Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Brasilia Palveluiden bruttokansantuote (BKT)
Osakekurssi
Palveluiden bruttokansantuote (BKT) nykyinen arvo Brasilia on 196,304 miljardia BRL. Palveluiden bruttokansantuote (BKT) Brasilia laski arvoon 196,304 miljardia BRL 1.3.2024, kun se oli ollut 202,532 miljardia BRL 1.12.2023. Välillä 1.3.1996 - 1.6.2024 keskimääräinen BKT Brasilia oli 154,45 miljardia BRL. Korkein lukema saavutettiin 1.12.2023 arvolla 202,53 miljardia BRL, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1996 arvolla 100,85 miljardia BRL.
Palveluiden bruttokansantuote (BKT) ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Palveluiden BKT | |
---|---|
1.3.1996 | 100,85 miljardia BRL |
1.6.1996 | 103,18 miljardia BRL |
1.9.1996 | 108,48 miljardia BRL |
1.12.1996 | 107,25 miljardia BRL |
1.3.1997 | 102,78 miljardia BRL |
1.6.1997 | 105,50 miljardia BRL |
1.9.1997 | 109,86 miljardia BRL |
1.12.1997 | 112,25 miljardia BRL |
1.3.1998 | 104,22 miljardia BRL |
1.6.1998 | 107,47 miljardia BRL |
1.9.1998 | 111,84 miljardia BRL |
1.12.1998 | 112,99 miljardia BRL |
1.3.1999 | 107,10 miljardia BRL |
1.6.1999 | 109,26 miljardia BRL |
1.9.1999 | 112,83 miljardia BRL |
1.12.1999 | 115,27 miljardia BRL |
1.3.2000 | 110,46 miljardia BRL |
1.6.2000 | 112,89 miljardia BRL |
1.9.2000 | 117,70 miljardia BRL |
1.12.2000 | 120,51 miljardia BRL |
1.3.2001 | 113,14 miljardia BRL |
1.6.2001 | 116,48 miljardia BRL |
1.9.2001 | 119,74 miljardia BRL |
1.12.2001 | 121,73 miljardia BRL |
1.3.2002 | 116,47 miljardia BRL |
1.6.2002 | 119,37 miljardia BRL |
1.9.2002 | 123,81 miljardia BRL |
1.12.2002 | 126,15 miljardia BRL |
1.3.2003 | 118,60 miljardia BRL |
1.6.2003 | 120,43 miljardia BRL |
1.9.2003 | 124,39 miljardia BRL |
1.12.2003 | 127,19 miljardia BRL |
1.3.2004 | 122,54 miljardia BRL |
1.6.2004 | 127,14 miljardia BRL |
1.9.2004 | 130,88 miljardia BRL |
1.12.2004 | 134,63 miljardia BRL |
1.3.2005 | 128,09 miljardia BRL |
1.6.2005 | 132,52 miljardia BRL |
1.9.2005 | 135,51 miljardia BRL |
1.12.2005 | 137,93 miljardia BRL |
1.3.2006 | 133,99 miljardia BRL |
1.6.2006 | 137,68 miljardia BRL |
1.9.2006 | 141,42 miljardia BRL |
1.12.2006 | 144,09 miljardia BRL |
1.3.2007 | 141,60 miljardia BRL |
1.6.2007 | 145,92 miljardia BRL |
1.9.2007 | 149,02 miljardia BRL |
1.12.2007 | 153,10 miljardia BRL |
1.3.2008 | 149,09 miljardia BRL |
1.6.2008 | 154,36 miljardia BRL |
1.9.2008 | 158,28 miljardia BRL |
1.12.2008 | 156,37 miljardia BRL |
1.3.2009 | 150,56 miljardia BRL |
1.6.2009 | 155,42 miljardia BRL |
1.9.2009 | 160,51 miljardia BRL |
1.12.2009 | 164,38 miljardia BRL |
1.3.2010 | 159,91 miljardia BRL |
1.6.2010 | 164,79 miljardia BRL |
1.9.2010 | 169,70 miljardia BRL |
1.12.2010 | 173,08 miljardia BRL |
1.3.2011 | 167,44 miljardia BRL |
1.6.2011 | 171,95 miljardia BRL |
1.9.2011 | 174,48 miljardia BRL |
1.12.2011 | 176,69 miljardia BRL |
1.3.2012 | 171,07 miljardia BRL |
1.6.2012 | 176,09 miljardia BRL |
1.9.2012 | 180,21 miljardia BRL |
1.12.2012 | 183,23 miljardia BRL |
1.3.2013 | 175,83 miljardia BRL |
1.6.2013 | 181,54 miljardia BRL |
1.9.2013 | 185,15 miljardia BRL |
1.12.2013 | 187,65 miljardia BRL |
1.3.2014 | 180,77 miljardia BRL |
1.6.2014 | 182,75 miljardia BRL |
1.9.2014 | 185,88 miljardia BRL |
1.12.2014 | 187,98 miljardia BRL |
1.3.2015 | 178,58 miljardia BRL |
1.6.2015 | 178,69 miljardia BRL |
1.9.2015 | 179,56 miljardia BRL |
1.12.2015 | 180,38 miljardia BRL |
1.3.2016 | 172,84 miljardia BRL |
1.6.2016 | 174,85 miljardia BRL |
1.9.2016 | 176,64 miljardia BRL |
1.12.2016 | 176,94 miljardia BRL |
1.3.2017 | 170,73 miljardia BRL |
1.6.2017 | 175,35 miljardia BRL |
1.9.2017 | 179,27 miljardia BRL |
1.12.2017 | 181,30 miljardia BRL |
1.3.2018 | 175,36 miljardia BRL |
1.6.2018 | 178,88 miljardia BRL |
1.9.2018 | 182,99 miljardia BRL |
1.12.2018 | 184,17 miljardia BRL |
1.3.2019 | 178,22 miljardia BRL |
1.6.2019 | 181,23 miljardia BRL |
1.9.2019 | 185,16 miljardia BRL |
1.12.2019 | 187,70 miljardia BRL |
1.3.2020 | 178,63 miljardia BRL |
1.6.2020 | 163,44 miljardia BRL |
1.9.2020 | 177,60 miljardia BRL |
1.12.2020 | 185,27 miljardia BRL |
1.3.2021 | 178,28 miljardia BRL |
1.6.2021 | 181,89 miljardia BRL |
1.9.2021 | 188,73 miljardia BRL |
1.12.2021 | 192,86 miljardia BRL |
1.3.2022 | 185,62 miljardia BRL |
1.6.2022 | 190,50 miljardia BRL |
1.9.2022 | 197,19 miljardia BRL |
1.12.2022 | 199,30 miljardia BRL |
1.3.2023 | 191,00 miljardia BRL |
1.6.2023 | 194,91 miljardia BRL |
1.9.2023 | 200,72 miljardia BRL |
1.12.2023 | 202,53 miljardia BRL |
1.3.2024 | 196,30 miljardia BRL |
Palveluiden bruttokansantuote (BKT) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2024 | 196,304 miljardia BRL |
1.12.2023 | 202,532 miljardia BRL |
1.9.2023 | 200,721 miljardia BRL |
1.6.2023 | 194,906 miljardia BRL |
1.3.2023 | 190,997 miljardia BRL |
1.12.2022 | 199,295 miljardia BRL |
1.9.2022 | 197,189 miljardia BRL |
1.6.2022 | 190,504 miljardia BRL |
1.3.2022 | 185,62 miljardia BRL |
1.12.2021 | 192,857 miljardia BRL |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Palveluiden bruttokansantuote (BKT)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇧🇷 BKT | 2,174 Bio. USD | 1,952 Bio. USD | Vuosittain |
🇧🇷 BKT henkeä kohti | 9 032,11 USD | 8 822,05 USD | Vuosittain |
🇧🇷 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 18 554,11 USD | 18 122,57 USD | Vuosittain |
🇧🇷 BKT vakiohinnoin | 326,134 miljardia BRL | 321,781 miljardia BRL | Kvartaali |
🇧🇷 BKT:n kasvuvauhti | 0,8 % | −0,1 % | Kvartaali |
🇧🇷 BKT:n vuosikasvu | 2,9 % | 3 % | Vuosittain |
🇧🇷 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 484,442 miljardia BRL | 458,829 miljardia BRL | Kvartaali |
🇧🇷 Bruttokansantulo | 2,81 Bio. BRL | 2,643 Bio. BRL | Kvartaali |
🇧🇷 Julkishallinnon BKT | 40,732 miljardia BRL | 40,11 miljardia BRL | Kvartaali |
🇧🇷 Kaivosalan BKT | 2,619 miljardia BRL | 2,579 miljardia BRL | Kvartaali |
🇧🇷 Liikennealan BKT | 8,773 miljardia BRL | 8,463 miljardia BRL | Kvartaali |
🇧🇷 Maatalouden BKT | 27,418 miljardia BRL | 30,477 miljardia BRL | Kvartaali |
🇧🇷 Palveluyritysten BKT | 8,762 miljardia BRL | 8,425 miljardia BRL | Kvartaali |
🇧🇷 Rakennusalan BKT | 16,779 miljardia BRL | 16,068 miljardia BRL | Kvartaali |
🇧🇷 Valmistavan teollisuuden BKT | 30,066 miljardia BRL | 27,652 miljardia BRL | Kvartaali |
🇧🇷 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 3,3 % | 2,5 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Amerikka
- 🇦🇷Argentiina
- 🇦🇼Aruba
- 🇧🇸Bahamas
- 🇧🇧Barbados
- 🇧🇿Belize
- 🇧🇲Bermuda
- 🇧🇴Bolivia
- 🇨🇦Kanada
- 🇰🇾Caymansaaret
- 🇨🇱Chile
- 🇨🇴Kolumbia
- 🇨🇷Costa Rica
- 🇨🇺Kuuba
- 🇩🇴Dominikaaninen tasavalta
- 🇪🇨Ecuador
- 🇸🇻El Salvador
- 🇬🇹Guatemala
- 🇬🇾Guyana
- 🇭🇹Haiti
- 🇭🇳Honduras
- 🇯🇲Jamaika
- 🇲🇽Meksiko
- 🇳🇮Nicaragua
- 🇵🇦Panama
- 🇵🇾Paraguay
- 🇵🇪Peru
- 🇵🇷Puerto Rico
- 🇸🇷Suriname
- 🇹🇹Trinidad ja Tobago
- 🇺🇸Yhdysvallat
- 🇺🇾Uruguay
- 🇻🇪Venezuela
- 🇦🇬Antigua ja Barbuda
- 🇩🇲Dominica
- 🇬🇩Grenada
Mikä on Palveluiden bruttokansantuote (BKT)
Bruttokansantuote (BKT) on yksi keskeisimmistä talouden mittareista, ja se kuvaa maan kokonaistaloudellista tilaa. Yksi BKT:n merkittävimmistä osatekijöistä on palvelualoista saatu osuus, eli palvelusektorin tuotanto. Tämä artikkeli pureutuu syvällisesti käsitteeseen "BKT palveluista" (gross domestic product from services) ja sen merkitykseen Suomen taloudessa. Eulerpoolin sivustolla pyrimme tarjoamaan selkeää ja ajantasaista tietoa makrotalouden eri osa-alueista, ja palvelusektorin osuus BKT:sta on ehdottomasti yksi seuraamisen arvoisista indikaattoreista. Suomen palvelusektori kattaa laajan kirjon eri toimialoja, joihin kuuluvat muun muassa terveydenhuolto, koulutus, rahoituspalvelut, majoitus- ja ravitsemispalvelut, kauppa, kuljetus ja varastointi, sekä monet muut alasektorit. Palvelualojen merkitys Suomen taloudelle on ollut kasvussa viime vuosikymmeninä, ja ne muodostavat valtaosan BKT:sta. Tämä trendi heijastaa laajempaa globaalia suuntausta, jossa taloudet kehittyvät ja siirtyvät teollisuuskeskeisyydestä kohti palveluvetoisuutta. Palvelusektorin osuus BKT:stä on tärkeä indikaattori, joka kuvastaa kansantalouden rakennetta ja kehitystä. Palvelualojen kasvu voi viitata talouden monipuolisuuteen ja resilienssiin, sillä palvelut ovat usein vähemmän alttiita suhdannevaihteluille kuin esimerkiksi teollisuustuotanto. Lisäksi palvelualat tarjoavat lukuisia työpaikkoja ja ovat usein merkittävä työllistäjä etenkin kehittyneissä talouksissa kuten Suomessa. Suomen palvelusektori on erittäin monimuotoinen ja kattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin tarjoamia palveluita. Julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus, ovat perinteisesti olleet vahvasti esillä suomalaisessa yhteiskunnassa. Näiden palveluiden merkitys korostuu erityisesti väestön ikääntyessä, mikä lisää terveydenhuollon palveluiden kysyntää. Toisaalta yksityiset palvelut, kuten rahoitus- ja vakuutuspalvelut, kaupankäynti ja matkailu, tuovat lisäarvoa ja dynamiikkaa talouteen. Rahoituspalvelut ovat yksi keskeisimmistä palvelusektorin aloista Suomessa. Helsingin pörssi ja kotimaiset pankit ovat tärkeitä toimijoita, jotka vaikuttavat merkittävästi talouden toimintaan ja vakauteen. Rahoituspalvelut eivät pelkästään tarjoa välttämättömiä palveluita kotitalouksille ja yrityksille, vaan ne myös luovat työpaikkoja ja houkuttelevat kansainvälistä pääomaa Suomeen. Majoitus- ja ravitsemispalvelut, mukaan lukien matkailu, ovat myös olennainen osa Suomen palvelusektoria. Turismi on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja Suomi on tunnettu erityisesti luontomatkailun kohteena. Matkailusektorin kasvu tuo mukanaan taloudellisia hyötyjä ja työllistää suuren joukon ihmisiä eri puolilla maata. Matkailun merkitys korostuu erityisesti syrjäisemmillä alueilla, jotka hyötyvät kansainvälisten ja kotimaisten matkailijoiden tuomasta tuloista. Kuljetus ja logistiikka ovat myös palvelusektorin merkittäviä osa-alueita. Suomen maantieteellinen sijainti ja pitkät etäisyydet asettavat erityisiä vaatimuksia kuljetuspalveluille. Rahtikuljetukset, satamat ja lentokentät ovat keskeisiä infrastruktuurielementtejä, jotka mahdollistavat tavaroiden ja ihmisten liikkumisen. Digitalisaation myötä logistiikkapalvelut ovat myös kehittyneet ja tehostuneet, mikä parantaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Palvelualan yritykset ovat myös innovaatioiden lähde ja edistävät talouden digitalisaatiota. IT-palvelut, ohjelmistoyritykset ja muut teknologiavetoiset palvelut ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomen talouden merkittäviksi toimijoiksi. Digitaalisen transformaation myötä monet palvelut ovat siirtyneet verkkoon, mikä on parantanut käyttömukavuutta ja tehostanut prosesseja. Koulutuspalvelut ovat kansantalouden kannalta erityisen tärkeitä. Laadukas koulutusjärjestelmä tarjoaa kansalaisille valmiudet vastata työelämän muuttuviin vaatimuksiin ja edistää innovaatioita. Suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan kansainvälisesti, ja se on merkittävä tekijä Suomen palvelusektorin ja koko talouden menestyksessä. Palvelusektorin kasvu ja sen osuus BKT:stä heijastavat myös yhteiskunnan arvomaailman muutoksia. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän palveluiden laatua ja monipuolisuutta. Terveyteen, hyvinvointiin ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut ovat kasvaneet vastaamaan näihin tarpeisiin. Tämä kehitys asettaa uusia odotuksia palvelujen tarjoajille, ja kilpailu sektorilla on kovaa. Eulerpoolin kaltaiset tietopalvelut ovat erityisen tärkeitä tarjotessaan ajantasaista ja luotettavaa dataa palvelualan kehityksestä. Tiedon läpinäkyvyys ja saatavuus auttavat yrityksiä ja muita toimijoita tekemään perusteltuja päätöksiä ja strategisia valintoja. Analysoimalla palvelusektorin dataa voidaan paremmin ymmärtää sen vaikutusta koko talouteen ja ennakoida tulevia muutoksia ja trendejä. Yhteenvetona voidaan todeta, että BKT palveluista on keskeinen indikaattori, joka kuvaa Suomen talouden rakennetta ja kehitysvaihetta. Palvelusektorin merkitys ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös yhteiskunnallinen, sillä se tuottaa keskeisiä hyvinvointipalveluita ja luo työpaikkoja laajasti eri puolilla maata. Palvelut ovat talouden kasvun moottori ja niiden merkitys korostuu entisestään digitalisaation ja globaalien trendien myötä. Eulerpool tarjoaa kattavaa ja syvällistä tietoa palvelusektorin kehityksestä, auttaen toimijoita navigoimaan monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä.