Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Viro Kokopäivätyö
Osakekurssi
Nykyinen kokopäivätyön arvo Viro on 564 400 . Kokopäivätyö Viro laski 564 400 1.12.2023, kun se oli 569 700 1.9.2023. Välillä 1.6.1998 - 1.3.2024 keskimääräinen BKT Viro oli 545 929,29 . Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.9.2008 599 000,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2010 476 800,00 .
Kokopäivätyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
kokopäivätyö | |
---|---|
1.6.1998 | 555 400,00 |
1.6.1999 | 526 900,00 |
1.3.2000 | 515 100,00 |
1.6.2000 | 531 200,00 |
1.9.2000 | 529 500,00 |
1.12.2000 | 517 200,00 |
1.3.2001 | 522 300,00 |
1.6.2001 | 524 200,00 |
1.9.2001 | 530 700,00 |
1.12.2001 | 532 200,00 |
1.3.2002 | 523 700,00 |
1.6.2002 | 535 800,00 |
1.9.2002 | 532 200,00 |
1.12.2002 | 524 700,00 |
1.3.2003 | 525 400,00 |
1.6.2003 | 537 600,00 |
1.9.2003 | 549 900,00 |
1.12.2003 | 542 500,00 |
1.3.2004 | 532 300,00 |
1.6.2004 | 541 200,00 |
1.9.2004 | 538 200,00 |
1.12.2004 | 539 900,00 |
1.3.2005 | 530 300,00 |
1.6.2005 | 554 800,00 |
1.9.2005 | 562 300,00 |
1.12.2005 | 565 100,00 |
1.3.2006 | 574 600,00 |
1.6.2006 | 586 600,00 |
1.9.2006 | 587 400,00 |
1.12.2006 | 586 200,00 |
1.3.2007 | 582 000,00 |
1.6.2007 | 590 200,00 |
1.9.2007 | 593 200,00 |
1.12.2007 | 583 300,00 |
1.3.2008 | 585 900,00 |
1.6.2008 | 596 200,00 |
1.9.2008 | 599 000,00 |
1.12.2008 | 586 100,00 |
1.3.2009 | 532 700,00 |
1.6.2009 | 514 400,00 |
1.9.2009 | 521 200,00 |
1.12.2009 | 509 000,00 |
1.3.2010 | 476 800,00 |
1.6.2010 | 478 700,00 |
1.9.2010 | 507 700,00 |
1.12.2010 | 514 000,00 |
1.3.2011 | 504 600,00 |
1.6.2011 | 519 500,00 |
1.9.2011 | 548 600,00 |
1.12.2011 | 536 200,00 |
1.3.2012 | 527 900,00 |
1.6.2012 | 532 800,00 |
1.9.2012 | 548 100,00 |
1.12.2012 | 538 300,00 |
1.3.2013 | 527 900,00 |
1.6.2013 | 551 000,00 |
1.9.2013 | 553 200,00 |
1.12.2013 | 542 800,00 |
1.3.2014 | 530 200,00 |
1.6.2014 | 551 000,00 |
1.9.2014 | 561 900,00 |
1.12.2014 | 555 100,00 |
1.3.2015 | 536 100,00 |
1.6.2015 | 544 700,00 |
1.9.2015 | 564 700,00 |
1.12.2015 | 548 700,00 |
1.3.2016 | 529 300,00 |
1.6.2016 | 557 200,00 |
1.9.2016 | 559 500,00 |
1.12.2016 | 543 900,00 |
1.3.2017 | 551 400,00 |
1.6.2017 | 551 400,00 |
1.9.2017 | 565 000,00 |
1.12.2017 | 566 200,00 |
1.3.2018 | 543 200,00 |
1.6.2018 | 554 700,00 |
1.9.2018 | 558 000,00 |
1.12.2018 | 559 800,00 |
1.3.2019 | 542 600,00 |
1.6.2019 | 551 000,00 |
1.9.2019 | 566 200,00 |
1.12.2019 | 560 000,00 |
1.3.2020 | 537 400,00 |
1.6.2020 | 526 600,00 |
1.9.2020 | 545 000,00 |
1.12.2020 | 536 700,00 |
1.3.2021 | 532 500,00 |
1.6.2021 | 535 000,00 |
1.9.2021 | 548 800,00 |
1.12.2021 | 548 300,00 |
1.3.2022 | 554 900,00 |
1.6.2022 | 549 200,00 |
1.9.2022 | 555 900,00 |
1.12.2022 | 550 300,00 |
1.3.2023 | 561 600,00 |
1.6.2023 | 563 600,00 |
1.9.2023 | 569 700,00 |
1.12.2023 | 564 400,00 |
Kokopäivätyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 564 400 |
1.9.2023 | 569 700 |
1.6.2023 | 563 600 |
1.3.2023 | 561 600 |
1.12.2022 | 550 300 |
1.9.2022 | 555 900 |
1.6.2022 | 549 200 |
1.3.2022 | 554 900 |
1.12.2021 | 548 300 |
1.9.2021 | 548 800 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kokopäivätyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇪🇪 Avoimet työpaikat | 3 928 | 3 276 | Kuukausittain |
🇪🇪 Eläkeikä naiset | 64,75 Years | 64,5 Years | Vuosittain |
🇪🇪 Eläkeikäiset miehet | 64,75 Years | 64,5 Years | Vuosittain |
🇪🇪 Keskimääräinen tuntiansio | 11,61 EUR/Hour | 11,31 EUR/Hour | Kvartaali |
🇪🇪 nuorisotyöttömyysaste | 22 % | 22,8 % | Kuukausittain |
🇪🇪 Osa-aikatyö | 91 800 | 85 300 | Kvartaali |
🇪🇪 Ostoaste | 74,2 % | 73,7 % | Kvartaali |
🇪🇪 Palkat | 1 894 EUR/Month | 1 904 EUR/Month | Kvartaali |
🇪🇪 Palkkakasvu | 8,8 % | 9,7 % | Kvartaali |
🇪🇪 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 1,7 % | 1,4 % | Kvartaali |
🇪🇪 Tuottavuus | 110,918 points | 110,218 points | Kvartaali |
🇪🇪 Työkustannukset | 169,076 points | 165,25 points | Kvartaali |
🇪🇪 Työllisyysaste | 68,4 % | 69,1 % | Kvartaali |
🇪🇪 Työllisyysmuutos | 0,5 % | 0,6 % | Kvartaali |
🇪🇪 Työpaikkatarjousaste | 1,6 % | 1,6 % | Kvartaali |
🇪🇪 Työssäkäyvät | 699 200 | 698 000 | Kvartaali |
🇪🇪 Työttömät henkilöt | 48 705 | 52 083 | Kuukausittain |
🇪🇪 Työttömyysaste | 7,8 % | 6,3 % | Kvartaali |
🇪🇪 väestö | 1,37 milj. | 1,33 milj. | Vuosittain |
🇪🇪 Vähimmäispalkat | 820 EUR/Month | 820 EUR/Month | Kvartaali |
🇪🇪 Valmistuksen palkat | 1 721 EUR/Month | 1 762 EUR/Month | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kokopäivätyö
Kokopäivätyöllisyys: Makrotalouden Keskeinen Indikaattori Kokopäivätyöllisyys on yksi merkittävistä makrotalouden indikaattoreista, jota käytetään kuvaamaan talouden yleistä suorituskykyä ja terveydentilaa. Eulerpool on ammattimainen makrotalouden tilastotietoja näyttävä verkkosivusto, joka tarjoaa syvällistä ja tarkkaa tietoa talouden eri osa-alueista. Tässä artikkelissa paneudutaan syvällisesti kokopäivätyöllisyyden merkitykseen, analysointiin ja sen vaikutuksiin talouteen. Kokopäivätyöllisyys kuvaa tilannetta, jossa yksilöt ovat työllistetyssä suhteessa täydessä työajassa. Suomessa tämä merkitsee tyypillisesti noin 35-40 työtuntia viikossa. Kokopäivätyöllisyys on tärkeä indikaattori, sillä se kertoo sekä työmarkkinoiden tilasta että yksilöiden taloudellisesta vakaudesta. Yhteiskunnassa, jossa korkea osa väestöstä on kokopäivätyössä, voidaan olettaa olevan korkeampaa taloudellista turvallisuutta ja parempia elintasoja. Kokopäivätyöllisyysindeksin tutkiminen ja analysointi tarjoaa keskeisiä oivalluksia talouden dynaamisiin liikkeisiin. Eulerpool mahdollistaa tämän tiedon saatavuuden ja tarkastelun eri muuttujien valossa. Yksinkertaisesti sanottuna, korkea kokopäivätyöllisyys tarkoittaa, että useampi henkilö yhteiskunnassa on työssä ja tuottaa lisäarvoa taloudelle. Tämä voi johtaa korkeampaan kulutukseen, investointeihin ja yleisiin taloudellisiin parannuksiin. Kokopäivätyöllisyyden taso vaihtelee ajanjaksosta ja talouden suhdanteista riippuen. Noususuhdanteessa, jolloin talous kasvaa ja yritykset laajentavat toimintaansa, kokopäivätyöllisyys yleensä kasvaa. Vastaavasti taantuman aikana, jolloin talouden aktiivisuus hidastuu ja yritykset saattavat vähentää työvoimaa, kokopäivätyöllisyys laskee. Eulerpool tarjoaa reaaliaikaista dataa ja analyysejä, joiden avulla voidaan ennakoida ja reagoida näihin muutoksiin. Korkea kokopäivätyöllisyys vaikuttaa myönteisesti myös julkisen sektorin talouteen. Kun enemmän ihmisiä on töissä, verotulot kasvavat, mikä mahdollistaa paremman julkisten palveluiden rahoituksen. Tämä luo positiivisen kierteen, jossa hyvin toimivat julkiset palvelut tukevat edelleen työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Toisaalta, jos kokopäivätyöllisyys laskee, vähenevät myös verotulot, mikä voi johtaa julkisten palveluiden leikkauksiin ja heikentyvään taloudelliseen hyvinvointiin. Makroekonomisesti tarkasteltuna kokopäivätyöllisyys on yhteydessä moniin muihin talouden mittareihin. Esimerkiksi, alhainen työttömyysaste yhdistyy usein korkeaan kokopäivätyöllisyyteen. Tämä indikoi vahvoja työmarkkinoita, joissa työtä on saatavilla ja työntekijöillä on valinnanvaraa. Käytettävissä olevat tulot lisääntyvät, mikä puolestaan kasvattaa kysyntää ja tukee taloudellista kasvua. Yhtä lailla, inflaatio vaikuttaa kokopäivätyöllisyyteen, sillä korkea inflaatio voi heikentää yritysten kannattavuutta ja vähentää työpaikkojen määrää. Työn tuottavuus ja sen kasvu ovat myös läheisesti yhteydessä kokopäivätyöllisyyteen. Kun henkilöt työskentelevät kokopäiväisesti, heillä on enemmän aikaa kehittää ammattitaitoaan ja tehokkuuttaan. Tämä voi johtaa tuottavuuden kasvuun, mikä on keskeinen tekijä taloudellisessa kehityksessä. Eulerpoolin tarjoama data antaa mahdollisuuden ymmärtää, miten tuottavuus ja kokopäivätyöllisyys vaikuttavat toisiinsa ja miten tätä suhdetta voidaan hyödyntää talouspolitiikan suunnittelussa. Sosioekonomiset tekijät, kuten koulutustaso, ikä ja sukupuoli, vaikuttavat myös kokopäivätyöllisyyteen. Korkeasti koulutettujen ihmisten oletetaan usein olevan enemmän työllistettyjä kokopäiväisesti, koska heillä on todennäköisemmin vakituisia työsuhteita ja erikoistunutta osaamista. Ikärakenne puolestaan vaikuttaa työmarkkinoihin, sillä esimerkiksi nuoret aikuiset ja eläkeikää lähestyvät saattavat työskennellä osapäiväisesti tai olla työmarkkinoiden ulkopuolella. Sukupuolierot näkyvät työmarkkinoilla myös kokopäivätyöllisyyden osalta, ja nämä erot voivat heijastaa laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä. Eulerpoolin tarkoituksena on paitsi tarjota tarkan tiedon kokopäivätyöllisyydestä, myös toimia työkaluna taloudellisten trendien ja ilmiöiden ymmärtämisessä. Käyttäjät voivat tutkia kokopäivätyöllisyyden kehitystä eri aikajaksoina, vertailla sitä muihin talouden mittareihin ja analysoida sen vaikutusta laajemmin. Tämä tieto on arvokasta sekä yksityisille taloudeille, yrityksille että päätöksentekijöille, jotka tarvitsevat luotettavaa ja reaaliaikaista dataa strategisten päätösten tueksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että kokopäivätyöllisyys on keskeinen indikaattori talouden terveydentilan ja suorituskyvyn mittaamisessa. Ymmärtämällä sen vaikutukset ja vaihtelut, voidaan paremmin ennustaa ja hallita talouden suhdanteita ja saavuttaa kestävämpää taloudellista kehitystä. Eulerpool tarjoaa arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka auttavat käyttäjiä navigoimaan kompleksisessa taloudellisessa ympäristössä ja tekemään informoituja päätöksiä. Tässä moniulotteisessa ja jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä kokopäivätyöllisyys toimii kompassina, joka ohjaa kohti pitkän aikavälin taloudellista hyvinvointia.