Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Malesia Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Malesia on 17,369 miljardia MYR. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Malesia laski arvoon 17,369 miljardia MYR 1.12.2024, kun se oli 17,52 miljardia MYR 1.9.2024. Välillä 1.3.2010 ja 1.12.2024, keskimääräinen BKT Malesia oli 12,78 miljardia MYR. Korkein arvo saavutettiin 1.9.2024 arvolla 17,52 miljardia MYR, kun taas matalin arvo kirjattiin 1.3.2010 arvolla 6,46 miljardia MYR.
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Rakennusalan BKT | |
---|---|
1.3.2010 | 6,46 miljardia MYR |
1.6.2010 | 6,93 miljardia MYR |
1.9.2010 | 7,43 miljardia MYR |
1.12.2010 | 7,39 miljardia MYR |
1.3.2011 | 6,79 miljardia MYR |
1.6.2011 | 7,09 miljardia MYR |
1.9.2011 | 7,71 miljardia MYR |
1.12.2011 | 7,93 miljardia MYR |
1.3.2012 | 7,87 miljardia MYR |
1.6.2012 | 8,58 miljardia MYR |
1.9.2012 | 9,11 miljardia MYR |
1.12.2012 | 9,33 miljardia MYR |
1.3.2013 | 8,90 miljardia MYR |
1.6.2013 | 9,40 miljardia MYR |
1.9.2013 | 10,03 miljardia MYR |
1.12.2013 | 10,26 miljardia MYR |
1.3.2014 | 10,62 miljardia MYR |
1.6.2014 | 10,35 miljardia MYR |
1.9.2014 | 11,01 miljardia MYR |
1.12.2014 | 11,14 miljardia MYR |
1.3.2015 | 13,73 miljardia MYR |
1.6.2015 | 12,93 miljardia MYR |
1.9.2015 | 14,33 miljardia MYR |
1.12.2015 | 14,40 miljardia MYR |
1.3.2016 | 14,83 miljardia MYR |
1.6.2016 | 14,08 miljardia MYR |
1.9.2016 | 15,48 miljardia MYR |
1.12.2016 | 15,12 miljardia MYR |
1.3.2017 | 15,83 miljardia MYR |
1.6.2017 | 15,25 miljardia MYR |
1.9.2017 | 16,43 miljardia MYR |
1.12.2017 | 16,01 miljardia MYR |
1.3.2018 | 16,60 miljardia MYR |
1.6.2018 | 15,99 miljardia MYR |
1.9.2018 | 17,21 miljardia MYR |
1.12.2018 | 16,40 miljardia MYR |
1.3.2019 | 16,70 miljardia MYR |
1.6.2019 | 16,16 miljardia MYR |
1.9.2019 | 16,97 miljardia MYR |
1.12.2019 | 16,62 miljardia MYR |
1.3.2020 | 15,38 miljardia MYR |
1.6.2020 | 9,00 miljardia MYR |
1.9.2020 | 14,89 miljardia MYR |
1.12.2020 | 14,35 miljardia MYR |
1.3.2021 | 13,77 miljardia MYR |
1.6.2021 | 12,63 miljardia MYR |
1.9.2021 | 11,83 miljardia MYR |
1.12.2021 | 12,61 miljardia MYR |
1.3.2022 | 12,94 miljardia MYR |
1.6.2022 | 12,96 miljardia MYR |
1.9.2022 | 13,64 miljardia MYR |
1.12.2022 | 13,89 miljardia MYR |
1.3.2023 | 13,90 miljardia MYR |
1.6.2023 | 13,77 miljardia MYR |
1.9.2023 | 14,61 miljardia MYR |
1.12.2023 | 14,39 miljardia MYR |
1.3.2024 | 15,55 miljardia MYR |
1.6.2024 | 16,14 miljardia MYR |
1.9.2024 | 17,52 miljardia MYR |
1.12.2024 | 17,37 miljardia MYR |
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2024 | 17,369 miljardia MYR |
1.9.2024 | 17,52 miljardia MYR |
1.6.2024 | 16,143 miljardia MYR |
1.3.2024 | 15,551 miljardia MYR |
1.12.2023 | 14,386 miljardia MYR |
1.9.2023 | 14,611 miljardia MYR |
1.6.2023 | 13,767 miljardia MYR |
1.3.2023 | 13,895 miljardia MYR |
1.12.2022 | 13,892 miljardia MYR |
1.9.2022 | 13,635 miljardia MYR |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇲🇾 BKT | 399,71 miljardia USD | 407,61 miljardia USD | Vuosittain |
🇲🇾 BKT henkeä kohti | 11 429,59 USD | 11 174,21 USD | Vuosittain |
🇲🇾 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 32 812,3 USD | 32 079,15 USD | Vuosittain |
🇲🇾 BKT vakiohinnoin | 430,686 miljardia MYR | 419,235 miljardia MYR | Kvartaali |
🇲🇾 BKT:n kasvuvauhti | −1,1 % | 1,9 % | Kvartaali |
🇲🇾 BKT:n vuosikasvu | 5,1 % | 3,6 % | Vuosittain |
🇲🇾 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 89,143 miljardia MYR | 89,336 miljardia MYR | Kvartaali |
🇲🇾 Bruttokansantulo | 417,6 miljardia MYR | 409,1 miljardia MYR | Kvartaali |
🇲🇾 Kaivosalan BKT | 26,178 miljardia MYR | 22,253 miljardia MYR | Kvartaali |
🇲🇾 Maatalouden BKT | 25,902 miljardia MYR | 29,148 miljardia MYR | Kvartaali |
🇲🇾 Palveluiden BKT | 256,537 miljardia MYR | 247,61 miljardia MYR | Kvartaali |
🇲🇾 Valmistavan teollisuuden BKT | 99,42 miljardia MYR | 97,422 miljardia MYR | Kvartaali |
🇲🇾 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 5 % | 5,3 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇯🇵Japani
- 🇸🇦Saudi-Arabia
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.