🇰🇿

Kazakstan Tuonti

Kurssi

Kurssi
4,685 Mrd. USD
Muutos +/-
-2,347 Mrd. USD
Prosentuaalinen muutos
-33,38 %

Tämänhetkinen arvo Tuonti Kazakstan on 4,685 Mrd. USD. Tuonti Kazakstan laski 4,685 Mrd. USD 1.1.2026, kun se oli 7,032 Mrd. USD 1.12.2025. Välillä 1.1.1998 ja 1.1.2026, keskimääräinen BKT Kazakstan oli 2,59 Mrd. USD. Kaikkien aikojen huippu saavutettiin 1.12.2025 7,03 Mrd. USD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.1999 252,6 M USD.

Lähde: Agency of Statistics of the Republic of Kazakhstan

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_downmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Tuonti

Tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Tuonti
Date
Tuonti
1.1.1998
288,1 M USD
2.1.1998
309 M USD
3.1.1998
337,7 M USD
4.1.1998
335,1 M USD
5.1.1998
416 M USD
6.1.1998
428,3 M USD
7.1.1998
311,2 M USD
8.1.1998
372,8 M USD
9.1.1998
343,5 M USD
10.1.1998
340,1 M USD
11.1.1998
390,1 M USD
12.1.1998
384,6 M USD
1.1.1999
290,1 M USD
2.1.1999
339,3 M USD
3.1.1999
281 M USD
Access this data via the Eulerpool API

Tuonti Historia

Tuonti — Historia
PäivämääräArvo
4,685 Mrd. USD
7,032 Mrd. USD
5,819 Mrd. USD
5,849 Mrd. USD
5,758 Mrd. USD
5,342 Mrd. USD
5,496 Mrd. USD
5,423 Mrd. USD
5,395 Mrd. USD
5,401 Mrd. USD
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Tuonti

Tuonti

Kazakhstanin tärkeimmät tuontiartikkelit ovat: elektroniikka, koneet ja mekaaniset laitteet (25 prosenttia kokonaisviennistä); mineraalituotteet (15 prosenttia); kuljetusvälineet (12 prosenttia); perusmetallit ja niihin liittyvät tuotteet (10 prosenttia); kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet (8 prosenttia) sekä elintarvikkeet ja juomat (6 prosenttia). Pääasialliset tuontikumppanit ovat: Venäjä (34 prosenttia kokonaisvientistä) ja Kiina (17 prosenttia). Muita ovat: Saksa (6,6 prosenttia), Yhdysvallat (4,4 prosenttia) ja Italia (3,9 prosenttia).

Mikä on Tuonti?

Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.

Tuonti Kazakstan — FAQ

What is the current Tuonti in Kazakstan?

The current Tuonti in Kazakstan is 4,685 Mrd.USD as of 1.1.2026.

How has the Tuonti in Kazakstan changed recently?

The Tuonti in Kazakstan decreased from 7,032 Mrd.USD (1.12.2025) to 4,685 Mrd.USD (1.1.2026).

What is the all-time high for Tuonti in Kazakstan?

The all-time high for Tuonti in Kazakstan was 7,03 Mrd.USD, recorded on 1.12.2025.

What is the all-time low for Tuonti in Kazakstan?

The all-time low for Tuonti in Kazakstan was 252,6 MUSD, recorded on 1.6.1999.

What is the historical average of Tuonti in Kazakstan?

The historical average of Tuonti in Kazakstan is 2,59 Mrd.USD, calculated over the period from 1.1.1998 to 1.1.2026.

Where does the Tuonti data for Kazakstan come from?

The Tuonti data for Kazakstan is sourced from Agency of Statistics of the Republic of Kazakhstan and published on Eulerpool.