 Terajoule |
1.6.2009 | 127 094,00 Terajoule |
1.7.2009 | 146 798,00 Terajoule |
1.8.2009 | 124 137,00 Terajoule |
1.9.2009 | 137 822,00 Terajoule |
1.10.2009 | 150 936,00 Terajoule |
1.11.2009 | 148 428,00 Terajoule |
1.12.2009 | 153 011,00 Terajoule |
1.1.2010 | 130 716,00 Terajoule |
1.2.2010 | 109 721,00 Terajoule |
1.3.2010 | 108 953,00 Terajoule |
1.4.2010 | 108 692,00 Terajoule |
1.5.2010 | 107 869,00 Terajoule |
1.6.2010 | 100 290,00 Terajoule |
1.7.2010 | 98 287,00 Terajoule |
1.8.2010 | 99 229,00 Terajoule |
1.9.2010 | 125 282,00 Terajoule |
1.10.2010 | 160 646,00 Terajoule |
1.11.2010 | 167 003,00 Terajoule |
1.12.2010 | 173 042,00 Terajoule |
1.1.2011 | 163 832,00 Terajoule |
1.2.2011 | 143 393,00 Terajoule |
1.3.2011 | 144 525,00 Terajoule |
1.4.2011 | 180 564,00 Terajoule |
1.5.2011 | 168 951,00 Terajoule |
1.6.2011 | 133 946,00 Terajoule |
1.7.2011 | 130 396,00 Terajoule |
1.8.2011 | 113 706,00 Terajoule |
1.9.2011 | 120 483,00 Terajoule |
1.10.2011 | 153 338,00 Terajoule |
1.11.2011 | 159 991,00 Terajoule |
1.12.2011 | 136 619,00 Terajoule |
1.1.2012 | 142 246,00 Terajoule |
1.2.2012 | 147 156,00 Terajoule |
1.3.2012 | 129 223,00 Terajoule |
1.4.2012 | 130 940,00 Terajoule |
1.5.2012 | 118 475,00 Terajoule |
1.6.2012 | 118 143,00 Terajoule |
1.7.2012 | 134 444,00 Terajoule |
1.8.2012 | 125 555,00 Terajoule |
1.9.2012 | 141 817,00 Terajoule |
1.10.2012 | 141 400,00 Terajoule |
1.11.2012 | 131 849,00 Terajoule |
1.12.2012 | 156 950,00 Terajoule |
1.1.2013 | 140 446,00 Terajoule |
1.2.2013 | 130 208,00 Terajoule |
1.3.2013 | 147 234,00 Terajoule |
1.4.2013 | 149 948,00 Terajoule |
1.5.2013 | 150 369,00 Terajoule |
1.6.2013 | 151 144,00 Terajoule |
1.7.2013 | 172 748,00 Terajoule |
1.8.2013 | 167 899,00 Terajoule |
1.9.2013 | 170 030,00 Terajoule |
1.10.2013 | 166 347,00 Terajoule |
1.11.2013 | 149 574,00 Terajoule |
1.12.2013 | 169 814,00 Terajoule |
1.1.2014 | 159 669,00 Terajoule |
1.2.2014 | 134 306,00 Terajoule |
1.3.2014 | 163 005,00 Terajoule |
1.4.2014 | 186 974,00 Terajoule |
1.5.2014 | 183 128,00 Terajoule |
1.6.2014 | 161 834,00 Terajoule |
1.7.2014 | 159 059,00 Terajoule |
1.8.2014 | 133 159,00 Terajoule |
1.9.2014 | 96 196,00 Terajoule |
1.10.2014 | 99 928,00 Terajoule |
1.11.2014 | 101 231,00 Terajoule |
1.12.2014 | 103 007,00 Terajoule |
1.1.2015 | 103 847,00 Terajoule |
1.2.2015 | 86 914,00 Terajoule |
1.3.2015 | 125 474,00 Terajoule |
1.4.2015 | 131 508,00 Terajoule |
1.5.2015 | 163 150,00 Terajoule |
1.6.2015 | 164 823,00 Terajoule |
1.7.2015 | 174 198,00 Terajoule |
1.8.2015 | 165 842,00 Terajoule |
1.9.2015 | 164 905,00 Terajoule |
1.10.2015 | 149 664,00 Terajoule |
1.11.2015 | 124 868,00 Terajoule |
1.12.2015 | 142 733,00 Terajoule |
1.1.2016 | 110 898,00 Terajoule |
1.2.2016 | 130 654,00 Terajoule |
1.3.2016 | 154 412,00 Terajoule |
1.4.2016 | 141 344,00 Terajoule |
1.5.2016 | 180 119,00 Terajoule |
1.6.2016 | 172 630,00 Terajoule |
1.7.2016 | 165 992,00 Terajoule |
1.8.2016 | 143 451,00 Terajoule |
1.9.2016 | 151 378,00 Terajoule |
1.10.2016 | 171 178,00 Terajoule |
1.11.2016 | 139 498,00 Terajoule |
1.12.2016 | 127 273,00 Terajoule |
1.1.2017 | 158 745,00 Terajoule |
1.2.2017 | 116 264,00 Terajoule |
1.3.2017 | 103 206,00 Terajoule |
1.4.2017 | 167 205,00 Terajoule |
1.5.2017 | 188 359,00 Terajoule |
1.6.2017 | 175 628,00 Terajoule |
1.7.2017 | 187 297,00 Terajoule |
1.8.2017 | 229 649,00 Terajoule |
1.9.2017 | 184 884,00 Terajoule |
1.10.2017 | 155 645,00 Terajoule |
1.11.2017 | 152 409,00 Terajoule |
1.12.2017 | 147 664,00 Terajoule |
1.1.2018 | 95 286,00 Terajoule |
1.2.2018 | 132 323,00 Terajoule |
1.3.2018 | 154 506,00 Terajoule |
1.4.2018 | 194 951,00 Terajoule |
1.5.2018 | 185 236,00 Terajoule |
1.6.2018 | 169 835,00 Terajoule |
1.7.2018 | 183 522,00 Terajoule |
1.8.2018 | 180 462,00 Terajoule |
1.9.2018 | 161 392,00 Terajoule |
1.10.2018 | 131 159,00 Terajoule |
1.11.2018 | 138 737,00 Terajoule |
1.12.2018 | 146 081,00 Terajoule |
1.1.2019 | 159 742,00 Terajoule |
1.2.2019 | 125 976,00 Terajoule |
1.3.2019 | 180 789,00 Terajoule |
1.4.2019 | 203 943,00 Terajoule |
1.5.2019 | 201 996,00 Terajoule |
1.6.2019 | 171 526,00 Terajoule |
1.7.2019 | 176 376,00 Terajoule |
1.8.2019 | 137 543,00 Terajoule |
1.9.2019 | 151 657,00 Terajoule |
1.10.2019 | 124 132,00 Terajoule |
1.11.2019 | 161 698,00 Terajoule |
1.12.2019 | 152 778,00 Terajoule |
1.1.2020 | 101 622,12 Terajoule |
1.2.2020 | 111 181,22 Terajoule |
1.3.2020 | 163 830,98 Terajoule |
1.4.2020 | 161 371,69 Terajoule |
1.5.2020 | 161 514,06 Terajoule |
1.6.2020 | 158 805,08 Terajoule |
1.7.2020 | 140 539,62 Terajoule |
1.8.2020 | 151 831,53 Terajoule |
1.9.2020 | 143 195,75 Terajoule |
1.10.2020 | 143 899,72 Terajoule |
1.11.2020 | 128 877,00 Terajoule |
1.12.2020 | 148 073,62 Terajoule |
1.1.2021 | 147 258,37 Terajoule |
1.2.2021 | 78 491,13 Terajoule |
1.3.2021 | 121 938,41 Terajoule |
1.4.2021 | 137 528,48 Terajoule |
1.5.2021 | 150 335,93 Terajoule |
1.6.2021 | 139 858,33 Terajoule |
1.7.2021 | 140 563,16 Terajoule |
1.8.2021 | 146 601,17 Terajoule |
1.9.2021 | 136 435,63 Terajoule |
1.10.2021 | 127 261,07 Terajoule |
1.11.2021 | 117 027,07 Terajoule |
1.12.2021 | 142 381,06 Terajoule |
1.1.2022 | 98 750,47 Terajoule |
1.2.2022 | 96 103,30 Terajoule |
1.3.2022 | 143 775,29 Terajoule |
1.4.2022 | 116 339,36 Terajoule |
1.5.2022 | 131 363,51 Terajoule |
1.6.2022 | 105 672,77 Terajoule |
1.7.2022 | 100 608,11 Terajoule |
1.8.2022 | 111 258,90 Terajoule |
1.9.2022 | 96 827,12 Terajoule |
1.10.2022 | 91 377,66 Terajoule |
1.11.2022 | 61 241,70 Terajoule |
1.12.2022 | 60 440,50 Terajoule |
1.1.2023 | 53 072,04 Terajoule |
1.2.2023 | 42 821,08 Terajoule |
1.3.2023 | 50 656,14 Terajoule |
1.4.2023 | 56 825,63 Terajoule |
1.5.2023 | 75 789,63 Terajoule |
1.6.2023 | 60 929,74 Terajoule |
1.7.2023 | 60 370,57 Terajoule |
1.8.2023 | 47 890,33 Terajoule |
1.9.2023 | 30 025,56 Terajoule |
1.10.2023 | 43 694,05 Terajoule |
1.11.2023 | 37 790,89 Terajoule |
1.12.2023 | 43 747,10 Terajoule |
1.1.2024 | 36 406,32 Terajoule |
1.2.2024 | 33 678,16 Terajoule |
1.3.2024 | 42 907,14 Terajoule |
1.4.2024 | 48 256,07 Terajoule |
1.5.2024 | 46 640,23 Terajoule |
1.6.2024 | 50 544,96 Terajoule |
1.7.2024 | 56 498,17 Terajoule |
1.8.2024 | 54 205,10 Terajoule |
1.9.2024 | 50 632,23 Terajoule |
1.10.2024 | 40 047,99 Terajoule |
1.11.2024 | 36 211,89 Terajoule |
1.12.2024 | 44 769,24 Terajoule |
1.1.2025 | 25 953,43 Terajoule |
1.2.2025 | 25 543,01 Terajoule |
1.3.2025 | 29 449,12 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2025 | 29 449,118 Terajoule |
1.2.2025 | 25 543,013 Terajoule |
1.1.2025 | 25 953,429 Terajoule |
1.12.2024 | 44 769,235 Terajoule |
1.11.2024 | 36 211,891 Terajoule |
1.10.2024 | 40 047,99 Terajoule |
1.9.2024 | 50 632,225 Terajoule |
1.8.2024 | 54 205,095 Terajoule |
1.7.2024 | 56 498,167 Terajoule |
1.6.2024 | 50 544,96 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇦🇹 Asekauppa | 10 milj. SIPRI TIV | 3 milj. SIPRI TIV | Vuosittain |
🇦🇹 Kauppatase | 309,6 milj. EUR | −825,3 milj. EUR | Kuukausittain |
🇦🇹 Kultavarannot | 279,99 Tonnes | 279,99 Tonnes | Kvartaali |
🇦🇹 Matkailijoiden saapumiset | 2,538 milj. | 4,12 milj. | Kuukausittain |
🇦🇹 Pääomavirrat | −2,576 miljardia EUR | 251 milj. EUR | Kvartaali |
🇦🇹 Terrorisminiindeksi | 0,582 Points | 0,953 Points | Vuosittain |
🇦🇹 Tilisiirrot | 90 milj. EUR | 68 milj. EUR | Kvartaali |
🇦🇹 Tuonnit | 15,485 miljardia EUR | 14,236 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇦🇹 Ulkomaan suorat sijoitukset | 2,155 miljardia EUR | 120 milj. EUR | Kvartaali |
🇦🇹 Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | 158 % of GDP | 161 % of GDP | Kvartaali |
🇦🇹 Ulkomainen velka | 762,597 miljardia EUR | 771,241 miljardia EUR | Kvartaali |
🇦🇹 Vaihtotase | 2,25 miljardia EUR | 1,288 miljardia EUR | Kvartaali |
🇦🇹 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 2,4 % of GDP | 1,3 % of GDP | Vuosittain |
🇦🇹 Vienti | 15,795 miljardia EUR | 13,411 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.