Uusi-Seelanti Tuonti
Kurssi
Tuontin nykyinen arvo Uusi-Seelantissa on 6,89 Mrd. NZD. Tuonti Uusi-Seelantissa nousi arvoon 6,89 Mrd. NZD 1.2.2026, sen oltua 6,73 Mrd. NZD 1.1.2026. Välillä 1.1.1960 ja 1.2.2026, keskimääräinen BKT Uusi-Seelantissa oli 2,14 Mrd. NZD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.11.2022 8,51 Mrd. NZDllä, kun taas alin arvo kirjattiin 1.4.1962 37,85 M NZDllä.
macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low
Tuonti
Tuonti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Tuonti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 6,89 Mrd. NZD | |
| 6,73 Mrd. NZD | |
| 7,6 Mrd. NZD | |
| 7,15 Mrd. NZD | |
| 8,03 Mrd. NZD | |
| 7,17 Mrd. NZD | |
| 7,082 Mrd. NZD | |
| 7,272 Mrd. NZD | |
| 6,327 Mrd. NZD | |
| 6,416 Mrd. NZD |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Tuonti
Aseiden myynti
Vuosittain
Globaali maidontuotannon kauppahintojen indeksi
frequency_weekly
Kauppaehdot
Vuosineljännes
Kauppatasapainon
Kuukaittain
Matkailutuotot
Vuosineljännes
Pääomavirrat
Vuosineljännes
Suorat ulkomaiset sijoitukset
Vuosineljännes
Terrorismin indeksi
Vuosittain
Turistien saapumiset
Kuukaittain
Ulkomainen velka
Vuosineljännes
Vaihtotase
Vuosineljännes
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vienti
Kuukaittain
Tuonti
Uusi-Seelanti tuo pääasiassa ajoneuvoja (13 prosenttia), ydinreaktoreita, kattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita (13 prosenttia), polttoaineita (10 prosenttia), sähkökoneita ja -laitteita (8 prosenttia), muoveja (4 prosenttia) sekä ilma- ja avaruusaluksia (4 prosenttia). Sen tärkeimmät tuontikumppanit ovat: Kiina (20 prosenttia kokonaisviennistä), Australia ja Yhdysvallat (kumpikin 12 prosenttia), Japani (7 prosenttia), Saksa (5 prosenttia), Thaimaa ja Etelä-Korea (kumpikin 4 prosenttia).
Makrosivut muille maille Oseania
Mikä on Tuonti?
Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.
Tuonti Uusi-Seelanti — FAQ
What is the current Tuonti in Uusi-Seelanti?
The current Tuonti in Uusi-Seelanti is 6,89 Mrd.NZD as of 1.2.2026.
How has the Tuonti in Uusi-Seelanti changed recently?
The Tuonti in Uusi-Seelanti increased from 6,73 Mrd.NZD (1.1.2026) to 6,89 Mrd.NZD (1.2.2026).
What is the all-time high for Tuonti in Uusi-Seelanti?
The all-time high for Tuonti in Uusi-Seelanti was 8,51 Mrd.NZD, recorded on 1.11.2022.
What is the all-time low for Tuonti in Uusi-Seelanti?
The all-time low for Tuonti in Uusi-Seelanti was 37,85 MNZD, recorded on 1.4.1962.
What is the historical average of Tuonti in Uusi-Seelanti?
The historical average of Tuonti in Uusi-Seelanti is 2,14 Mrd.NZD, calculated over the period from 1.1.1960 to 1.2.2026.
Where does the Tuonti data for Uusi-Seelanti come from?
The Tuonti data for Uusi-Seelanti is sourced from Statistics New Zealand and published on Eulerpool.