Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Suomi Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuiselle kasvuvauhdille Suomi on 1,2 %. Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti Suomi laski arvoon 1,2 % 1.3.2025, kun se oli 1,2 % 1.12.2024. Vuosien 1.3.1976 ja 1.3.2025 välisenä aikana Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti Suomi oli keskimäärin 1,95 %. Korkein arvo saavutettiin 1.12.1997 arvolla 8,80 %, kun taas alhaisin arvo kirjattiin 1.3.2009 arvolla −9,00 %.
Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | |
---|---|
1.9.1976 | 1,00 % |
1.12.1976 | 2,90 % |
1.3.1977 | 1,60 % |
1.6.1977 | 1,00 % |
1.9.1977 | 0,50 % |
1.3.1978 | 1,30 % |
1.6.1978 | 2,20 % |
1.9.1978 | 2,00 % |
1.12.1978 | 4,50 % |
1.3.1979 | 5,40 % |
1.6.1979 | 7,20 % |
1.9.1979 | 7,60 % |
1.12.1979 | 6,60 % |
1.3.1980 | 6,20 % |
1.6.1980 | 3,30 % |
1.9.1980 | 7,50 % |
1.12.1980 | 3,40 % |
1.3.1981 | 1,50 % |
1.6.1981 | 3,10 % |
1.12.1981 | 1,90 % |
1.3.1982 | 2,70 % |
1.6.1982 | 2,50 % |
1.9.1982 | 3,10 % |
1.12.1982 | 4,00 % |
1.3.1983 | 3,50 % |
1.6.1983 | 3,60 % |
1.9.1983 | 3,40 % |
1.12.1983 | 1,90 % |
1.3.1984 | 3,30 % |
1.6.1984 | 2,40 % |
1.9.1984 | 2,40 % |
1.12.1984 | 3,80 % |
1.3.1985 | 2,90 % |
1.6.1985 | 3,90 % |
1.9.1985 | 3,50 % |
1.12.1985 | 2,50 % |
1.3.1986 | 1,90 % |
1.6.1986 | 1,20 % |
1.9.1986 | 5,00 % |
1.12.1986 | 2,90 % |
1.3.1987 | 3,60 % |
1.6.1987 | 5,00 % |
1.9.1987 | 1,00 % |
1.12.1987 | 4,90 % |
1.3.1988 | 5,50 % |
1.6.1988 | 4,50 % |
1.9.1988 | 5,40 % |
1.12.1988 | 5,30 % |
1.3.1989 | 5,20 % |
1.6.1989 | 6,20 % |
1.9.1989 | 6,10 % |
1.12.1989 | 4,20 % |
1.3.1990 | 3,30 % |
1.12.1993 | 1,40 % |
1.3.1994 | 1,70 % |
1.6.1994 | 3,00 % |
1.9.1994 | 4,40 % |
1.12.1994 | 6,50 % |
1.3.1995 | 4,90 % |
1.6.1995 | 6,90 % |
1.9.1995 | 3,90 % |
1.12.1995 | 1,50 % |
1.3.1996 | 4,30 % |
1.6.1996 | 2,00 % |
1.9.1996 | 2,60 % |
1.12.1996 | 5,70 % |
1.3.1997 | 4,20 % |
1.6.1997 | 5,10 % |
1.9.1997 | 7,20 % |
1.12.1997 | 8,80 % |
1.3.1998 | 6,40 % |
1.6.1998 | 6,80 % |
1.9.1998 | 5,50 % |
1.12.1998 | 3,50 % |
1.3.1999 | 6,60 % |
1.6.1999 | 4,70 % |
1.9.1999 | 3,60 % |
1.12.1999 | 3,00 % |
1.3.2000 | 5,00 % |
1.6.2000 | 5,30 % |
1.9.2000 | 6,20 % |
1.12.2000 | 6,40 % |
1.3.2001 | 4,10 % |
1.6.2001 | 3,50 % |
1.9.2001 | 2,50 % |
1.12.2001 | 0,60 % |
1.3.2002 | 1,10 % |
1.6.2002 | 2,00 % |
1.9.2002 | 1,00 % |
1.12.2002 | 2,50 % |
1.3.2003 | 1,10 % |
1.6.2003 | 1,70 % |
1.9.2003 | 3,00 % |
1.12.2003 | 2,20 % |
1.3.2004 | 4,50 % |
1.6.2004 | 3,60 % |
1.9.2004 | 3,30 % |
1.12.2004 | 4,70 % |
1.3.2005 | 5,00 % |
1.6.2005 | 2,40 % |
1.9.2005 | 2,60 % |
1.12.2005 | 1,30 % |
1.3.2006 | 3,10 % |
1.6.2006 | 4,60 % |
1.9.2006 | 4,00 % |
1.12.2006 | 4,40 % |
1.3.2007 | 4,10 % |
1.6.2007 | 5,60 % |
1.9.2007 | 5,30 % |
1.12.2007 | 6,10 % |
1.3.2008 | 4,10 % |
1.6.2008 | 1,40 % |
1.9.2008 | 1,00 % |
1.3.2010 | 0,60 % |
1.6.2010 | 3,70 % |
1.9.2010 | 2,50 % |
1.12.2010 | 5,60 % |
1.3.2011 | 5,20 % |
1.6.2011 | 1,90 % |
1.9.2011 | 2,50 % |
1.12.2011 | 0,40 % |
1.6.2015 | 0,90 % |
1.9.2015 | 0,30 % |
1.12.2015 | 1,00 % |
1.3.2016 | 3,20 % |
1.6.2016 | 1,50 % |
1.9.2016 | 2,90 % |
1.12.2016 | 2,70 % |
1.3.2017 | 2,40 % |
1.6.2017 | 4,00 % |
1.9.2017 | 3,20 % |
1.12.2017 | 3,60 % |
1.3.2018 | 2,80 % |
1.6.2018 | 1,30 % |
1.9.2018 | 0,70 % |
1.12.2018 | 0,10 % |
1.3.2019 | 0,50 % |
1.6.2019 | 1,30 % |
1.9.2019 | 1,70 % |
1.12.2019 | 1,70 % |
1.6.2021 | 7,00 % |
1.9.2021 | 3,00 % |
1.12.2021 | 2,80 % |
1.3.2022 | 2,90 % |
1.6.2022 | 1,70 % |
1.9.2022 | 0,20 % |
1.3.2023 | 0,10 % |
1.9.2024 | 0,90 % |
1.12.2024 | 1,20 % |
1.3.2025 | 1,20 % |
Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2025 | 1,2 % |
1.12.2024 | 1,2 % |
1.9.2024 | 0,9 % |
1.3.2023 | 0,1 % |
1.9.2022 | 0,2 % |
1.6.2022 | 1,7 % |
1.3.2022 | 2,9 % |
1.12.2021 | 2,8 % |
1.9.2021 | 3 % |
1.6.2021 | 7 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇫🇮 BKT | 295,53 miljardia USD | 280,24 miljardia USD | Vuosittain |
🇫🇮 BKT henkeä kohti | 45 588,51 USD | 46 356,23 USD | Vuosittain |
🇫🇮 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 56 454,85 USD | 57 405,55 USD | Vuosittain |
🇫🇮 BKT vakiohinnoin | 57,068 miljardia EUR | 57,156 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 BKT:n kasvuvauhti | 0,1 % | −0,2 % | Kvartaali |
🇫🇮 BKT:n vuosikasvu | −0,1 % | −0,9 % | Vuosittain |
🇫🇮 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 11,324 miljardia EUR | 11,324 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Bruttokansantulo | 56,264 miljardia EUR | 56,763 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Julkishallinnon BKT | 10,584 miljardia EUR | 10,712 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Kuukausittainen BKT YoY | 1,2 % | 0,1 % | Kuukausittain |
🇫🇮 Liikennealan BKT | 1,846 miljardia EUR | 1,84 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Maatalouden BKT | 1,152 miljardia EUR | 1,175 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Palveluiden BKT | 36,422 miljardia EUR | 36,619 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Palveluyritysten BKT | 1,816 miljardia EUR | 1,837 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Rakennusalan BKT | 2,398 miljardia EUR | 2,419 miljardia EUR | Kvartaali |
🇫🇮 Valmistavan teollisuuden BKT | 8,012 miljardia EUR | 7,865 miljardia EUR | Kvartaali |
Suurin osa Suomen taloudesta koostuu palveluista, jotka edustavat 65 prosenttia. Seuraavaksi tulevat valmistus ja jalostus, joiden osuus on 31 prosenttia. Alkutuotannon osuus on 3 prosenttia. Suomen tärkeimpiä teollisuustuotteita ovat paperi ja kartonki, elektroniikka sekä metallituotteet. Insinööri- ja huipputeknologiateollisuus ovat valmistusteollisuuden johtavia aloja. Meno puolella, kotitalouksien kulutus on BKT:n pääkomponentti ja se vastaa 55 prosenttia kokonaiskäytöstä, jonka jälkeen tulevat julkiset menot (25 prosenttia) ja kiinteiden bruttopääomamuodostus (20 prosenttia). Tavaroiden ja palveluiden vienti kattaa 38 prosenttia BKT:sta, kun taas tuonti kattaa 39 prosenttia, vähentäen BKT:ta 1 prosentilla.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti
Bruttokansantuotteen (BKT) vuosikasvuvauhti on yksi keskeisimmistä makrotalouden mittareista, joita talousasiantuntijat, sijoittajat ja hallitusten virkamiehet seuraavat tarkoin. Eulerpoolin verkkosivustolla tarjoamme tarkkoja ja ajantasaisia tietoja BKT:n vuosikasvusta, jotta käyttäjillämme olisi parhaat mahdolliset välineet taloudellisten päätösten tekemiseen. Tässä kategoriassa paneudumme syvällisemmin BKT:n vuosikasvuvauhtiin ja sen merkitykseen taloudelle. BKT:n vuosikasvuvauhti kuvaa, miten kansantalouden kokonaistuotanto – eli kaikki tuotetut tavarat ja palvelut – on muuttunut edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä mittari on erittäin kriittinen, sillä se antaa yleiskuvan talouden nykytilasta ja sen kehityssuunnasta. Nopeasti kasvava BKT saattaa viitata hyvinvoivaan ja dynaamiseen talouteen, kun taas hidas tai negatiivinen kasvu voi olla merkki taloudellisista haasteista tai jopa taantumasta. On tärkeää ymmärtää, että BKT:n vuosikasvuvauhti ei ainoastaan mittaa tuotannon määrällistä kasvua, vaan se heijastaa myös talouden rakennemuutoksia ja tuottavuuden kehitystä. Esimerkiksi teknologian vaikuttava kehitys voi lisätä tuottavuutta ja nostaa BKT:n kasvuvauhtia huomattavasti, vaikka työvoiman määrä pysyisi ennallaan tai jopa vähenisi. Näin ollen BKT:n kasvuvauhdin tarkastelu antaa syvällisemmän kuvan taloudellisista olosuhteista ja dynamiikasta. BKT:n vuosikasvuvauhdin analysointi on myös oleellista rahapolitiikan ja finanssipolitiikan päätöksenteossa. Keskuspankit, kuten Euroopan keskuspankki ja Yhdysvaltain keskuspankki, seuraavat tarkasti BKT:n kasvulukuja arvioidessaan inflaatiopaineita ja talouden ylikuumenemista. Korkealla kasvuvauhdilla on taipumus nostaa hintatasoa, jolloin keskuspankit saattavat päätyä kiristämään rahapolitiikkaa nostamalla korkoja. Näin pyritään pitämään inflaatio hallinnassa ja estämään talouden ylikuumeneminen. Toisaalta heikko kasvu voi edellyttää elvyttävää rahapolitiikkaa, jossa korkoja lasketaan ja talouteen lisätään likviditeettiä kasvun tukemiseksi. Finanssipolitiikan näkökulmasta hallitukset voivat tarvita BKT:n kasvuvauhtia suunnitellessaan budjetteja ja veropolitiikkaa. Kasvava BKT voi tuoda lisää verotuloja, mikä mahdollistaa suuremmat investoinnit infrastruktuuriin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Vastaavasti taloudellisen taantuman aikana hallitukset saattavat lisätä julkisia menoja talouden elvyttämiseksi, mikä puolestaan voi kasvattaa julkista velkaa. Eulerpoolin verkkosivustolla esittämämme BKT:n vuosikasvulukemat perustuvat luotettaviin ja kansainvälisesti tunnustettuihin lähteisiin, kuten OECD, IMF ja Maailmanpankki. Näiden organisaatioiden tilastot ovat tarkasti laadittuja ja niiden käyttäminen antaa varmuuden siitä, että käyttäjämme saavat oikean ja ajan tasalla olevan tiedon. Meidän tavoitteemme on tarjota ei ainoastaan numerotietoa, vaan myös analyyttista näkemystä tästä kriittisestä talousmittarista. Yksi tärkeä näkökulma BKT:n vuosikasvuvauhdin tarkastelussa on myös eri sektoreiden välinen dynamiikka. Teollisuus, palvelut ja maatalous voivat kaikki vaikuttaa eri tavoin kansantalouden kasvuun. Esimerkiksi kehittyvissä talouksissa maatalouden osuus on usein merkittävä, kun taas kehittyneissä talouksissa palveluiden osuus on yleensä suurempi. Näiden sektorikohtaisten erojen ymmärtäminen auttaa arvioimaan, missä talouden osa-alueilla kasvu on voimakkainta ja missä mahdollisesti on heikkouksia. Makrotaloudellinen hyvä- ja pahoinvointi heijastuvat suoraan kansalaisten elämänlaatuun. Kasvava talous luo uusia työpaikkoja ja nostaa elintasoa, mikä puolestaan lisää kulutusta ja taloudellista aktiivisuutta. Toisaalta heikkenevä talouskasvu voi tuoda mukanaan työttömyyttä, köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Siksi BKT:n vuosikasvuvauhdin seuraaminen on oleellista paitsi taloudellisen analyysin myös yleisen yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta. Globaalissa taloudessa BKT:n kasvuvauhdit eri maissa ovat myös toisiinsa kytkeytyneitä. Esimerkiksi Kiinan talouden voimakas kasvu on vaikuttanut merkittävästi raaka-aineiden kysyntään ja hintoihin maailmanlaajuisesti. Tämä puolestaan vaikuttaa monien raaka-ainetuottajien talouksiin. Samalla tavoin Euroopan ja Yhdysvaltain talouksien kehitys vaikuttaa maailmanlaajuisiin finanssimarkkinoihin ja kauppavirtoihin. Eulerpoolin sivustolla tarjoamme käyttäjillemme mahdollisuuden vertailla BKT:n vuosikasvuvauhteja eri maiden ja alueiden välillä. Tämä on tärkeää erityisesti kansainvälisille sijoittajille ja liiketoiminnan kehityksestä kiinnostuneille, sillä se antaa käsityksen eri markkinoiden kasvupotentiaalista ja riskeistä. Hyvän käsityksen saaminen globaalien talouksien välisestä vuorovaikutuksesta voi olla avain menestyvän sijoitusstrategian luomiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että BKT:n vuosikasvuvauhti on kriittinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa arvokasta tietoa talouden kehityksestä ja kasvupotentiaalista. Eulerpoolin verkkosivuston tarjoamat tiedot ja analyysit auttavat käyttäjiämme tekemään hyvin informoituja taloudellisia päätöksiä. Seuraamme jatkuvasti globaalia taloustilannetta ja päivitämme tietoja säännöllisesti, jotta käyttäjillämme olisi aina ajantasaiset ja luotettavat tiedot käytettävissään. Näin tuemme tavoitteitamme tarjota korkealaatuista ja ammattimaista palvelua kaikille makrotaloudellisista tiedoista kiinnostuneille.