Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇳🇴

Norja Tuonti

Osakekurssi

94,489 miljardia NOK
Muutos +/-
+15,649 miljardia NOK
Muutos %
+18,06 %

Tuontin nykyinen arvo Norjassa on 94,489 miljardia NOK. Tuonti Norjassa nousi arvoon 94,489 miljardia NOK 1.4.2024, sen oltua 78,84 miljardia NOK 1.3.2024. Välillä 1.1.1960 ja 1.5.2024, keskimääräinen BKT Norjassa oli 22,89 miljardia NOK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2023 101,65 miljardia NOKllä, kun taas alin arvo kirjattiin 1.7.1960 696,00 milj. NOKllä.

Lähde: Statistics Norway

Tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Tuonnit

Tuonti Historia

PäivämääräArvo
1.4.202494,489 miljardia NOK
1.3.202478,84 miljardia NOK
1.2.202478,034 miljardia NOK
1.1.202481,788 miljardia NOK
1.12.202378,622 miljardia NOK
1.11.202391,667 miljardia NOK
1.10.202388,199 miljardia NOK
1.9.202388,124 miljardia NOK
1.8.202379,72 miljardia NOK
1.7.202373,351 miljardia NOK
1
2
3
4
5
...
78

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Tuonti

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇳🇴
Asekauppa
222 milj. SIPRI TIV72 milj. SIPRI TIVVuosittain
🇳🇴
Kaupankäynnin ehdot
91,49 points94,18 pointsKvartaali
🇳🇴
Kauppatase
58,653 miljardia NOK65,772 miljardia NOKKuukausittain
🇳🇴
Maakaasuimporit
266,268 Terajoule444,003 TerajouleKuukausittain
🇳🇴
Öljynviennit
57,355 miljardia NOK46,624 miljardia NOKKuukausittain
🇳🇴
Pääomavirrat
269,75 miljardia NOK214,597 miljardia NOKKvartaali
🇳🇴
Raakaöljyn tuotanto
1 859 BBL/D/1K1 867 BBL/D/1KKuukausittain
🇳🇴
Terrorisminiindeksi
1,747 Points3,514 PointsVuosittain
🇳🇴
Ulkomaan suorat sijoitukset
−6,135 miljardia NOK−35,834 miljardia NOKKvartaali
🇳🇴
Ulkomainen velka
7,819 Bio. NOK7,52 Bio. NOKKvartaali
🇳🇴
Vaihtotase
249,025 miljardia NOK243,37 miljardia NOKKvartaali
🇳🇴
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
17,5 % of GDP29,5 % of GDPVuosittain
🇳🇴
Vienti
153,232 miljardia NOK160,261 miljardia NOKKuukausittain

Vuonna 2019 tuonnit Norjaan nousivat 6 prosenttia edellisvuodesta saavuttaen kaikkien aikojen ennätyksen, 756 miljardia NOK. Tärkeimmät tuontituotteet olivat: koneet ja kuljetusvälineet (40 prosenttia koko tuonnista), joita johtivat maantieajoneuvot (12 prosenttia), sähköiset koneet ja laitteet (6 prosenttia), yleiset teollisuuskoneet ja -laitteet (5 prosenttia), erityisalojen koneet (4 prosenttia), telekommunikaatiolaitteet (4 prosenttia) ja muut kuljetusvälineet, mukaan lukien laivat (4 prosenttia); erilaiset valmistetut tavarat (14 prosenttia) kuten vaatteet ja asusteet (3 prosenttia); pääasiassa materiaalin mukaan luokitellut valmistetut tavarat (14 prosenttia), mukaan lukien metallituotteet (5 prosenttia); kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet (10 prosenttia); mineraalipolttoaineet, voiteluaineet ja niihin liittyvät materiaalit (7 prosenttia) johtuen öljystä ja öljytuotteista (6 prosenttia); elintarvikkeet ja elävät eläimet (6 prosenttia) sekä raaka-aineet, syötäväksi kelpaamattomat, lukuun ottamatta polttoaineita (6 prosenttia). Ruotsi oli suurin tuonnin lähde (12 prosenttia koko tuonnista), seuraten Saksaa (11 prosenttia), Kiinaa (10 prosenttia), Yhdysvaltoja (8 prosenttia), Tanskaa (6 prosenttia), Yhdistynyttä kuningaskuntaa (5 prosenttia), Puolaa sekä Alankomaita (kumpikin 4 prosenttia).

Mikä on Tuonti

Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.