Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Puola Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Nykyinen Maakaasun tuonti Puola-ssa on 62 160,285 Terajoule. Maakaasun tuonti Puola-ssa nousi 62 160,285 Terajoule 1.5.2024, kun se oli 60 587,049 Terajoule 1.4.2024. Välillä 1.1.2008 - 1.6.2024 keskimääräinen BKT Puola-ssa oli 93 453,35 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2018 162 680,00 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.8.2010 22 629,00 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.1.2008 | 41 405,00 Terajoule |
1.2.2008 | 37 177,00 Terajoule |
1.3.2008 | 35 076,00 Terajoule |
1.4.2008 | 38 057,00 Terajoule |
1.5.2008 | 39 999,00 Terajoule |
1.6.2008 | 33 741,00 Terajoule |
1.7.2008 | 29 414,00 Terajoule |
1.8.2008 | 27 336,00 Terajoule |
1.9.2008 | 30 988,00 Terajoule |
1.10.2008 | 36 718,00 Terajoule |
1.11.2008 | 35 789,00 Terajoule |
1.12.2008 | 40 246,00 Terajoule |
1.1.2009 | 36 933,00 Terajoule |
1.2.2009 | 33 858,00 Terajoule |
1.3.2009 | 32 651,00 Terajoule |
1.4.2009 | 31 755,00 Terajoule |
1.5.2009 | 30 595,00 Terajoule |
1.6.2009 | 31 384,00 Terajoule |
1.7.2009 | 26 930,00 Terajoule |
1.8.2009 | 26 512,00 Terajoule |
1.9.2009 | 25 117,00 Terajoule |
1.10.2009 | 32 363,00 Terajoule |
1.11.2009 | 35 224,00 Terajoule |
1.12.2009 | 36 132,00 Terajoule |
1.1.2010 | 43 282,00 Terajoule |
1.2.2010 | 40 053,00 Terajoule |
1.3.2010 | 42 788,00 Terajoule |
1.4.2010 | 35 522,00 Terajoule |
1.5.2010 | 34 331,00 Terajoule |
1.6.2010 | 30 616,00 Terajoule |
1.7.2010 | 23 114,00 Terajoule |
1.8.2010 | 22 629,00 Terajoule |
1.9.2010 | 25 074,00 Terajoule |
1.10.2010 | 32 733,00 Terajoule |
1.11.2010 | 39 614,00 Terajoule |
1.12.2010 | 44 826,00 Terajoule |
1.1.2011 | 42 443,00 Terajoule |
1.2.2011 | 39 401,00 Terajoule |
1.3.2011 | 47 389,00 Terajoule |
1.4.2011 | 38 311,00 Terajoule |
1.5.2011 | 39 717,00 Terajoule |
1.6.2011 | 35 080,00 Terajoule |
1.7.2011 | 31 624,00 Terajoule |
1.8.2011 | 28 372,00 Terajoule |
1.9.2011 | 29 295,00 Terajoule |
1.10.2011 | 36 849,00 Terajoule |
1.11.2011 | 44 276,00 Terajoule |
1.12.2011 | 36 785,00 Terajoule |
1.1.2012 | 42 432,00 Terajoule |
1.2.2012 | 41 894,00 Terajoule |
1.3.2012 | 39 256,00 Terajoule |
1.4.2012 | 39 285,00 Terajoule |
1.5.2012 | 41 787,00 Terajoule |
1.6.2012 | 37 283,00 Terajoule |
1.7.2012 | 29 842,00 Terajoule |
1.8.2012 | 31 235,00 Terajoule |
1.9.2012 | 30 518,00 Terajoule |
1.10.2012 | 38 608,00 Terajoule |
1.11.2012 | 42 902,00 Terajoule |
1.12.2012 | 52 119,00 Terajoule |
1.1.2013 | 149 720,00 Terajoule |
1.2.2013 | 136 522,00 Terajoule |
1.3.2013 | 151 757,00 Terajoule |
1.4.2013 | 134 940,00 Terajoule |
1.5.2013 | 137 718,00 Terajoule |
1.6.2013 | 131 659,00 Terajoule |
1.7.2013 | 140 536,00 Terajoule |
1.8.2013 | 119 168,00 Terajoule |
1.9.2013 | 119 899,00 Terajoule |
1.10.2013 | 129 342,00 Terajoule |
1.11.2013 | 137 998,00 Terajoule |
1.12.2013 | 143 804,00 Terajoule |
1.1.2014 | 142 234,00 Terajoule |
1.2.2014 | 127 106,00 Terajoule |
1.3.2014 | 140 546,00 Terajoule |
1.4.2014 | 138 216,00 Terajoule |
1.5.2014 | 139 116,00 Terajoule |
1.6.2014 | 135 768,00 Terajoule |
1.7.2014 | 133 367,00 Terajoule |
1.8.2014 | 117 530,00 Terajoule |
1.9.2014 | 125 862,00 Terajoule |
1.10.2014 | 132 731,00 Terajoule |
1.11.2014 | 128 592,00 Terajoule |
1.12.2014 | 133 400,00 Terajoule |
1.1.2015 | 127 427,00 Terajoule |
1.2.2015 | 114 185,00 Terajoule |
1.3.2015 | 141 140,00 Terajoule |
1.4.2015 | 134 485,00 Terajoule |
1.5.2015 | 139 196,00 Terajoule |
1.6.2015 | 129 753,00 Terajoule |
1.7.2015 | 120 716,00 Terajoule |
1.8.2015 | 126 731,00 Terajoule |
1.9.2015 | 127 663,00 Terajoule |
1.10.2015 | 143 143,00 Terajoule |
1.11.2015 | 125 230,00 Terajoule |
1.12.2015 | 128 400,00 Terajoule |
1.1.2016 | 145 029,00 Terajoule |
1.2.2016 | 141 274,00 Terajoule |
1.3.2016 | 138 260,00 Terajoule |
1.4.2016 | 139 003,00 Terajoule |
1.5.2016 | 142 247,00 Terajoule |
1.6.2016 | 139 383,00 Terajoule |
1.7.2016 | 140 687,00 Terajoule |
1.8.2016 | 132 617,00 Terajoule |
1.9.2016 | 139 356,00 Terajoule |
1.10.2016 | 145 857,00 Terajoule |
1.11.2016 | 143 128,00 Terajoule |
1.12.2016 | 147 677,00 Terajoule |
1.1.2017 | 150 572,00 Terajoule |
1.2.2017 | 138 916,00 Terajoule |
1.3.2017 | 146 560,00 Terajoule |
1.4.2017 | 143 780,00 Terajoule |
1.5.2017 | 149 519,00 Terajoule |
1.6.2017 | 137 521,00 Terajoule |
1.7.2017 | 141 256,00 Terajoule |
1.8.2017 | 125 070,00 Terajoule |
1.9.2017 | 141 031,00 Terajoule |
1.10.2017 | 148 995,00 Terajoule |
1.11.2017 | 145 793,00 Terajoule |
1.12.2017 | 151 028,00 Terajoule |
1.1.2018 | 153 670,00 Terajoule |
1.2.2018 | 139 546,00 Terajoule |
1.3.2018 | 162 680,00 Terajoule |
1.4.2018 | 145 031,00 Terajoule |
1.5.2018 | 149 878,00 Terajoule |
1.6.2018 | 143 674,00 Terajoule |
1.7.2018 | 125 304,00 Terajoule |
1.8.2018 | 148 095,00 Terajoule |
1.9.2018 | 144 603,00 Terajoule |
1.10.2018 | 141 283,00 Terajoule |
1.11.2018 | 135 865,00 Terajoule |
1.12.2018 | 145 897,00 Terajoule |
1.1.2019 | 151 774,00 Terajoule |
1.2.2019 | 135 250,00 Terajoule |
1.3.2019 | 148 289,00 Terajoule |
1.4.2019 | 134 331,00 Terajoule |
1.5.2019 | 158 335,00 Terajoule |
1.6.2019 | 137 105,00 Terajoule |
1.7.2019 | 137 968,00 Terajoule |
1.8.2019 | 112 289,00 Terajoule |
1.9.2019 | 140 712,00 Terajoule |
1.10.2019 | 150 976,00 Terajoule |
1.11.2019 | 154 396,00 Terajoule |
1.12.2019 | 157 551,00 Terajoule |
1.1.2020 | 126 273,50 Terajoule |
1.2.2020 | 114 877,40 Terajoule |
1.3.2020 | 120 236,49 Terajoule |
1.4.2020 | 125 724,04 Terajoule |
1.5.2020 | 113 853,23 Terajoule |
1.6.2020 | 140 028,78 Terajoule |
1.7.2020 | 113 279,77 Terajoule |
1.8.2020 | 148 159,58 Terajoule |
1.9.2020 | 134 721,66 Terajoule |
1.10.2020 | 143 742,78 Terajoule |
1.11.2020 | 150 948,67 Terajoule |
1.12.2020 | 150 722,93 Terajoule |
1.1.2021 | 159 150,98 Terajoule |
1.2.2021 | 136 438,89 Terajoule |
1.3.2021 | 155 436,28 Terajoule |
1.4.2021 | 153 306,29 Terajoule |
1.5.2021 | 156 979,79 Terajoule |
1.6.2021 | 146 863,30 Terajoule |
1.7.2021 | 142 882,53 Terajoule |
1.8.2021 | 102 253,48 Terajoule |
1.9.2021 | 126 047,20 Terajoule |
1.10.2021 | 68 073,44 Terajoule |
1.11.2021 | 82 990,85 Terajoule |
1.12.2021 | 83 308,84 Terajoule |
1.1.2022 | 45 579,36 Terajoule |
1.2.2022 | 54 769,01 Terajoule |
1.3.2022 | 79 574,77 Terajoule |
1.4.2022 | 68 796,29 Terajoule |
1.5.2022 | 57 264,49 Terajoule |
1.6.2022 | 36 575,89 Terajoule |
1.7.2022 | 37 608,80 Terajoule |
1.8.2022 | 33 482,37 Terajoule |
1.9.2022 | 28 342,99 Terajoule |
1.10.2022 | 42 136,03 Terajoule |
1.11.2022 | 50 876,11 Terajoule |
1.12.2022 | 56 950,61 Terajoule |
1.1.2023 | 47 912,45 Terajoule |
1.2.2023 | 47 015,51 Terajoule |
1.3.2023 | 43 747,23 Terajoule |
1.4.2023 | 43 782,56 Terajoule |
1.5.2023 | 42 749,68 Terajoule |
1.6.2023 | 52 422,66 Terajoule |
1.7.2023 | 62 220,21 Terajoule |
1.8.2023 | 53 459,66 Terajoule |
1.9.2023 | 55 980,62 Terajoule |
1.10.2023 | 62 437,84 Terajoule |
1.11.2023 | 74 280,18 Terajoule |
1.12.2023 | 80 101,47 Terajoule |
1.1.2024 | 59 268,13 Terajoule |
1.2.2024 | 54 187,79 Terajoule |
1.3.2024 | 54 570,60 Terajoule |
1.4.2024 | 60 587,05 Terajoule |
1.5.2024 | 62 160,29 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.5.2024 | 62 160,285 Terajoule |
1.4.2024 | 60 587,049 Terajoule |
1.3.2024 | 54 570,596 Terajoule |
1.2.2024 | 54 187,788 Terajoule |
1.1.2024 | 59 268,13 Terajoule |
1.12.2023 | 80 101,467 Terajoule |
1.11.2023 | 74 280,183 Terajoule |
1.10.2023 | 62 437,844 Terajoule |
1.9.2023 | 55 980,624 Terajoule |
1.8.2023 | 53 459,663 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇵🇱 Asekauppa | 499 milj. SIPRI TIV | 419 milj. SIPRI TIV | Vuosittain |
🇵🇱 Kaupankäynnin ehdot | 96 points | 97 points | Kuukausittain |
🇵🇱 Kauppatase | 202 milj. EUR | 486 milj. EUR | Kuukausittain |
🇵🇱 Kultavarannot | 358,69 Tonnes | 358,69 Tonnes | Kvartaali |
🇵🇱 Pääomavirrat | 253 milj. EUR | 88 milj. EUR | Kuukausittain |
🇵🇱 Raakaöljyn tuotanto | 14 BBL/D/1K | 17 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇵🇱 Terrorisminiindeksi | 0 Points | 0 Points | Vuosittain |
🇵🇱 Tilisiirrot | 681 milj. EUR | 664 milj. EUR | Kvartaali |
🇵🇱 Tuonnit | 27,283 miljardia EUR | 26,971 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇵🇱 Ulkomaan suorat sijoitukset | 251,554 miljardia EUR | 238,97 miljardia EUR | Vuosittain |
🇵🇱 Ulkomainen velka | 431,553 miljardia USD | 429,065 miljardia USD | Kvartaali |
🇵🇱 Vaihtotase | 588 milj. EUR | 168 milj. EUR | Kuukausittain |
🇵🇱 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 1,6 % of GDP | −2,4 % of GDP | Vuosittain |
🇵🇱 Vienti | 27,979 miljardia EUR | 28,331 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.