Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇳🇬

Nigeria Öljyttömät vientiä

Osakekurssi

922,806 miljardia NGN
Muutos +/-
+342,444 miljardia NGN
Muutos %
+45,56 %

Öljyttömät vientiä nykyinen arvo Nigeriaissa on 922,806 miljardia NGN. Öljyttömät vientiä Nigeriaissa nousi arvoon 922,806 miljardia NGN 1.11.2023, kun se oli ollut 580,361 miljardia NGN 1.10.2023. Vuosina 1.1.2008 - 1.12.2023 Nigeriain BKT:n keskiarvo oli 312,97 miljardia NGN. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2011 1,45 Bio. NGN, kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.2008 29,68 miljardia NGN.

Lähde: National Bureau of Statistics, Nigeria

Öljyttömät vientiä

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Muut kuin öljyvienti

Öljyttömät vientiä Historia

PäivämääräArvo
1.11.2023922,806 miljardia NGN
1.10.2023580,361 miljardia NGN
1.9.2023610,789 miljardia NGN
1.8.2023636,059 miljardia NGN
1.7.2023564,144 miljardia NGN
1.6.2023612,543 miljardia NGN
1.5.2023421,45 miljardia NGN
1.4.2023395,429 miljardia NGN
1.3.2023455,017 miljardia NGN
1.2.2023395,272 miljardia NGN
1
2
3
4
5
...
20

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Öljyttömät vientiä

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇳🇬
Kaupankäynnin ehdot
101,665 points101,766 pointsKuukausittain
🇳🇬
Kauppatase
2,158 Bio. NGN1,835 Bio. NGNKuukausittain
🇳🇬
Kultavarannot
21,37 Tonnes21,37 TonnesKvartaali
🇳🇬
Öljynviennit
3,405 Bio. NGN3,345 Bio. NGNKuukausittain
🇳🇬
Pääomavirrat
852,759 milj. USD2,692 miljardia USDKvartaali
🇳🇬
Raakaöljyn tuotanto
1 251 BBL/D/1K1 281 BBL/D/1KKuukausittain
🇳🇬
Terrorisminiindeksi
7,575 Points8,065 PointsVuosittain
🇳🇬
Tilisiirrot
4,937 miljardia USD4,792 miljardia USDKvartaali
🇳🇬
Tuonnit
4,105 Bio. NGN4,822 Bio. NGNKuukausittain
🇳🇬
Ulkomaan suorat sijoitukset
−73,319 milj. USD122,359 milj. USDKvartaali
🇳🇬
Ulkomainen velka
41,595 miljardia USD43,159 miljardia USDKvartaali
🇳🇬
Vaihtotase
3,28 miljardia USD2,87 miljardia USDKvartaali
🇳🇬
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
−0,3 % of GDP−0,3 % of GDPVuosittain
🇳🇬
Vienti
6,263 Bio. NGN6,657 Bio. NGNKuukausittain

Mikä on Öljyttömät vientiä

Ei-Öljyviennit: Suomen Makrotaloudellinen Voimavara Eulerpool, johtava makrotaloudellisten tietojen esityssivusto, tarjoaa syvällisen tarkastelun Suomen ei-öljyviennistä, joka on merkittävä tekijä kansantalouden kannalta. Tämä kuvaus valottaa ei-öljyviennin merkitystä, trendejä ja vaikutuksia Suomen talouteen. Ei-öljyviennit viittaavat kaikkiin vientituotteisiin ja -palveluihin, jotka eivät sisällä raakaöljyä tai öljytuotteita. Tämä kategoria on erityisen tärkeä maissa, kuten Suomessa, joissa öljyntuotanto ei ole merkittävä talouden osa-alue. Ei-öljyvientien osalta Suomi on onnistunut luomaan vahvan perustan, joka kattaa monipuolisesti eri teollisuuden aloja. Näihin kuuluvat pääasiassa teknologia, metsäteollisuus, kemianteollisuus ja metalliteollisuus. Teknologiateollisuus on yksi suurimmista ei-öljyviennin sektoreista Suomessa. Yritykset kuten Nokia ja Kone ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti ja edustavat suomalaisen innovaation huippua. Suomen koulutusjärjestelmä, joka korostaa teknologista osaamista, on osaltaan vaikuttanut tämän sektorin kasvuun. Teknologiaviennillä on kriittinen rooli Suomen kansantaloudessa, sillä se tuo merkittävää valuuttatuloa ja työllistää huomattavan osan työvoimasta. Metsäteollisuus on toinen keskeinen, ei-öljyviennin sektori, jolla on pitkät perinteet Suomessa. Metsätalous on integroitu osa suomalaista yhteiskuntaa, ja maatamme pidetäänkin kestävän metsänhoidon edelläkävijänä. Paperi- ja kartonki, sahatavara, sekä sellu ovat merkittäviä vientituotteita, jotka viedään pääasiassa Euroopan ja Aasian markkinoille. Metsäteollisuuden kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen, innovaatioihin ja kestävään kehitykseen. Kemianteollisuus on kolmas merkittävä ei-öljyviennin osa-alue, jossa Suomi on saavutanut kunnioitettavan aseman. Erityisesti biokemian ja lääkealan innovaatiot ovat nostaneet Suomen maailman kartalle. Tästä esimerkkinä voidaan mainita lääkeyhtiöt kuten Orion ja Neste, joka on tunnettu uusiutuvista energiaratkaisuistaan. Kemianteollisuudella on syvällinen vaikutus myös muihin teollisuuden aloihin, sillä se toimittaa raaka-aineita ja komponenteja esimerkiksi teknologia- ja metsäteollisuudelle. Suomen metalliteollisuus on myös merkittävässä roolissa ei-öljyviennissä. Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus ovat perinteisesti olleet vahvoja aloja Suomessa. Erityisesti ruostumattoman teräksen ja muiden erikoismetallien tuotanto sekä niihin liittyvä teknologia ovat arvostettuja vientituotteita. Tämä sektori hyötyy suuresti Suomen luonnonvaroista, kuten nikkelistä ja sinkistä, sekä korkeasta teknologisesta osaamisesta. Tämä vahva ei-öljyvientisektori vahvistaa Suomen taloudellista kestävyyttä ja vakautta. Monipuolinen viennin rakenne suojaa taloutta öljyn hinnan heilahteluilta ja tarjoaa vakaan perustan talouskasvulle. Lisäksi ei-öljyviennit parantavat kauppataseen tasapainoa ja mahdollistavat investoinnit kotimaisiin innovaatioihin ja infrastruktuuriin. Ei-öljyviennin kasvuun vaikuttavat monet tekijät, kuten globaalit markkinatrendit, vaihtokurssimuutokset ja geopoliittiset tapahtumat. Suomessa on myös kiinnitetty erityistä huomiota vientimarkkinoiden monipuolistamiseen ja uusien markkinamahdollisuuksien kartoittamiseen. Esimerkiksi Aasian markkinoiden nousu on tuonut uusia kasvumahdollisuuksia suomalaisille vientituotteille, erityisesti teknologia- ja metsäteollisuudelle. Vaikka ei-öljyviennit ovat merkittävä voimavara, niillä on myös haasteita. Kova globaalin kilpailu ja teknologian nopea kehitys vaativat jatkuvaa innovointia ja tehostamista. Suomessa panostetaankin voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen, joiden avulla voidaan säilyttää ja parantaa kilpailuasemaa kansainvälisillä markkinoilla. Hallitus ja elinkeinoelämä tekevät tiivistä yhteistyötä luodakseen otollisen toimintaympäristön yrityksille kehittyä ja laajentaa toimintaansa. Koulutus on avainasemassa ylläpidettäessä ja kehittäessä ei-öljyviennin sektoreiden kilpailukykyä. Suomen koulutusjärjestelmä on tunnettu korkealaatuisuudestaan, ja teknologisten taitojen painottaminen on kasvavassa määrin keskiössä. On myös tärkeää, että ammatti- ja korkeakoulut tarjoavat koulutusohjelmia, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että ei-öljyviennit ovat kriittinen komponentti Suomen makrotaloudessa. Teknologia, metsäteollisuus, kemianteollisuus ja metalliteollisuus muodostavat vahvan viennin perustan, joka tukee taloudellista kasvua ja vakautta. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot auttavat ymmärtämään tämän tärkeän sektorin kehitystä ja vaikutuksia. Strategiset investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen sekä kaupankäynnin edellytyksiin varmistavat, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä globaalissa talousympäristössä tulevaisuudessakin. Ei-öljyviennit eivät ole vain taloudellinen mittari, vaan ne ovat myös kuva Suomen kyvystä innovoida, tuottaa laadukkaita tuotteita ja palveluja, sekä edistää kestävää kehitystä maailmanmarkkinoilla. Suomessa on paljon osaamista ja potentiaalia, jota voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin ei-öljyviennin kasvattamiseksi. Eulerpool seuraa tätä kehitystä tarkasti ja tarjoaa ajantasaisia ja syvällisiä analyysejä ei-öljyviennin vaikutuksista ja mahdollisuuksista Suomen taloudelle.