Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Kypros Kokopäivätyö
Osakekurssi
Nykyinen kokopäivätyön arvo Kypros on 414 000 . Kokopäivätyö Kypros laski 414 000 1.12.2023, kun se oli 416 500 1.9.2023. Välillä 1.6.1999 - 1.3.2024 keskimääräinen BKT Kypros oli 338 815,29 . Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.9.2023 416 500,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.1999 257 800,00 .
Kokopäivätyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
kokopäivätyö | |
---|---|
1.6.1999 | 257 800,00 |
1.6.2000 | 264 300,00 |
1.6.2001 | 279 000,00 |
1.6.2002 | 287 300,00 |
1.6.2003 | 292 900,00 |
1.6.2004 | 302 500,00 |
1.9.2004 | 303 600,00 |
1.12.2004 | 306 800,00 |
1.3.2005 | 308 300,00 |
1.6.2005 | 312 100,00 |
1.9.2005 | 314 700,00 |
1.12.2005 | 314 200,00 |
1.3.2006 | 316 100,00 |
1.6.2006 | 324 300,00 |
1.9.2006 | 330 500,00 |
1.12.2006 | 330 300,00 |
1.3.2007 | 336 500,00 |
1.6.2007 | 345 800,00 |
1.9.2007 | 346 900,00 |
1.12.2007 | 348 800,00 |
1.3.2008 | 342 700,00 |
1.6.2008 | 347 300,00 |
1.9.2008 | 346 500,00 |
1.12.2008 | 347 600,00 |
1.3.2009 | 337 100,00 |
1.6.2009 | 343 300,00 |
1.9.2009 | 344 800,00 |
1.12.2009 | 346 800,00 |
1.3.2010 | 342 200,00 |
1.6.2010 | 350 800,00 |
1.9.2010 | 354 700,00 |
1.12.2010 | 354 100,00 |
1.3.2011 | 349 300,00 |
1.6.2011 | 355 900,00 |
1.9.2011 | 352 500,00 |
1.12.2011 | 349 200,00 |
1.3.2012 | 338 700,00 |
1.6.2012 | 341 500,00 |
1.9.2012 | 341 900,00 |
1.12.2012 | 333 000,00 |
1.3.2013 | 316 900,00 |
1.6.2013 | 314 900,00 |
1.9.2013 | 314 900,00 |
1.12.2013 | 310 300,00 |
1.3.2014 | 299 600,00 |
1.6.2014 | 306 400,00 |
1.9.2014 | 312 800,00 |
1.12.2014 | 310 100,00 |
1.3.2015 | 296 900,00 |
1.6.2015 | 306 500,00 |
1.9.2015 | 307 800,00 |
1.12.2015 | 306 700,00 |
1.3.2016 | 294 500,00 |
1.6.2016 | 310 400,00 |
1.9.2016 | 311 000,00 |
1.12.2016 | 309 600,00 |
1.3.2017 | 308 000,00 |
1.6.2017 | 326 300,00 |
1.9.2017 | 334 100,00 |
1.12.2017 | 329 900,00 |
1.3.2018 | 330 600,00 |
1.6.2018 | 347 400,00 |
1.9.2018 | 356 800,00 |
1.12.2018 | 354 900,00 |
1.3.2019 | 353 100,00 |
1.6.2019 | 362 400,00 |
1.9.2019 | 365 900,00 |
1.12.2019 | 367 300,00 |
1.3.2020 | 361 900,00 |
1.6.2020 | 365 300,00 |
1.9.2020 | 364 800,00 |
1.12.2020 | 364 800,00 |
1.3.2021 | 357 400,00 |
1.6.2021 | 371 600,00 |
1.9.2021 | 384 800,00 |
1.12.2021 | 385 000,00 |
1.3.2022 | 386 900,00 |
1.6.2022 | 391 800,00 |
1.9.2022 | 399 800,00 |
1.12.2022 | 399 600,00 |
1.3.2023 | 404 400,00 |
1.6.2023 | 413 700,00 |
1.9.2023 | 416 500,00 |
1.12.2023 | 414 000,00 |
Kokopäivätyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 414 000 |
1.9.2023 | 416 500 |
1.6.2023 | 413 700 |
1.3.2023 | 404 400 |
1.12.2022 | 399 600 |
1.9.2022 | 399 800 |
1.6.2022 | 391 800 |
1.3.2022 | 386 900 |
1.12.2021 | 385 000 |
1.9.2021 | 384 800 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kokopäivätyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇨🇾 Avoimet työpaikat | 13 778 | 13 229 | Kuukausittain |
🇨🇾 Eläkeikä naiset | 65,5 Years | 65 Years | Vuosittain |
🇨🇾 Eläkeikäiset miehet | 65,5 Years | 65 Years | Vuosittain |
🇨🇾 nuorisotyöttömyysaste | 15,9 % | 15,9 % | Kuukausittain |
🇨🇾 Osa-aikatyö | 37 700 | 37 600 | Kvartaali |
🇨🇾 Ostoaste | 65,1 % | 64,6 % | Kvartaali |
🇨🇾 Palkat | 2 378 EUR/Month | 2 663 EUR/Month | Kvartaali |
🇨🇾 Palkkakasvu | 5,7 % | 5 % | Kvartaali |
🇨🇾 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 1,6 % | 1,6 % | Kvartaali |
🇨🇾 Tuottavuus | 114,181 points | 114,123 points | Kvartaali |
🇨🇾 Työkustannukset | 105,57 points | 107,28 points | Kvartaali |
🇨🇾 Työllisyysaste | 75,8 % | 74,2 % | Kvartaali |
🇨🇾 Työllisyysmuutos | 0,6 % | 0,4 % | Kvartaali |
🇨🇾 Työpaikkatarjousaste | 3 % | 2,8 % | Kvartaali |
🇨🇾 Työssäkäyvät | 463 200 | 450 500 | Vuosittain |
🇨🇾 Työttömät henkilöt | 29 339 | 29 047 | Kvartaali |
🇨🇾 Työttömyysaste | 5 % | 5,3 % | Kuukausittain |
🇨🇾 väestö | 920 000 | 900 000 | Vuosittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kokopäivätyö
Kokopäivätyöllisyys: Makrotalouden Keskeinen Indikaattori Kokopäivätyöllisyys on yksi merkittävistä makrotalouden indikaattoreista, jota käytetään kuvaamaan talouden yleistä suorituskykyä ja terveydentilaa. Eulerpool on ammattimainen makrotalouden tilastotietoja näyttävä verkkosivusto, joka tarjoaa syvällistä ja tarkkaa tietoa talouden eri osa-alueista. Tässä artikkelissa paneudutaan syvällisesti kokopäivätyöllisyyden merkitykseen, analysointiin ja sen vaikutuksiin talouteen. Kokopäivätyöllisyys kuvaa tilannetta, jossa yksilöt ovat työllistetyssä suhteessa täydessä työajassa. Suomessa tämä merkitsee tyypillisesti noin 35-40 työtuntia viikossa. Kokopäivätyöllisyys on tärkeä indikaattori, sillä se kertoo sekä työmarkkinoiden tilasta että yksilöiden taloudellisesta vakaudesta. Yhteiskunnassa, jossa korkea osa väestöstä on kokopäivätyössä, voidaan olettaa olevan korkeampaa taloudellista turvallisuutta ja parempia elintasoja. Kokopäivätyöllisyysindeksin tutkiminen ja analysointi tarjoaa keskeisiä oivalluksia talouden dynaamisiin liikkeisiin. Eulerpool mahdollistaa tämän tiedon saatavuuden ja tarkastelun eri muuttujien valossa. Yksinkertaisesti sanottuna, korkea kokopäivätyöllisyys tarkoittaa, että useampi henkilö yhteiskunnassa on työssä ja tuottaa lisäarvoa taloudelle. Tämä voi johtaa korkeampaan kulutukseen, investointeihin ja yleisiin taloudellisiin parannuksiin. Kokopäivätyöllisyyden taso vaihtelee ajanjaksosta ja talouden suhdanteista riippuen. Noususuhdanteessa, jolloin talous kasvaa ja yritykset laajentavat toimintaansa, kokopäivätyöllisyys yleensä kasvaa. Vastaavasti taantuman aikana, jolloin talouden aktiivisuus hidastuu ja yritykset saattavat vähentää työvoimaa, kokopäivätyöllisyys laskee. Eulerpool tarjoaa reaaliaikaista dataa ja analyysejä, joiden avulla voidaan ennakoida ja reagoida näihin muutoksiin. Korkea kokopäivätyöllisyys vaikuttaa myönteisesti myös julkisen sektorin talouteen. Kun enemmän ihmisiä on töissä, verotulot kasvavat, mikä mahdollistaa paremman julkisten palveluiden rahoituksen. Tämä luo positiivisen kierteen, jossa hyvin toimivat julkiset palvelut tukevat edelleen työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Toisaalta, jos kokopäivätyöllisyys laskee, vähenevät myös verotulot, mikä voi johtaa julkisten palveluiden leikkauksiin ja heikentyvään taloudelliseen hyvinvointiin. Makroekonomisesti tarkasteltuna kokopäivätyöllisyys on yhteydessä moniin muihin talouden mittareihin. Esimerkiksi, alhainen työttömyysaste yhdistyy usein korkeaan kokopäivätyöllisyyteen. Tämä indikoi vahvoja työmarkkinoita, joissa työtä on saatavilla ja työntekijöillä on valinnanvaraa. Käytettävissä olevat tulot lisääntyvät, mikä puolestaan kasvattaa kysyntää ja tukee taloudellista kasvua. Yhtä lailla, inflaatio vaikuttaa kokopäivätyöllisyyteen, sillä korkea inflaatio voi heikentää yritysten kannattavuutta ja vähentää työpaikkojen määrää. Työn tuottavuus ja sen kasvu ovat myös läheisesti yhteydessä kokopäivätyöllisyyteen. Kun henkilöt työskentelevät kokopäiväisesti, heillä on enemmän aikaa kehittää ammattitaitoaan ja tehokkuuttaan. Tämä voi johtaa tuottavuuden kasvuun, mikä on keskeinen tekijä taloudellisessa kehityksessä. Eulerpoolin tarjoama data antaa mahdollisuuden ymmärtää, miten tuottavuus ja kokopäivätyöllisyys vaikuttavat toisiinsa ja miten tätä suhdetta voidaan hyödyntää talouspolitiikan suunnittelussa. Sosioekonomiset tekijät, kuten koulutustaso, ikä ja sukupuoli, vaikuttavat myös kokopäivätyöllisyyteen. Korkeasti koulutettujen ihmisten oletetaan usein olevan enemmän työllistettyjä kokopäiväisesti, koska heillä on todennäköisemmin vakituisia työsuhteita ja erikoistunutta osaamista. Ikärakenne puolestaan vaikuttaa työmarkkinoihin, sillä esimerkiksi nuoret aikuiset ja eläkeikää lähestyvät saattavat työskennellä osapäiväisesti tai olla työmarkkinoiden ulkopuolella. Sukupuolierot näkyvät työmarkkinoilla myös kokopäivätyöllisyyden osalta, ja nämä erot voivat heijastaa laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä. Eulerpoolin tarkoituksena on paitsi tarjota tarkan tiedon kokopäivätyöllisyydestä, myös toimia työkaluna taloudellisten trendien ja ilmiöiden ymmärtämisessä. Käyttäjät voivat tutkia kokopäivätyöllisyyden kehitystä eri aikajaksoina, vertailla sitä muihin talouden mittareihin ja analysoida sen vaikutusta laajemmin. Tämä tieto on arvokasta sekä yksityisille taloudeille, yrityksille että päätöksentekijöille, jotka tarvitsevat luotettavaa ja reaaliaikaista dataa strategisten päätösten tueksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että kokopäivätyöllisyys on keskeinen indikaattori talouden terveydentilan ja suorituskyvyn mittaamisessa. Ymmärtämällä sen vaikutukset ja vaihtelut, voidaan paremmin ennustaa ja hallita talouden suhdanteita ja saavuttaa kestävämpää taloudellista kehitystä. Eulerpool tarjoaa arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka auttavat käyttäjiä navigoimaan kompleksisessa taloudellisessa ympäristössä ja tekemään informoituja päätöksiä. Tässä moniulotteisessa ja jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä kokopäivätyöllisyys toimii kompassina, joka ohjaa kohti pitkän aikavälin taloudellista hyvinvointia.