Legendaariset sijoittajat luottavat Eulerpooliin
Trusted by leading companies and financial institutions
Kiina Vienti
Osakekurssi
Nykyinen arvo Vienti Kiina on 330,35 miljardia USD. Vienti Kiina nousi arvoon 330,35 miljardia USD 1.11.2025, kun se oli 305,35 miljardia USD 1.10.2025. Vuosien 1.1.1981 ja 1.11.2025 välisenä aikana keskimääräinen BKT Kiina oli 93,87 miljardia USD. Korkein arvo saavutettiin 1.12.2021 arvolla 339,66 miljardia USD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.2.1983 arvolla 1,25 miljardia USD.
Vienti
Vienti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Vienti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 1.11.2025 | 330,35 miljardia USD |
| 1.10.2025 | 305,35 miljardia USD |
| 1.9.2025 | 328,46 miljardia USD |
| 1.8.2025 | 321,54 miljardia USD |
| 1.7.2025 | 321,42 miljardia USD |
| 1.6.2025 | 324,98 miljardia USD |
| 1.5.2025 | 315,63 miljardia USD |
| 1.4.2025 | 315,12 miljardia USD |
| 1.3.2025 | 313,13 miljardia USD |
| 1.2.2025 | 214,8 miljardia USD |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Vienti
Asekauppa
Vuosittain
Autovienti
Kuukausittain
Kaupankäynnin ehdot
Kuukausittain
Kauppatase
Kuukausittain
Kultavarannot
Kvartaali
Matkailijoiden saapumiset
Vuosittain
Pääomavirrat
Kvartaali
Palveluiden vaihtotase
Kvartaali
Raakaöljyn tuotanto
Kuukausittain
Rautatieliikenne
Kuukausittain
Sähköautojen vienti
Kuukausittain
Sisävesiliikenne
Kuukausittain
Suoran sijoituksen velat
Kvartaali
Tavaraliikenne
Kuukausittain
Tavaraliikenne moottoriteillä
Kuukausittain
Tavaraliikenne siviili-ilmailu
Kuukausittain
Terrorisminiindeksi
Vuosittain
Tuonnit
Kuukausittain
Tuonti YoY
Kuukausittain
Ulkomaan suorat sijoitukset
Kuukausittain
Ulkomainen velka
Vuosittain
Ulkomaisten suorien sijoitusten vuosimuutos
Kuukausittain
Vaihtotase
Kvartaali
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vaihtotaseen tavarat
Kvartaali
Vienti YoY
Kuukausittain
Vienti on ollut merkittävä tekijä Kiinan nopean talouskasvun tukemisessa. Viime vuosina koneet ja kuljetusvälineet ovat muodostaneet lähes puolet kokonaisviennistä, erityisesti sähkökoneet, laitteet ja laitteistot (14 prosenttia), televiestintä- ja äänentallennus- ja toistolaitteet (12 prosenttia), toimistokoneet ja automaattisen tietojenkäsittelyn koneet (8 prosenttia) sekä yleiset teollisuuskoneet ja laitteet sekä konenosat (5 prosenttia). Muita merkittäviä vientiluokkia olivat: erilaiset valmistetut tuotteet (23 prosenttia), pääasiassa materiaalin mukaan luokitellut valmistetut tavarat (16 prosenttia) kuten tekstiililangat, kankaat, valmisteet (5 prosenttia), metallituotteet (4 prosenttia) sekä rauta ja teräs (2 prosenttia); kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet (6 prosenttia); sekä elintarvikkeet ja elävät eläimet (3 prosenttia). EU ja USA olivat Kiinan suurimmat vientikohteet, muodostaen yli 15 prosenttia, ja niitä seuraavat Hongkong, Japani, Etelä-Korea, Vietnam, Saksa, Intia ja Alankomaat (3 prosenttia).
Makroseiten muille maille Aasialaiset
Mikä on Vienti
**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.

