Professional-grade financial intelligence
20M+ securities. Real-time data. Institutional insights.
Trusted by professionals at Goldman Sachs, BlackRock, and JPMorgan
Alankomaat Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Nykyinen Maakaasun tuonti Alankomaat-ssa on 188 866,7 Terajoule. Maakaasun tuonti Alankomaat-ssa nousi 188 866,7 Terajoule 1.5.2025, kun se oli 165 409,972 Terajoule 1.4.2025. Välillä 1.1.2008 - 1.5.2025 keskimääräinen BKT Alankomaat-ssa oli 118 481,29 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.5.2022 197 822,38 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2011 48 914,00 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.1.2008 | 84 933,00 Terajoule |
1.2.2008 | 76 769,00 Terajoule |
1.3.2008 | 75 436,00 Terajoule |
1.4.2008 | 75 137,00 Terajoule |
1.5.2008 | 73 204,00 Terajoule |
1.6.2008 | 68 139,00 Terajoule |
1.7.2008 | 57 977,00 Terajoule |
1.8.2008 | 65 874,00 Terajoule |
1.9.2008 | 63 141,00 Terajoule |
1.10.2008 | 65 107,00 Terajoule |
1.11.2008 | 64 641,00 Terajoule |
1.12.2008 | 52 245,00 Terajoule |
1.1.2009 | 71 904,00 Terajoule |
1.2.2009 | 58 943,00 Terajoule |
1.3.2009 | 54 578,00 Terajoule |
1.4.2009 | 71 904,00 Terajoule |
1.5.2009 | 70 172,00 Terajoule |
1.6.2009 | 71 039,00 Terajoule |
1.7.2009 | 73 504,00 Terajoule |
1.8.2009 | 78 702,00 Terajoule |
1.9.2009 | 79 668,00 Terajoule |
1.10.2009 | 62 908,00 Terajoule |
1.11.2009 | 52 412,00 Terajoule |
1.12.2009 | 70 982,00 Terajoule |
1.1.2010 | 81 340,00 Terajoule |
1.2.2010 | 66 640,00 Terajoule |
1.3.2010 | 75 070,00 Terajoule |
1.4.2010 | 77 854,00 Terajoule |
1.5.2010 | 76 459,00 Terajoule |
1.6.2010 | 68 772,00 Terajoule |
1.7.2010 | 70 517,00 Terajoule |
1.8.2010 | 58 996,00 Terajoule |
1.9.2010 | 66 964,00 Terajoule |
1.10.2010 | 67 273,00 Terajoule |
1.11.2010 | 66 607,00 Terajoule |
1.12.2010 | 82 334,00 Terajoule |
1.1.2011 | 62 841,00 Terajoule |
1.2.2011 | 53 945,00 Terajoule |
1.3.2011 | 48 914,00 Terajoule |
1.4.2011 | 61 775,00 Terajoule |
1.5.2011 | 74 237,00 Terajoule |
1.6.2011 | 65 874,00 Terajoule |
1.7.2011 | 64 541,00 Terajoule |
1.8.2011 | 61 109,00 Terajoule |
1.9.2011 | 56 344,00 Terajoule |
1.10.2011 | 69 639,00 Terajoule |
1.11.2011 | 67 040,00 Terajoule |
1.12.2011 | 70 872,00 Terajoule |
1.1.2012 | 70 072,00 Terajoule |
1.2.2012 | 86 032,00 Terajoule |
1.3.2012 | 64 508,00 Terajoule |
1.4.2012 | 83 700,00 Terajoule |
1.5.2012 | 68 139,00 Terajoule |
1.6.2012 | 58 677,00 Terajoule |
1.7.2012 | 60 609,00 Terajoule |
1.8.2012 | 61 076,00 Terajoule |
1.9.2012 | 52 945,00 Terajoule |
1.10.2012 | 73 071,00 Terajoule |
1.11.2012 | 78 402,00 Terajoule |
1.12.2012 | 83 700,00 Terajoule |
1.1.2013 | 77 435,00 Terajoule |
1.2.2013 | 63 174,00 Terajoule |
1.3.2013 | 97 595,00 Terajoule |
1.4.2013 | 88 720,00 Terajoule |
1.5.2013 | 78 302,00 Terajoule |
1.6.2013 | 68 340,00 Terajoule |
1.7.2013 | 72 872,00 Terajoule |
1.8.2013 | 65 207,00 Terajoule |
1.9.2013 | 67 706,00 Terajoule |
1.10.2013 | 64 075,00 Terajoule |
1.11.2013 | 65 940,00 Terajoule |
1.12.2013 | 85 464,00 Terajoule |
1.1.2014 | 82 800,00 Terajoule |
1.2.2014 | 66 907,00 Terajoule |
1.3.2014 | 75 868,00 Terajoule |
1.4.2014 | 76 503,00 Terajoule |
1.5.2014 | 77 935,00 Terajoule |
1.6.2014 | 86 766,00 Terajoule |
1.7.2014 | 91 197,00 Terajoule |
1.8.2014 | 84 133,00 Terajoule |
1.9.2014 | 94 429,00 Terajoule |
1.10.2014 | 78 501,00 Terajoule |
1.11.2014 | 76 803,00 Terajoule |
1.12.2014 | 76 969,00 Terajoule |
1.1.2015 | 65 573,00 Terajoule |
1.2.2015 | 75 404,00 Terajoule |
1.3.2015 | 99 295,00 Terajoule |
1.4.2015 | 116 721,00 Terajoule |
1.5.2015 | 114 854,00 Terajoule |
1.6.2015 | 102 126,00 Terajoule |
1.7.2015 | 117 586,00 Terajoule |
1.8.2015 | 115 220,00 Terajoule |
1.9.2015 | 128 115,00 Terajoule |
1.10.2015 | 131 114,00 Terajoule |
1.11.2015 | 91 830,00 Terajoule |
1.12.2015 | 99 193,00 Terajoule |
1.1.2016 | 95 228,00 Terajoule |
1.2.2016 | 99 127,00 Terajoule |
1.3.2016 | 103 626,00 Terajoule |
1.4.2016 | 124 018,00 Terajoule |
1.5.2016 | 126 916,00 Terajoule |
1.6.2016 | 131 714,00 Terajoule |
1.7.2016 | 146 875,00 Terajoule |
1.8.2016 | 98 193,00 Terajoule |
1.9.2016 | 91 963,00 Terajoule |
1.10.2016 | 134 946,00 Terajoule |
1.11.2016 | 119 285,00 Terajoule |
1.12.2016 | 107 590,00 Terajoule |
1.1.2017 | 166 767,00 Terajoule |
1.2.2017 | 121 918,00 Terajoule |
1.3.2017 | 133 880,00 Terajoule |
1.4.2017 | 157 671,00 Terajoule |
1.5.2017 | 160 468,00 Terajoule |
1.6.2017 | 140 510,00 Terajoule |
1.7.2017 | 149 041,00 Terajoule |
1.8.2017 | 140 178,00 Terajoule |
1.9.2017 | 140 043,00 Terajoule |
1.10.2017 | 136 679,00 Terajoule |
1.11.2017 | 156 638,00 Terajoule |
1.12.2017 | 188 624,00 Terajoule |
1.1.2018 | 162 408,00 Terajoule |
1.2.2018 | 178 947,00 Terajoule |
1.3.2018 | 163 295,00 Terajoule |
1.4.2018 | 165 948,00 Terajoule |
1.5.2018 | 170 961,00 Terajoule |
1.6.2018 | 158 509,00 Terajoule |
1.7.2018 | 158 204,00 Terajoule |
1.8.2018 | 178 410,00 Terajoule |
1.9.2018 | 181 155,00 Terajoule |
1.10.2018 | 164 248,00 Terajoule |
1.11.2018 | 164 744,00 Terajoule |
1.12.2018 | 177 100,00 Terajoule |
1.1.2019 | 187 234,61 Terajoule |
1.2.2019 | 161 327,79 Terajoule |
1.3.2019 | 181 159,60 Terajoule |
1.4.2019 | 163 861,34 Terajoule |
1.5.2019 | 169 902,67 Terajoule |
1.6.2019 | 166 082,52 Terajoule |
1.7.2019 | 148 024,38 Terajoule |
1.8.2019 | 143 280,76 Terajoule |
1.9.2019 | 139 792,79 Terajoule |
1.10.2019 | 164 586,43 Terajoule |
1.11.2019 | 171 640,15 Terajoule |
1.12.2019 | 183 052,64 Terajoule |
1.1.2020 | 163 567,11 Terajoule |
1.2.2020 | 162 332,26 Terajoule |
1.3.2020 | 163 630,23 Terajoule |
1.4.2020 | 177 379,75 Terajoule |
1.5.2020 | 182 307,87 Terajoule |
1.6.2020 | 167 942,44 Terajoule |
1.7.2020 | 166 201,38 Terajoule |
1.8.2020 | 143 737,78 Terajoule |
1.9.2020 | 176 147,81 Terajoule |
1.10.2020 | 159 635,45 Terajoule |
1.11.2020 | 169 226,91 Terajoule |
1.12.2020 | 160 503,31 Terajoule |
1.1.2021 | 191 609,01 Terajoule |
1.2.2021 | 145 670,89 Terajoule |
1.3.2021 | 182 453,12 Terajoule |
1.4.2021 | 158 549,02 Terajoule |
1.5.2021 | 153 962,51 Terajoule |
1.6.2021 | 146 772,70 Terajoule |
1.7.2021 | 145 246,11 Terajoule |
1.8.2021 | 152 856,63 Terajoule |
1.9.2021 | 170 580,02 Terajoule |
1.10.2021 | 172 224,94 Terajoule |
1.11.2021 | 155 014,34 Terajoule |
1.12.2021 | 141 939,31 Terajoule |
1.1.2022 | 152 987,00 Terajoule |
1.2.2022 | 139 079,98 Terajoule |
1.3.2022 | 169 900,95 Terajoule |
1.4.2022 | 163 337,47 Terajoule |
1.5.2022 | 197 822,38 Terajoule |
1.6.2022 | 188 686,72 Terajoule |
1.7.2022 | 188 856,09 Terajoule |
1.8.2022 | 175 353,34 Terajoule |
1.9.2022 | 192 332,16 Terajoule |
1.10.2022 | 181 226,00 Terajoule |
1.11.2022 | 156 603,61 Terajoule |
1.12.2022 | 166 710,26 Terajoule |
1.1.2023 | 164 354,36 Terajoule |
1.2.2023 | 154 986,42 Terajoule |
1.3.2023 | 155 534,92 Terajoule |
1.4.2023 | 192 487,51 Terajoule |
1.5.2023 | 194 823,65 Terajoule |
1.6.2023 | 172 960,31 Terajoule |
1.7.2023 | 178 250,88 Terajoule |
1.8.2023 | 173 781,01 Terajoule |
1.9.2023 | 127 791,89 Terajoule |
1.10.2023 | 152 403,93 Terajoule |
1.11.2023 | 151 388,82 Terajoule |
1.12.2023 | 135 992,23 Terajoule |
1.1.2024 | 131 539,76 Terajoule |
1.2.2024 | 122 847,17 Terajoule |
1.3.2024 | 139 242,54 Terajoule |
1.4.2024 | 162 977,16 Terajoule |
1.5.2024 | 160 743,99 Terajoule |
1.6.2024 | 155 947,84 Terajoule |
1.7.2024 | 166 720,24 Terajoule |
1.8.2024 | 163 255,23 Terajoule |
1.9.2024 | 128 095,48 Terajoule |
1.10.2024 | 121 616,15 Terajoule |
1.11.2024 | 106 689,90 Terajoule |
1.12.2024 | 111 708,68 Terajoule |
1.1.2025 | 133 209,70 Terajoule |
1.2.2025 | 135 774,48 Terajoule |
1.3.2025 | 138 150,72 Terajoule |
1.4.2025 | 165 409,97 Terajoule |
1.5.2025 | 188 866,70 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.5.2025 | 188 866,7 Terajoule |
1.4.2025 | 165 409,972 Terajoule |
1.3.2025 | 138 150,718 Terajoule |
1.2.2025 | 135 774,477 Terajoule |
1.1.2025 | 133 209,702 Terajoule |
1.12.2024 | 111 708,675 Terajoule |
1.11.2024 | 106 689,901 Terajoule |
1.10.2024 | 121 616,145 Terajoule |
1.9.2024 | 128 095,477 Terajoule |
1.8.2024 | 163 255,231 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇳🇱 Asekauppa | 258 milj. SIPRI TIV | 323 milj. SIPRI TIV | Vuosittain |
🇳🇱 Kaupankäynnin ehdot | 99,8 points | 104,5 points | Kuukausittain |
🇳🇱 Kauppatase | 9,138 miljardia EUR | 12,919 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇳🇱 Kultavarannot | 612,45 Tonnes | 612,45 Tonnes | Kvartaali |
🇳🇱 Pääomavirrat | 22,328 miljardia EUR | 20,015 miljardia EUR | Kvartaali |
🇳🇱 Raakaöljyn tuotanto | 22 BBL/D/1K | 23 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇳🇱 Terrorisminiindeksi | 1,402 Points | 0,577 Points | Vuosittain |
🇳🇱 Tilisiirrot | 31 milj. EUR | 32 milj. EUR | Kvartaali |
🇳🇱 Tuonnit | 57,546 miljardia EUR | 59,158 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇳🇱 Ulkomaan suorat sijoitukset | 18,369 miljardia EUR | −20,068 miljardia EUR | Kvartaali |
🇳🇱 Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | 345 % of GDP | 353 % of GDP | Kvartaali |
🇳🇱 Ulkomainen velka | 4,035 Bio. EUR | 3,922 Bio. EUR | Kvartaali |
🇳🇱 Vaihtotase | 28,216 miljardia EUR | 34,515 miljardia EUR | Kvartaali |
🇳🇱 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 9,1 % of GDP | 9,4 % of GDP | Vuosittain |
🇳🇱 Vienti | 66,683 miljardia EUR | 72,077 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.