Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Kambodža Bruttokansantuote (BKT) / Sähkötarpeet
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) / Sähkötarpeet Kambodža on 377,8 miljardia KHR. Bruttokansantuote (BKT) / Sähkötarpeet Kambodža nousi 377,8 miljardia KHR 1.1.2021, sen jälkeen kun se oli 376,7 miljardia KHR 1.1.2020. Välillä 1.1.1998 ja 1.1.2022, keskimääräinen BKT Kambodža oli 204,08 miljardia KHR. Kaikkien aikojen huippu saavutettiin 1.1.2019, jolloin arvo oli 386,40 miljardia KHR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1998, jolloin arvo oli 50,80 miljardia KHR.
Bruttokansantuote (BKT) / Sähkötarpeet ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Palveluyritysten BKT | |
---|---|
1.1.1998 | 50,80 miljardia KHR |
1.1.1999 | 54,40 miljardia KHR |
1.1.2000 | 58,10 miljardia KHR |
1.1.2001 | 69,50 miljardia KHR |
1.1.2002 | 75,50 miljardia KHR |
1.1.2003 | 82,30 miljardia KHR |
1.1.2004 | 91,50 miljardia KHR |
1.1.2005 | 103,00 miljardia KHR |
1.1.2006 | 135,50 miljardia KHR |
1.1.2007 | 151,20 miljardia KHR |
1.1.2008 | 164,10 miljardia KHR |
1.1.2009 | 178,00 miljardia KHR |
1.1.2010 | 190,80 miljardia KHR |
1.1.2011 | 200,50 miljardia KHR |
1.1.2012 | 216,30 miljardia KHR |
1.1.2013 | 231,50 miljardia KHR |
1.1.2014 | 253,90 miljardia KHR |
1.1.2015 | 278,20 miljardia KHR |
1.1.2016 | 302,30 miljardia KHR |
1.1.2017 | 328,40 miljardia KHR |
1.1.2018 | 360,90 miljardia KHR |
1.1.2019 | 386,40 miljardia KHR |
1.1.2020 | 376,70 miljardia KHR |
1.1.2021 | 377,80 miljardia KHR |
Bruttokansantuote (BKT) / Sähkötarpeet Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2021 | 377,8 miljardia KHR |
1.1.2020 | 376,7 miljardia KHR |
1.1.2019 | 386,4 miljardia KHR |
1.1.2018 | 360,9 miljardia KHR |
1.1.2017 | 328,4 miljardia KHR |
1.1.2016 | 302,3 miljardia KHR |
1.1.2015 | 278,2 miljardia KHR |
1.1.2014 | 253,9 miljardia KHR |
1.1.2013 | 231,5 miljardia KHR |
1.1.2012 | 216,3 miljardia KHR |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) / Sähkötarpeet
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇰🇭 BKT | 31,77 miljardia USD | 29,5 miljardia USD | Vuosittain |
🇰🇭 BKT henkeä kohti | 1 552,82 USD | 1 488,81 USD | Vuosittain |
🇰🇭 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 5 069,41 USD | 4 860,45 USD | Vuosittain |
🇰🇭 BKT vakiohinnoin | 59,503 Bio. KHR | 56,486 Bio. KHR | Vuosittain |
🇰🇭 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 17,915 miljardia KHR | 18,137 miljardia KHR | Vuosittain |
🇰🇭 Julkishallinnon BKT | 803,7 miljardia KHR | 752,9 miljardia KHR | Vuosittain |
🇰🇭 Kaivosalan BKT | 1,666 Bio. KHR | 1,437 Bio. KHR | Vuosittain |
🇰🇭 Liikennealan BKT | 3,89 Bio. KHR | 3,803 Bio. KHR | Vuosittain |
🇰🇭 Maatalouden BKT | 9,738 Bio. KHR | 9,641 Bio. KHR | Vuosittain |
🇰🇭 Palveluiden BKT | 20,998 Bio. KHR | 20,26 Bio. KHR | Vuosittain |
🇰🇭 Rakennusalan BKT | 6,23 Bio. KHR | 6,195 Bio. KHR | Vuosittain |
🇰🇭 Valmistavan teollisuuden BKT | 15,87 Bio. KHR | 14,194 Bio. KHR | Vuosittain |
🇰🇭 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 5,5 % | 5,3 % | Vuosittain |
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇯🇵Japani
- 🇸🇦Saudi-Arabia
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) / Sähkötarpeet
Bruttokansantuote (BKT) on yksi tärkeimmistä mittareista, joita taloustieteilijät ja päättäjät käyttävät arvioidessaan taloudellista suorituskykyä ja kasvua. Yksi BKT:n alakomponenteista on "BKT hyödykkeistä", joka kattaa useita eri sektoreita taloudessa. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti "BKT hyödykkeistä" -luokkaan, joka kattaa utiliteettisektorin, ja tarkastelemme tämän segmentin merkitystä, kehitystrendejä ja sen vaikutusta kansantalouteen Suomessa. Utiliteettisektori kattaa joukon peruspalveluita, jotka ovat välttämättömiä modernin yhteiskunnan toiminnalle. Tähän sektoriin kuuluvat muun muassa sähkö, kaasu, vesi ja jätehuoltopalvelut. Utiliteettisektorin merkitys BKT:ssä on huomattava, sillä se ei ainoastaan tue muita talouden sektoreita, vaan myös vaikuttaa suoraan kotitalouksien elämänlaatuun ja yritysten kilpailukykyyn. Suomen utiliteettisektori on monella tavalla keskeinen, sillä maa on tunnettu hyvin toimivista infrastruktuureistaan ja korkeasta elintasostaan. Sektorin panos BKT:hen voidaan nähdä sekä tuotannon että palvelujen tarjonnan kautta. Esimerkiksi sähkön tuotanto ja jakelu ovat keskeisiä toimintoja, jotka vaikuttavat suoraan teollisuuden toimintaan ja siten koko kansantalouden suorituskykyyn. Sähköntuotannon monimuotoisuus, joka sisältää uusiutuvia energialähteitä kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa, on myös tärkeä tekijä ympäristön kannalta kestävän kehityksen näkökulmasta. Vesihuolto ja jätehuolto ovat toisia kriittisiä sektoreita, jotka kuuluvat utiliteettisektorin piiriin. Vesihuollon toimivuus vaikuttaa suoraan terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin, ja se onkin keskeinen osa julkista infrastruktuuria. Jätehuolto puolestaan käsittelee sekä kotitalouksien että yritysten syntyvää jätettä, ja sen tehokkuus on elintärkeää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Utiliteettisektorin merkitys ei rajoitu vain peruspalveluiden tuotantoon ja jakeluun, vaan se ulottuu myös teknologiseen kehitykseen ja innovaatiokykyyn. Digitalisaatio ja älykkäät verkot ovat esimerkkejä siitä, kuinka teknologinen kehitys voi parantaa sektorin tehokkuutta ja laatua. Esimerkiksi älykkäät sähköverkot ja vedenjakelujärjestelmät mahdollistavat paremman resurssien hallinnan ja käyttöönoton, mikä voi johtaa kustannussäästöihin ja ympäristöystävällisempään toimintaan. Suomen utiliteettisektoria leimaa myös vahva sääntely- ja valvontajärjestelmä. Eri viranomaiset, kuten Energiavirasto ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), seuraavat ja sääntelevät sektoria varmistaakseen, että palvelut ovat laadukkaita ja turvallisia. Tämän lisäksi EU:n direktiivit ja kansainväliset sopimukset vaikuttavat sektorin toimintaympäristöön ja kehitykseen. Kansainvälisesti vertailtuna Suomen utiliteettisektori on kilpailukykyinen ja hyvin kehittynyt. Vahva infrastruktuuri ja innovatiiviset ratkaisut ovat tehneet Suomesta malliesimerkin monille muille maille. Lisäksi Suomen sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteisiin on lisännyt maan mainetta edelläkävijänä ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönotossa. Tulevaisuuden näkymät utiliteettisektorilla ovat moninaiset. Yksi merkittävimmistä trendeistä on energiamurros kohti uusiutuvia energialähteitä. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat nostaneet uusiutuvan energian merkityksen keskiöön. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä kehittää biopolttoaineita, jotka tarjoavat kestäviä vaihtoehtoja perinteisille fossiilisille polttoaineille. Lisäksi älykkäät teknologiat, kuten IoT (Internet of Things) ja tekoäly, tulevat mullistamaan utiliteettisektorin toimintaa. Näiden teknologioiden avulla voidaan kerätä ja analysoida suuria määriä dataa, mikä parantaa resurssien hallintaa ja optimoi palvelujen tarjontaa. Esimerkiksi älykkäät vedenjakelujärjestelmät voivat havaita vuotoja reaaliajassa ja vähentää siten vesihävikkiä merkittävästi. Haasteita kuitenkin riittää. Yksi suurimmista esteistä on investointikustannukset, jotka liittyvät uusiutuvien energialähteiden ja älykkäiden järjestelmien käyttöönottoon. Vaikka pitkän aikavälin säästöt ja ympäristöhyödyt ovat merkittäviä, lyhyen aikavälin kustannukset voivat olla korkeita. Tämän vuoksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, jotta tarvittavat investoinnit saadaan toteutettua ja hyödyt realisoituvat. Toinen merkittävä haaste on sääntelyn jatkuva kehitys ja mukautuminen uusiin teknologioihin ja markkinaolosuhteisiin. Sääntelyviranomaisten on pysyttävä ajan tasalla teknologian kehityksestä ja varmistettava, että lainsäädäntö tukee innovaatioita ja samalla suojelee kuluttajia. Myös kansainväliset sopimukset, kuten Pariisin ilmastosopimus, tuovat mukanaan sitoumuksia ja tavoitteita, jotka vaativat tiivistä yhteistyötä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Lopuksi on tärkeää huomata, että utiliteettisektorin menestys edellyttää myös kuluttajien osallistumista ja sitoutumista. Energiatehokkuus ja kestävä kulutus ovat asioita, joissa jokaisella on oma roolinsa. Kuluttajien tietoisuuden lisääminen ja kannustimien tarjoaminen energiatehokkaisiin ratkaisuihin voivat edistää kestävää kehitystä ja parantaa koko yhteiskunnan hyvinvointia. Yhteenvetona voidaan todeta, että utiliteettisektori on keskeinen osa Suomen taloutta ja sen merkitys BKT:ssä on huomattava. Teknologinen kehitys, uusiutuvat energialähteet ja tiivis sääntely- ja valvontajärjestelmä antavat hyvät lähtökohdat sektorin kestävälle kasvulle. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet vaativat tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jotta utiliteettisektori voi jatkossakin tukea kansantalouden kehitystä ja parantaa yhteiskunnan elämänlaatua.