Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Bhutan Kuluttajahintaindeksi (KHI)
Osakekurssi
Kuluttajahintaindeksin (KHI) tämänhetkinen arvo Bhutan on 128,41 pisteet. Kuluttajahintaindeksi (KHI) Bhutan nousi 128,41 pisteet 1.3.2024 jälkeen, kun se oli 128,32 pisteet 1.2.2024. Välillä 1.12.2012 - 1.4.2024, BKT:n keskiarvo Bhutan oli 100,35 pisteet. Korkein arvo saavutettiin 1.4.2024 130,33 pisteet, kun taas alin arvo kirjattiin 1.12.2012 72,38 pisteet.
Kuluttajahintaindeksi (KHI) ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Kuluttajahintaindeksi (CPI) | |
---|---|
1.12.2012 | 72,38 points |
1.1.2013 | 73,87 points |
1.2.2013 | 74,40 points |
1.3.2013 | 74,83 points |
1.4.2013 | 75,53 points |
1.5.2013 | 75,76 points |
1.6.2013 | 76,85 points |
1.7.2013 | 78,54 points |
1.8.2013 | 78,57 points |
1.9.2013 | 79,14 points |
1.10.2013 | 80,20 points |
1.11.2013 | 80,57 points |
1.12.2013 | 80,94 points |
1.1.2014 | 81,28 points |
1.2.2014 | 81,42 points |
1.3.2014 | 81,56 points |
1.4.2014 | 82,04 points |
1.5.2014 | 82,56 points |
1.6.2014 | 83,07 points |
1.7.2014 | 84,88 points |
1.8.2014 | 85,46 points |
1.9.2014 | 85,80 points |
1.10.2014 | 85,89 points |
1.11.2014 | 85,95 points |
1.12.2014 | 86,16 points |
1.1.2015 | 86,41 points |
1.2.2015 | 86,61 points |
1.3.2015 | 86,71 points |
1.4.2015 | 86,74 points |
1.5.2015 | 86,74 points |
1.6.2015 | 87,03 points |
1.7.2015 | 87,82 points |
1.8.2015 | 88,12 points |
1.9.2015 | 88,50 points |
1.10.2015 | 88,95 points |
1.11.2015 | 89,04 points |
1.12.2015 | 89,12 points |
1.1.2016 | 89,14 points |
1.2.2016 | 89,20 points |
1.3.2016 | 89,27 points |
1.4.2016 | 89,40 points |
1.5.2016 | 89,61 points |
1.6.2016 | 90,13 points |
1.7.2016 | 90,34 points |
1.8.2016 | 90,63 points |
1.9.2016 | 90,92 points |
1.10.2016 | 91,28 points |
1.11.2016 | 92,53 points |
1.12.2016 | 93,22 points |
1.1.2017 | 93,68 points |
1.2.2017 | 94,23 points |
1.3.2017 | 93,80 points |
1.4.2017 | 94,56 points |
1.5.2017 | 94,67 points |
1.6.2017 | 94,58 points |
1.7.2017 | 95,11 points |
1.8.2017 | 95,47 points |
1.9.2017 | 95,38 points |
1.10.2017 | 95,72 points |
1.11.2017 | 95,96 points |
1.12.2017 | 96,30 points |
1.1.2018 | 96,47 points |
1.2.2018 | 96,69 points |
1.3.2018 | 96,83 points |
1.4.2018 | 96,97 points |
1.5.2018 | 97,15 points |
1.6.2018 | 96,99 points |
1.7.2018 | 97,02 points |
1.8.2018 | 97,50 points |
1.9.2018 | 97,96 points |
1.10.2018 | 98,67 points |
1.11.2018 | 98,93 points |
1.12.2018 | 99,31 points |
1.1.2019 | 99,49 points |
1.2.2019 | 99,60 points |
1.3.2019 | 99,71 points |
1.4.2019 | 100,00 points |
1.5.2019 | 99,80 points |
1.6.2019 | 99,65 points |
1.7.2019 | 100,02 points |
1.8.2019 | 100,22 points |
1.9.2019 | 100,25 points |
1.10.2019 | 100,82 points |
1.11.2019 | 101,24 points |
1.12.2019 | 101,62 points |
1.1.2020 | 101,91 points |
1.2.2020 | 102,05 points |
1.3.2020 | 102,96 points |
1.4.2020 | 104,55 points |
1.5.2020 | 103,96 points |
1.6.2020 | 104,17 points |
1.7.2020 | 107,58 points |
1.8.2020 | 107,68 points |
1.9.2020 | 108,29 points |
1.10.2020 | 108,63 points |
1.11.2020 | 108,85 points |
1.12.2020 | 109,46 points |
1.1.2021 | 111,06 points |
1.2.2021 | 111,78 points |
1.3.2021 | 112,34 points |
1.4.2021 | 113,73 points |
1.5.2021 | 113,00 points |
1.6.2021 | 111,91 points |
1.7.2021 | 113,12 points |
1.8.2021 | 113,38 points |
1.9.2021 | 113,68 points |
1.10.2021 | 115,66 points |
1.11.2021 | 116,76 points |
1.12.2021 | 116,98 points |
1.1.2022 | 117,76 points |
1.2.2022 | 117,73 points |
1.3.2022 | 118,60 points |
1.4.2022 | 120,32 points |
1.5.2022 | 119,72 points |
1.6.2022 | 119,22 points |
1.7.2022 | 120,61 points |
1.8.2022 | 120,17 points |
1.9.2022 | 120,55 points |
1.10.2022 | 121,32 points |
1.11.2022 | 122,12 points |
1.12.2022 | 122,18 points |
1.1.2023 | 122,86 points |
1.2.2023 | 122,76 points |
1.3.2023 | 122,33 points |
1.4.2023 | 124,28 points |
1.5.2023 | 123,79 points |
1.6.2023 | 123,79 points |
1.7.2023 | 125,43 points |
1.8.2023 | 125,88 points |
1.9.2023 | 126,62 points |
1.10.2023 | 127,46 points |
1.11.2023 | 127,74 points |
1.12.2023 | 128,26 points |
1.1.2024 | 128,17 points |
1.2.2024 | 128,32 points |
1.3.2024 | 128,41 points |
Kuluttajahintaindeksi (KHI) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2024 | 128,41 pisteet |
1.2.2024 | 128,32 pisteet |
1.1.2024 | 128,17 pisteet |
1.12.2023 | 128,26 pisteet |
1.11.2023 | 127,74 pisteet |
1.10.2023 | 127,46 pisteet |
1.9.2023 | 126,62 pisteet |
1.8.2023 | 125,88 pisteet |
1.7.2023 | 125,43 pisteet |
1.6.2023 | 123,79 pisteet |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kuluttajahintaindeksi (KHI)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇧🇹 CPI Transport | 126,49 points | 124,8 points | Kuukausittain |
🇧🇹 Elintarvikkeiden inflaatio | 5,53 % | 6,95 % | Kuukausittain |
🇧🇹 Inflaatioaste | 4,87 % | 4,99 % | Kuukausittain |
🇧🇹 Inflaatiovauhti Kuukausittain | 1,5 % | 0,07 % | Kuukausittain |
🇧🇹 Kuluttajahintaindeksi asuminen ja asumisen sivukulut | 135,24 points | 126,4 points | Kuukausittain |
🇧🇹 Tuontihinnat | 137,39 points | 139,09 points | Kvartaali |
🇧🇹 Tuontihintojen muutos vuosittain | −2,91 % | −2,99 % | Kvartaali |
🇧🇹 Tuottajahinnat | 96,2 points | 97,21 points | Kuukausittain |
🇧🇹 Tuottajahintaindeksin muutos | −4,37 % | −3,75 % | Kuukausittain |
🇧🇹 Vientihinnat | 114,49 points | 115,49 points | Kvartaali |
🇧🇹 Vientihinnat YoY | −6,87 % | −4,18 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇯🇵Japani
- 🇸🇦Saudi-Arabia
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Kuluttajahintaindeksi (KHI)
Kuluttajahintaindeksi (CPI) on yksi tärkeimmistä makrotalouden mittareista, ja se on keskeinen indikaattori inflaation, talouden vakauden ja yleisen taloudellisen hyvinvoinnin ymmärtämisessä. Eulerpoolilla pyrimme tarjoamaan asiakkaillemme kattavan kuvan makrotalouden tilasta, ja kuluttajahintaindeksi on olennainen osa tätä kokonaiskuvaa. Tässä artikkelissa tarkastelemme perusteellisesti, mitä kuluttajahintaindeksi tarkoittaa, miten se lasketaan ja miksi se on niin tärkeä mittari. Kuluttajahintaindeksi (Consumer Price Index, CPI) mittaa tietyn tavara- ja palvelukorin hintojen muutoksia ajan kuluessa. Tämä kori sisältää laajan valikoiman kulutushyödykkeitä ja -palveluja, kuten ruokaa, vaatteita, energiaa, asumista, terveydenhuoltoa, kuljetusta ja viihdettä. CPI on määrällinen mittari, jonka avulla voidaan arvioida, kuinka paljon hintatasot ovat muuttuneet tiettynä ajanjaksona. Tämä hintatasovertailu mahdollistaa inflaation mittaamisen, mikä on elintärkeää sekä talouden päätöksentekijöille että tavallisille kuluttajille. CPI:n laskeminen aloitetaan valitsemalla kattava ja edustava korikokoonpano, joka heijastaa keskimääräisen kuluttajan kulutustottumuksia. Tämä kori vaihtelee maittain ja kohdealueittain, jotta se sopii paikallisiin olosuhteisiin ja elintapojen eroihin. Esimerkiksi Suomessa Tilastokeskus vastaa kuluttajahintaindeksin laskemisesta. Kyseinen virasto käyttää systemaattisia ja standardoituja menetelmiä varmistaakseen, että saatu data on luotettavaa ja vertailukelpoista. Kun tavara- ja palvelukori on määritetty, hintatietoja kerätään säännöllisesti. Tämä voi sisältää tuhansia erillisiä datäpisteitä ympäri maata. Tiedonkeruumenetelmät voivat vaihdella, mutta usein käytetään suoria hintatarkkailuja kaupoissa, online-hintavertailuja ja kävijäkyselyitä. Kun data on kerätty, se analysoidaan ja muokataan indeksilukemiksi, jotka edustavat koko korin hintojen keskimääräistä muutosta. Kuluttajahintaindeksillä on merkittävä vaikutus talouspolitiikkaan. Se on keskeinen indikaattori, jota keskuspankit, kuten Euroopan keskuspankki (EKP) ja Yhdysvaltain keskuspankki (Federal Reserve), seuraavat tiiviisti. Näiden instituutioiden ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää hintavakautta, ja CPI:n muutokset antavat heille vihjeitä siitä, kuinka rahapolitiikkaa tulee mukauttaa. Esimerkiksi, jos CPI osoittaa merkittävää hintojen nousua (inflaatiota), keskuspankit saattavat nostaa korkoja hillitäkseen liiallista talouskasvua. Toisaalta, jos CPI näyttää hintojen laskua (deflaatiota), korkoja voidaan laskea taloudellisen toimeliaisuuden elvyttämiseksi. Kuluttajahintaindeksillä on myös suora vaikutus tavallisiin kuluttajiin ja kotitalouksiin. Esimerkiksi eläkkeiden, palkkojen ja sosiaaliturvaetuuksien tarkistukset perustuvat usein CPI:n muutoksiin. Tämä varmistaa, että ostovoima pysyy vakaana, vaikka hintatasot nousevat. Lisäksi useat vuokrasopimukset ja muut pitkän aikavälin sopimukset voivat sisällyttää CPI:hen perustuvia indeksikorotuksia, jotta maksut pysyvät linjassa yleisen hintakehityksen kanssa. Toinen kuluttajahintaindeksin tärkeä sovelluskohde on liike- ja talousanalyysi. Investoijat ja talouden asiantuntijat käyttävät CPI-dataa arvioidakseen markkinoiden tilaa ja tehdäkseen järkeviä sijoituspäätöksiä. Myös yritykset hyödyntävät CPI-tietoja hinnoittelustrategioidensa ja kustannusten hallinnan suunnittelussa. Kun yritykset tiedostavat, miten kuluttajahintaindeksi vaikuttaa tuotantokustannuksiin ja markkinaolosuhteisiin, ne voivat paremmin optimoida liiketoimintansa menestyäkseen kilpailussa. CPI:llä on merkittävä rooli myös historiallisessa ja vertailutaloustieteellisessä tutkimuksessa. Analysoimalla CPI:n pitkän aikavälin kehitystä tutkijat voivat haistella talouden trendejä ja ennakoida tulevia muutoksia. Tämä on erityisen hyödyllistä makrotaloudellisessa ennustetyössä ja erilaisten taloudellisten skenaarioiden simuloimisessa. Kuluttajahintaindeksi ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton mittari. Yksi keskeisistä haasteista on se, että CPI ei välttämättä heijasta kaikkien kuluttajien kokemaa todellista inflaatiota. Eri kuluttajaryhmillä on erilaisia kulutustottumuksia, ja näin ollen he voivat kohdata erilaisia hintakehityksiä. Esimerkiksi ikääntyvät ihmiset saattavat käyttää enemmän rahaa terveydenhuollon palveluihin, kun taas nuoremmat väestöryhmät panostavat enemmän asumiseen ja viihteeseen. Lisäksi uudet tuotteet, teknologian kehitys ja muiden kulutustuotteiden hinnanmuutokset voivat vaikeuttaa tarkan ja ajan tasalla olevan CPI:n laskemista. On olemassa myös erilaisia CPI-muunnelmia, jotka voivat palvella eri tarkoituksia. Yleisesti käytetyn kuluttajahintaindeksin lisäksi saatavilla on esimerkiksi ydininflaatiota mittaava CPI, joka poistaa elintarvikkeiden ja energian kaltaiset volatiliteettiin alttiit komponentit laskelmista. Tämä antaa selkeämmän kuvan perushintatason muutoksista ja voi olla hyödyllisempi pitkän aikavälin taloudellisessa suunnittelussa. Eulerpoolin verkkosivustolla pyrimme tarjoamaan ajantasaista ja tarkkaa makrotaloudellista dataa, mukaan luettuna kuluttajahintaindeksi. Käyttäjämme voivat hyödyntää kattavaa tietokantaamme ja analyyttisia työkaluja saadakseen syvällisen ymmärryksen kuluttajahintojen muutoksista ja niiden vaikutuksista talouteen. Olitpa sijoittaja, yritysjohtaja tai talouspolitiikan päättäjä, kuluttajahintaindeksin ymmärtäminen ja seuraaminen on avainasemassa tietoon perustuvien päätösten tekemisessä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuluttajahintaindeksi on monipuolinen ja tärkeä taloudellinen mittari, joka antaa arvokasta tietoa hintakehityksestä ja inflaatiosta. Se vaikuttaa suoraan talouspolitiikkaan, yritysten toimintaan ja kuluttajien elämään. Eulerpool on sitoutunut tarjoamaan asiakkaillemme tarkkaa ja luotettavaa CPI-dataa osana laajempaa makrotaloudellista analyysiä, jotta voitte tehdä parhaat mahdolliset päätökset taloudessanne.