Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Norja Käyttötili
Osakekurssi
Nykyinen käyttötileistä Norjassä on 243,37 miljardia NOK. Käyttötili Norjassä nousi 243,37 miljardia NOK 1.12.2023, kun se oli 193,048 miljardia NOK 1.9.2023. Vuosina 1.3.1981 koko- 1.3.2024, Norjan keskimääräinen BKT oli 53,81 miljardia NOK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.9.2022, jolloin se oli 620,42 miljardia NOK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.2020, jolloin se oli −25,43 miljardia NOK.
Käyttötili ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Vaihtotase | |
---|---|
1.3.1981 | 2,38 miljardia NOK |
1.6.1981 | 6,46 miljardia NOK |
1.9.1981 | 4,16 miljardia NOK |
1.3.1982 | 1,86 miljardia NOK |
1.9.1982 | 3,26 miljardia NOK |
1.3.1983 | 72,00 milj. NOK |
1.6.1983 | 4,27 miljardia NOK |
1.9.1983 | 6,76 miljardia NOK |
1.12.1983 | 6,75 miljardia NOK |
1.3.1984 | 7,10 miljardia NOK |
1.6.1984 | 6,06 miljardia NOK |
1.9.1984 | 7,18 miljardia NOK |
1.12.1984 | 6,43 miljardia NOK |
1.3.1985 | 7,38 miljardia NOK |
1.6.1985 | 7,12 miljardia NOK |
1.9.1985 | 7,27 miljardia NOK |
1.12.1985 | 4,33 miljardia NOK |
1.3.1989 | 991,00 milj. NOK |
1.6.1989 | 1,01 miljardia NOK |
1.9.1989 | 2,15 miljardia NOK |
1.3.1990 | 682,00 milj. NOK |
1.9.1990 | 8,66 miljardia NOK |
1.12.1990 | 11,45 miljardia NOK |
1.3.1991 | 6,35 miljardia NOK |
1.6.1991 | 8,70 miljardia NOK |
1.9.1991 | 11,14 miljardia NOK |
1.12.1991 | 2,22 miljardia NOK |
1.3.1992 | 4,69 miljardia NOK |
1.6.1992 | 4,40 miljardia NOK |
1.9.1992 | 12,30 miljardia NOK |
1.12.1992 | 6,39 miljardia NOK |
1.3.1993 | 5,05 miljardia NOK |
1.6.1993 | 10,41 miljardia NOK |
1.9.1993 | 8,99 miljardia NOK |
1.12.1993 | 530,00 milj. NOK |
1.3.1994 | 5,83 miljardia NOK |
1.6.1994 | 5,60 miljardia NOK |
1.9.1994 | 8,18 miljardia NOK |
1.12.1994 | 6,75 miljardia NOK |
1.3.1995 | 10,45 miljardia NOK |
1.6.1995 | 5,00 miljardia NOK |
1.9.1995 | 11,57 miljardia NOK |
1.12.1995 | 6,67 miljardia NOK |
1.3.1996 | 20,38 miljardia NOK |
1.6.1996 | 14,46 miljardia NOK |
1.9.1996 | 18,64 miljardia NOK |
1.12.1996 | 17,49 miljardia NOK |
1.3.1997 | 23,53 miljardia NOK |
1.6.1997 | 15,32 miljardia NOK |
1.9.1997 | 18,30 miljardia NOK |
1.12.1997 | 13,14 miljardia NOK |
1.3.1998 | 9,31 miljardia NOK |
1.3.1999 | 3,29 miljardia NOK |
1.6.1999 | 9,90 miljardia NOK |
1.9.1999 | 22,66 miljardia NOK |
1.12.1999 | 33,68 miljardia NOK |
1.3.2000 | 43,85 miljardia NOK |
1.6.2000 | 39,10 miljardia NOK |
1.9.2000 | 62,63 miljardia NOK |
1.12.2000 | 76,81 miljardia NOK |
1.3.2001 | 62,90 miljardia NOK |
1.6.2001 | 56,33 miljardia NOK |
1.9.2001 | 67,29 miljardia NOK |
1.12.2001 | 61,01 miljardia NOK |
1.3.2002 | 46,13 miljardia NOK |
1.6.2002 | 51,53 miljardia NOK |
1.9.2002 | 44,31 miljardia NOK |
1.12.2002 | 50,36 miljardia NOK |
1.3.2003 | 50,06 miljardia NOK |
1.6.2003 | 44,00 miljardia NOK |
1.9.2003 | 47,37 miljardia NOK |
1.12.2003 | 53,80 miljardia NOK |
1.3.2004 | 52,72 miljardia NOK |
1.6.2004 | 47,97 miljardia NOK |
1.9.2004 | 58,10 miljardia NOK |
1.12.2004 | 61,81 miljardia NOK |
1.3.2005 | 74,71 miljardia NOK |
1.6.2005 | 58,96 miljardia NOK |
1.9.2005 | 82,81 miljardia NOK |
1.12.2005 | 106,36 miljardia NOK |
1.3.2006 | 76,24 miljardia NOK |
1.6.2006 | 89,87 miljardia NOK |
1.9.2006 | 95,48 miljardia NOK |
1.12.2006 | 96,15 miljardia NOK |
1.3.2007 | 58,28 miljardia NOK |
1.6.2007 | 48,50 miljardia NOK |
1.9.2007 | 86,13 miljardia NOK |
1.12.2007 | 94,53 miljardia NOK |
1.3.2008 | 90,03 miljardia NOK |
1.6.2008 | 108,24 miljardia NOK |
1.9.2008 | 97,09 miljardia NOK |
1.12.2008 | 112,93 miljardia NOK |
1.3.2009 | 40,38 miljardia NOK |
1.6.2009 | 77,43 miljardia NOK |
1.9.2009 | 60,86 miljardia NOK |
1.12.2009 | 82,20 miljardia NOK |
1.3.2010 | 77,70 miljardia NOK |
1.6.2010 | 66,59 miljardia NOK |
1.9.2010 | 57,19 miljardia NOK |
1.12.2010 | 82,42 miljardia NOK |
1.3.2011 | 71,47 miljardia NOK |
1.6.2011 | 83,82 miljardia NOK |
1.9.2011 | 87,55 miljardia NOK |
1.12.2011 | 103,06 miljardia NOK |
1.3.2012 | 122,20 miljardia NOK |
1.6.2012 | 66,24 miljardia NOK |
1.9.2012 | 84,54 miljardia NOK |
1.12.2012 | 97,74 miljardia NOK |
1.3.2013 | 80,90 miljardia NOK |
1.6.2013 | 66,73 miljardia NOK |
1.9.2013 | 72,22 miljardia NOK |
1.12.2013 | 95,70 miljardia NOK |
1.3.2014 | 118,39 miljardia NOK |
1.6.2014 | 66,39 miljardia NOK |
1.9.2014 | 54,62 miljardia NOK |
1.12.2014 | 91,52 miljardia NOK |
1.3.2015 | 80,09 miljardia NOK |
1.6.2015 | 61,96 miljardia NOK |
1.9.2015 | 56,41 miljardia NOK |
1.12.2015 | 48,02 miljardia NOK |
1.3.2016 | 41,61 miljardia NOK |
1.6.2016 | 20,69 miljardia NOK |
1.9.2016 | 17,88 miljardia NOK |
1.12.2016 | 44,39 miljardia NOK |
1.3.2017 | 60,01 miljardia NOK |
1.6.2017 | 59,48 miljardia NOK |
1.9.2017 | 32,94 miljardia NOK |
1.12.2017 | 33,79 miljardia NOK |
1.3.2018 | 93,59 miljardia NOK |
1.6.2018 | 79,78 miljardia NOK |
1.9.2018 | 96,98 miljardia NOK |
1.12.2018 | 49,90 miljardia NOK |
1.3.2019 | 70,84 miljardia NOK |
1.6.2019 | 31,96 miljardia NOK |
1.9.2019 | 17,68 miljardia NOK |
1.12.2019 | 15,92 miljardia NOK |
1.3.2020 | 53,37 miljardia NOK |
1.9.2020 | 7,25 miljardia NOK |
1.12.2020 | 2,97 miljardia NOK |
1.3.2021 | 97,21 miljardia NOK |
1.6.2021 | 98,35 miljardia NOK |
1.9.2021 | 161,34 miljardia NOK |
1.12.2021 | 286,74 miljardia NOK |
1.3.2022 | 403,99 miljardia NOK |
1.6.2022 | 356,48 miljardia NOK |
1.9.2022 | 620,42 miljardia NOK |
1.12.2022 | 340,97 miljardia NOK |
1.3.2023 | 304,81 miljardia NOK |
1.6.2023 | 175,96 miljardia NOK |
1.9.2023 | 193,05 miljardia NOK |
1.12.2023 | 243,37 miljardia NOK |
Käyttötili Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 243,37 miljardia NOK |
1.9.2023 | 193,048 miljardia NOK |
1.6.2023 | 175,959 miljardia NOK |
1.3.2023 | 304,805 miljardia NOK |
1.12.2022 | 340,968 miljardia NOK |
1.9.2022 | 620,421 miljardia NOK |
1.6.2022 | 356,478 miljardia NOK |
1.3.2022 | 403,991 miljardia NOK |
1.12.2021 | 286,735 miljardia NOK |
1.9.2021 | 161,34 miljardia NOK |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Käyttötili
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇳🇴 Asekauppa | 222 milj. SIPRI TIV | 72 milj. SIPRI TIV | Vuosittain |
🇳🇴 Kaupankäynnin ehdot | 91,49 points | 94,18 points | Kvartaali |
🇳🇴 Kauppatase | 58,653 miljardia NOK | 65,772 miljardia NOK | Kuukausittain |
🇳🇴 Maakaasuimporit | 266,268 Terajoule | 444,003 Terajoule | Kuukausittain |
🇳🇴 Öljynviennit | 57,355 miljardia NOK | 46,624 miljardia NOK | Kuukausittain |
🇳🇴 Pääomavirrat | 269,75 miljardia NOK | 214,597 miljardia NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Raakaöljyn tuotanto | 1 859 BBL/D/1K | 1 867 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇳🇴 Terrorisminiindeksi | 1,747 Points | 3,514 Points | Vuosittain |
🇳🇴 Tuonnit | 94,579 miljardia NOK | 94,489 miljardia NOK | Kuukausittain |
🇳🇴 Ulkomaan suorat sijoitukset | −6,135 miljardia NOK | −35,834 miljardia NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Ulkomainen velka | 7,819 Bio. NOK | 7,52 Bio. NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 17,5 % of GDP | 29,5 % of GDP | Vuosittain |
🇳🇴 Vienti | 153,232 miljardia NOK | 160,261 miljardia NOK | Kuukausittain |
Käyttötili on kauppataseen (viennin ja tuonnin erotus hyödykkeistä ja palveluista), nettotekijätulojen (kuten korkojen ja osinkojen) ja nettosiirtomaksujen (kuten ulkomaisen avun) summa.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Käyttötili
Nykyinen tilimuoto, englanniksi Current Account, on yksi keskeisimmistä taloudellisista mittareista kansantalouden tasapainon arvioinnissa. Eulerpoolin kaltaisella ammattimaisella makrotalouden dataa esittelevällä verkkosivustolla, on tärkeää ymmärtää nykyisen tilimuodon merkitys ja se, miten sitä voidaan analysoida ja hyödyntää taloudellisessa päätöksenteossa. Nykyinen tilimuoto on osa maksutaseen kokonaisuutta, joka kuvaa maan taloudellisia toimia ulkomaiden kanssa tietyn ajanjakson aikana. Maksutase jaetaan kolmeen pääkomponenttiin: kauppataseeseen, palvelutaseeseen ja ensitulojen sekä toissijaisten tulojen taseeseen. Kauppatase kattaa tavaroiden viennin ja tuonnin, palvelutase palvelujen viennin ja tuonnin, ja ensitulojen sekä toissijaisten tulojen taseet sisältävät muun muassa palkkoja, korkoja, voittoja ja tulonsiirtoja. Nykyisen tilimuodon ylijäämä tai alijäämä antaa viitteitä maan taloudellisesta tilasta. Ylijäämä tarkoittaa, että maa vie enemmän kuin se tuo, mikä voi olla merkki talouden vahvuudesta. Alijäämä puolestaan tarkoittaa, että maa kuluttaa enemmän kuin tuottaa, mikä voi pitkällä aikavälillä johtaa ulkomaan velan kasvuun ja taloudellisiin haasteisiin. Kauppatase on keskeinen nykyisen tilimuodon osa, ja se kuvastaa maan tavaroiden ja palvelujen vientiä ja tuontia. Positiivinen kauppatase, eli viennin ylittäessä tuonnin, voi viitata maan kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi Suomi tunnetaan korkealaatuisista teknologisista tuotteistaan kuten matkapuhelimista ja ohjelmistoista, mikä voi edistää positiivista kauppatasetta. Toisaalta negatiivinen kauppatase tarkoittaa, että maa tuo enemmän kuin vie, mikä voi johtaa taloudellisiin paineisiin ja velkaantumiseen. Palvelutaseen osalta maat, joilla on vahva palvelusektori, kuten matkailu, finanssipalvelut ja teknologiayritykset, voivat nähdä merkittävää vientitulojen kasvua palveluiden viennin kautta. Suomi, joka on tunnettu korkealaatuisista koulutuspalveluistaan ja innovatiivisista teknologiaratkaisuistaan, voi hyötyä tästä merkittävästi. Tämä tasapainottaa usein tavaroiden kauppataseesta tulevia paineita, ja antaa mahdollisuuden monipuoliseen talouskasvuun. Ensitulojen ja toissijaisten tulojen taseet käsittelevät ensisijaisesti tulojen ja siirtojen virtoja, kuten palkkoja, korkoja, voittoja ja tulonsiirtoja kuten kehitysapua ja sosiaaliturvamaksuja. Suomi, osana Euroopan unionia, osallistuu merkittävästi kansainvälisiin siirtoihin ja saa myös tuloja ulkomailta suomalaisten yritysten ulkomaisista investoinneista. Tämä luo tärkeän taloudellisen ulottuvuuden, joka vaikuttaa maan nykyiseen tilimuotoon. Nykyisen tilimuodon analysointi auttaa myös ennakoimaan talouden suhdannevaihteluita. Esimerkiksi jatkuva alijäämäinen nykyinen tilimuoto voi olla indikaattori talouden heikkenemisestä ja voi vaatia talouspolitiikan toimenpiteitä, kuten koronnostoa tai julkisen kulutuksen vähentämistä. Ylijäämäinen nykyinen tilimuoto puolestaan voi edistää talouden elpymistä ja kasvattaa investointeja. Eulerpoolin kaltaisessa makrotalouden dataan keskittyvässä palvelussa on olennaista tarjota tarkkaa ja ajantasaista tietoa nykyisen tilimuodon kehityksestä. Kävijämme, jotka ovat usein talouden ja finanssialan ammattilaisia, tarvitsevat syvällistä analyysia ja kontekstuaalista ymmärrystä, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä. Siksi datan laadun ja analyysin tarkkuus ovat keskeisiä tekijöitä palvelumme arvossa. Tieto nykyisestä tilimuodosta ja sen komponenttien kehityksestä mahdollistaa kansainvälisten kauppavirtojen ymmärtämisen ja auttaa identifioimaan taloudellisia trendejä ja riskejä. Tämä tieto on erityisen tärkeää yrityksille, jotka toimivat globaalilla markkinalla ja tarvitsevat tietoisuutta ulkomaankaupan suuntauksista ja taloudellisista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa heidän liiketoimintaansa. Yhteenvetona nykyinen tilimuoto on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka kuvastaa maan taloudellisia toimia ulkomaiden kanssa ja antaa arvokasta tietoa talouden tilasta ja suhdannekehityksestä. Eulerpoolin tehtävänä on tarjota yksityiskohtaista ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä ja sen merkityksestä talouden kokonaiskuvassa. Näin autamme talouden ja finanssialan ammattilaisia tekemään perusteltuja päätöksiä ja suunnittelemaan tulevaisuuden strategioitaan optimaalisella tavalla.