Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇮🇩

Indonesia Kauppatase

Osakekurssi

2,72 miljardia USD
Muutos +/-
-1,858 miljardia USD
Muutos %
-50,91 %

Tämänhetkinen arvo Kauppataseen Indonesia on 2,72 miljardia USD. Kauppatase Indonesia laski arvoon 2,72 miljardia USD 1.4.2024, kun se oli 4,578 miljardia USD 1.3.2024. Välillä 1.1.1960 ja 1.5.2024, keskimääräinen BKT Indonesia oli 883,07 milj. USD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.4.2022 ollessa 7,56 miljardia USD, kun taas alhaisin arvo kirjattiin 1.4.2019 ollessa −2,33 miljardia USD.

Lähde: Statistics Indonesia

Kauppatase

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Kauppatase

Kauppatase Historia

PäivämääräArvo
1.4.20242,72 miljardia USD
1.3.20244,578 miljardia USD
1.2.2024833,5 milj. USD
1.1.20242 miljardia USD
1.12.20233,285 miljardia USD
1.11.20232,412 miljardia USD
1.10.20233,474 miljardia USD
1.9.20233,405 miljardia USD
1.8.20233,118 miljardia USD
1.7.20231,292 miljardia USD
1
2
3
4
5
...
67

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kauppatase

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇮🇩
Asekauppa
17 milj. SIPRI TIV9 milj. SIPRI TIVVuosittain
🇮🇩
Kaupankäynnin ehdot
110,19 points110,03 pointsKuukausittain
🇮🇩
Kultavarannot
78,57 Tonnes78,57 TonnesKvartaali
🇮🇩
Matkailijoiden saapumiset
1,34 milj. 1,311 milj. Kuukausittain
🇮🇩
Matkailutulot
3,633 miljardia USD3,531 miljardia USDKvartaali
🇮🇩
Pääomavirrat
2,676 miljardia USD−1,637 miljardia USDKvartaali
🇮🇩
Raakaöljyn tuotanto
606 BBL/D/1K570 BBL/D/1KKuukausittain
🇮🇩
Terrorisminiindeksi
3,993 Points5,502 PointsVuosittain
🇮🇩
Tilisiirrot
3,822 miljardia USD3,676 miljardia USDKvartaali
🇮🇩
Tuonnit
19,4 miljardia USD16,896 miljardia USDKuukausittain
🇮🇩
Tuonti YoY
−8,83 %10,09 %Kuukausittain
🇮🇩
Ulkomaan suorat sijoitukset
204,4 IDR Trillion184,4 IDR TrillionKvartaali
🇮🇩
Ulkomainen velka
403,852 miljardia USD408,464 miljardia USDKvartaali
🇮🇩
Ulkomaisten suorien sijoitusten vuosimuutos
15,5 %5,3 %Kvartaali
🇮🇩
Vaihtotase
−3,021 miljardia USD−2,407 miljardia USDKvartaali
🇮🇩
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
−0,3 % of GDP1 % of GDPVuosittain
🇮🇩
Vienti
22,327 miljardia USD19,616 miljardia USDKuukausittain
🇮🇩
Vienti YoY
2,86 %1,72 %Kuukausittain

1970-luvulta lähtien Indonesia on kirjannut johdonmukaisesti kauppataseen ylijäämiä voimakkaan viennin kasvun ansiosta. Kuitenkin vuosina 2012–2014 maa alkoi kirjata kauppataseen alijäämiä, kun viennin määrä pieneni maailmanlaajuisen talouden hidastumisen ja hyödykkeiden hintojen laskun vuoksi. Vuonna 2015 kauppatase kääntyi jälleen ylijäämäiseksi, kun tuonti laski lähes 20 prosenttia. Viime vuosina suurimmat kauppataseen alijäämät on kirjattu Kiinan, Thaimaan, Japanin, Saksan ja Etelä-Korean kanssa. Indonesia kirjaa kauppataseen ylijäämiä pääasiassa Intian, Yhdysvaltojen ja Malesian kanssa.

Mikä on Kauppatase

Kauppatase on keskeinen käsite makrotaloudessa ja sen ymmärtäminen on olennaista niin talousasiantuntijoille, investoijille kuin poliittisille päättäjillekin. Eulerpool-verkkosivusto tarjoaa kattavaa ja laadukasta makrotaloudellista tietoa, ja yksi tärkeimmistä osa-alueistamme on kauppataseen analysointi ja esittäminen. Tässä artikkelissa perehdymme syvällisesti kauppataseen merkitykseen, sen osatekijöihin, tilastollisiin analyyseihin sekä vaikutuksiin kansantalouteen. Kauppatase, tunnetaan myös nimellä vienti ja tuonti -asema, mittaa tavaroiden ja palveluiden kaupankäynnin erotusta tietyn maan ja muiden maiden välillä tietyn ajanjakson aikana. Positiivinen kauppatase, eli ylijäämä, tarkoittaa sitä, että maan viennin arvo ylittää tuonnin arvon. Vastaavasti negatiivinen kauppatase, eli alijäämä, tarkoittaa, että tuonnin arvo ylittää viennin arvon. Kauppataseen analysointi tarjoaa kriittistä tietoa maan taloudellisesta vakaudesta ja kilpailukyvystä globaalilla tasolla. Kauppataseen merkitys on monitahoinen. Ensinnäkin, se heijastaa maan taloudellista terveyttä ja kykyä tuottaa tuotteita ja palveluita, jotka ovat kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla. Positiivinen kauppatase voi viitata siihen, että maan vientiteollisuus on vahva ja että sillä on kykyä luoda kysyntää ulkomaisilla markkinoilla. Tämä voi puolestaan parantaa maan työllisyystilannetta ja talouskasvua. Toisaalta, negatiivinen kauppatase voi olla merkki siitä, että maan taloudessa on rakenteellisia ongelmia tai että maan talous on liian riippuvainen ulkomaisista tuotteista ja palveluista. Kauppataseen osatekijöihin kuuluvat tavaroiden ja palveluiden vienti sekä tuonti. Tavarakauppaan sisältyvät fyysiset tuotteet, kuten teollisuustuotteet, raaka-aineet ja kulutustavarat. Palvelukauppa puolestaan käsittää palvelut kuten matkailu, rahoituspalvelut, kuljetus ja tietotekniikkapalvelut. Molemmat osa-alueet ovat tärkeitä, mutta niiden painopiste voi vaihdella eri maiden ja talouksien välillä. Esimerkiksi kehittyneissä talouksissa palvelut saattavat muodostaa suuremman osan kaupasta verrattuna kehittyviin talouksiin, joissa teollisuustuotteet voivat olla merkittävämpi vientituote. Kauppataseen tilastollinen analysointi on monimutkainen prosessi, joka vaatii huolellista tietojen keräämistä ja analysointia. Eulerpool-sivustolla käytämme korkealaatuisia tietolähteitä ja kehittyneitä analyysityökaluja tarjotaksemme tarkkoja ja ajantasaisia tietoja kauppataseesta. Analyysimme kattavat erilaiset talouden osa-alueet ja sektorit, mikä mahdollistaa kattavan ymmärryksen kauppataseen kehityksestä ja sen vaikutuksista kansantalouteen. Yksi tärkeimmistä kauppataseeseen vaikuttavista tekijöistä on vaihtosuhde eli Terms of Trade (TOT). Vaihtosuhde kuvaa viennin hintojen suhdetta tuonnin hintoihin. Jos viennin hinnat nousevat suhteessa tuonnin hintoihin, vaihtosuhde paranee, mikä puolestaan voi parantaa kauppatasetta. Sen sijaan, jos tuonnin hinnat nousevat suhteessa viennin hintoihin, vaihtosuhde heikkenee ja kauppatase voi heikentyä. Vaihtosuhteen kehityksen seuraaminen on tärkeää, sillä se antaa viitteitä maan ulkoisen kilpailukyvyn muutoksista. Kauppatase vaikuttaa myös suoraan maan valuuttakurssiin. Positiivinen kauppatase voi johtaa valuutan arvon nousuun, koska vienti tuo maahan ulkomaista valuuttaa. Vastaavasti negatiivinen kauppatase voi johtaa valuutan arvon heikkenemiseen. Valuuttakurssimuutoksilla on puolestaan laajoja vaikutuksia talouteen, erityisesti ulkomaankauppaan ja talouskasvuun. Kauppataseen vaikutukset ulottuvat myös talouspolitiikkaan. Poliitikot ja päätöksentekijät seuraavat tarkasti kauppataseen kehitystä, koska se antaa viitteitä talouden vahvuuksista ja heikkouksista. Alijäämäinen kauppatase voi herättää huolta kansantalouden kestävyydestä ja vaikuttaa talouspolitiikan linjauksiin. Esimerkiksi hallitukset saattavat pyrkiä tukemaan vientiteollisuutta erilaisilla kannustimilla tai suojaamaan kotimarkkinoita tuontia rajoittavilla toimenpiteillä. Lisäksi kauppataseen kehitys liittyy läheisesti inflaation ja työttömyyden kaltaisiin talouden keskeisiin mittareihin. Esimerkiksi, jos maan tuonti on voimakasta ja kotimaista tuotantoa ei pystytä kilpailukykyisesti korvaamaan, se voi johtaa työttömyyden kasvuun tietyillä sektoreilla. Samalla tuontihintojen nousu voi lisätä inflaatiopaineita, mikä voi vaikeuttaa talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Eulerpool tarjoaa käyttäjilleen konkreettisia työkaluja ja analyyseja kauppataseen seuraamiseen ja ennustamiseen. Palvelumme avulla voit tarkastella eri maiden kauppataseiden kehitystä, vertailutietoja ja historiallisia trendejä. Lisäksi tarjoamme interaktiivisia kaavioita ja graafeja, jotka helpottavat monimutkaisen taloustiedon ymmärtämistä ja analysointia. Yhteenvetona voidaan todeta, että kauppatase on keskeinen indikaattori kansantalouden tilasta ja sen kehityksen seuraaminen on tärkeää sekä talousasiantuntijoille että päätöksentekijöille. Kauppataseen analysointi tarjoaa syvällistä tietoa maan taloudellisesta kilpailukyvystä, ulkoisesta tasapainosta ja makrotaloudellisista haasteista. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan ajantasaista ja tarkkaa tietoa kauppataseesta, mikä auttaa käyttäjiämme tekemään informoituja päätöksiä ja ymmärtämään talouden monimutkaisia mekanismeja. Meille on tärkeää, että käyttäjämme voivat luottaa tarjoamaamme tietoon ja hyödyntää sitä omissa taloudellisissa analyyseissään ja päätöksenteossaan.