🇧🇷

Brasilia Valtion menot

Kurssi

Kurssi
62,632 Mrd. BRL
Muutos +/-
+1,039 Mrd. BRL
Prosentuaalinen muutos
+1,69 %

Valtion menot nykyinen arvo Brasilia on 62,632 Mrd. BRL. Valtion menot Brasilia nousi arvoon 62,632 Mrd. BRL 1.12.2025, kun se oli 61,594 Mrd. BRL 1.9.2025. Välillä 1.3.1996 - 1.9.2025, keskimääräinen BKT Brasilia oli 60,08 Mrd. BRL. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.8.2020 arvoltaan 198,21 Mrd. BRL, kun taas alin arvo kirjattiin 1.2.1997 arvoltaan 9,02 Mrd. BRL.

Lähde: Instituto Brasileiro de Geografia e Estatística (IBGE)

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Valtion menot

Valtion menot

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Valtion menot
Date
Valtion menot
3.1.1996
35,50 Mrd. BRL
6.1.1996
36,96 Mrd. BRL
9.1.1996
38,78 Mrd. BRL
12.1.1996
33,80 Mrd. BRL
1.1.1997
10,77 Mrd. BRL
2.1.1997
9,02 Mrd. BRL
3.1.1997
35,94 Mrd. BRL
4.1.1997
9,70 Mrd. BRL
5.1.1997
10,11 Mrd. BRL
6.1.1997
36,67 Mrd. BRL
7.1.1997
11,53 Mrd. BRL
8.1.1997
9,91 Mrd. BRL
9.1.1997
36,57 Mrd. BRL
10.1.1997
12,27 Mrd. BRL
11.1.1997
10,51 Mrd. BRL
Access this data via the Eulerpool API
Get Free API Key

Valtion menot Historia

Valtion menot — Historia
PäivämääräArvo
62,632 Mrd. BRL
61,594 Mrd. BRL
60,391 Mrd. BRL
57,512 Mrd. BRL
60,438 Mrd. BRL
60,482 Mrd. BRL
59,846 Mrd. BRL
56,375 Mrd. BRL
190,938 Mrd. BRL
158,357 Mrd. BRL
...

Valtion menot

Julkiset menot viittaavat julkisiin menoihin tavaroiden ja palveluiden osalta ja ovat merkittävä osa bruttokansantuotetta (BKT). Julkisten menojen politiikat, kuten budjettitavoitteiden asettaminen, verotuksen säätäminen, julkisten menojen lisääminen ja julkiset työt, ovat erittäin tehokkaita työkaluja talouskasvun vaikuttamisessa.

Mikä on Valtion menot?

Valtion menot ovat olennainen osa makrotaloutta, jotka vaikuttavat monin tavoin niin kansantalouteen kuin yksittäisten ihmisten elämään. Eulerpool-sivustolla käsittelemme monia makrotaloudellisia indikaattoreita ja mittareita, ja valtion menojen ymmärtäminen on keskeinen osa taloudellisten päätösten tekoa ja talouspolitiikan suunnittelua. Valtion menot voidaan jakaa moniin eri kategorioihin, kuten infrastruktuuri, koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva ja puolustus. Jokainen näistä alueista vaatii erilaista rahoitusta ja resursseja, ja niiden vaikutukset talouteen voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi infrastruktuuriin tehtävät investoinnit voivat parantaa taloudellista tuottavuutta pitkällä aikavälillä, kun taas sosiaaliturva varmistaa, että elintaso pysyy vakaana myös taloudellisten kriisien aikana. Valtion menot rahoitetaan pääasiassa verotuloilla ja lainanotolla. Verotulot voivat tulla useista eri lähteistä, kuten tuloveroista, arvonlisäveroista ja yritysveroista. Lainanottoa käytetään yleensä silloin, kun verotulot eivät riitä kattamaan kaikkia menoja. Tämä voi johtaa valtionvelan kasvuun, mikä on tärkeä mittari talouden vakauden ja kestävyyden arvioinnissa. Valtion menojen lisääminen voi lyhyellä aikavälillä stimuloida taloutta. Esimerkiksi, kun hallitus päättää lisätä infrastruktuurihankkeisiin tehtäviä investointeja, se voi johtaa työpaikkojen lisääntymiseen ja taloudellisen toiminnan elpymiseen. Tämä puolestaan voi lisätä verotuloja ja parantaa talouden yleistä kasvua. Pitkällä aikavälillä valtion menojen on kuitenkin oltava kestäviä, jotta ne eivät johda liialliseen velkaantumiseen tai taloudellisiin epätasapainoihin. Toisaalta, jos valtion menot kohdistetaan tehottomasti tai liian suurina, se voi johtaa talouden ylikuumetilanteeseen, inflaatioon ja taloudellisiin epätasapainoihin. Liiallinen velkaantuminen voi myös rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia reagoida tuleviin taloudellisiin kriiseihin ja vähentää talouden joustavuutta. Monissa maissa valtion menot ovat poliittisesti kiistanalainen aihe. Erilaiset poliittiset puolueet ja talouden asiantuntijat voivat olla eri mieltä siitä, mitkä ovat parhaat kohteet julkisille menoille. Esimerkiksi jotkut voivat puoltaa suurempia menoja koulutukseen ja terveydenhuoltoon, kun taas toiset saattavat painottaa alhaisempia veroja ja pienempää valtion roolia taloudessa. Tämä tekee julkisten menojen suunnittelusta ja hallinnoinnista monimutkaista ja vaatii syvällistä taloudellista analyysiä ja harkintaa. Valtion menojen vaikutuksia voidaan mitata monin eri tavoin. Bruttokansantuote (BKT) on yksi yleisimmistä mittareista, joka kuvaa talouden yleistä suorituskykyä. Julkisen sektorin osuus BKT:stä antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka suuri osa taloudesta on valtion ohjauksessa. Myös velkasuhde BKT:hen on tärkeä mittari, joka kertoo valtion velan suhteesta talouden kokoon. Korkea velkasuhde voi olla merkki siitä, että valtio elää yli varojensa ja voi kohdata tulevaisuudessa taloudellisia haasteita. Julkisen alijäämän mittaaminen antaa tietoa siitä, kuinka paljon valtio kuluttaa enemmän kuin se kerää verotuloja tietyllä aikavälillä. Jatkuva alijäämä voi johtaa velan kasvuun, mikä voi olla kestämätöntä pitkällä aikavälillä. Toisaalta, alijäämän koon ja kestävyyden arviointi riippuu myös talouden yleisestä tilasta ja kasvunäkymistä. Esimerkiksi taantuman aikana tilapäinen alijäämä voi olla perusteltu talouden elvyttämistoimenpide. Valtion menojen tehokkuuden arviointi on myös tärkeää. Tämä tarkoittaa sen tarkastelemista, kuinka hyvin julkiset varat käytetään tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi terveysmenojen tehokkuutta voidaan arvioida tarkastelemalla terveysindikaattoreita, kuten elinajanodotetta ja terveydenhuollon saatavuutta. Koulutusmenojen tehokkuutta voidaan mitata oppimistuloksilla ja työmarkkinoiden toimivuudella. Kansainväliset vertailut voivat tarjota arvokasta näkökulmaa valtion menojen arviointiin. Monet organisaatiot, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), tarjoavat vertailutietoja eri maiden julkisista menoista. Tämä voi auttaa tunnistamaan parhaat käytännöt ja kehittämään tehokkaita talouspolitiikkoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtion menot ovat monimutkainen ja tärkeä osa makrotaloutta. Niiden ymmärtäminen ja tehokas hallinta edellyttävät syvällistä taloudellista analyysiä ja poliittista harkintaa. Eulerpool tarjoaa kattavan ja asiantuntevan näkemyksen julkisten menojen vaikutuksista talouteen ja auttaa käyttäjiä tekemään informoituja päätöksiä. Jatkuva seuranta ja analyysi valtion menojen kehityksestä ovat keskeisiä talouden vakauden ja kestävän kasvun varmistamiseksi.

Valtion menot Brasilia — FAQ

What is the current Valtion menot in Brasilia?

The current Valtion menot in Brasilia is 62,632 Mrd.BRL as of 1.12.2025.

How has the Valtion menot in Brasilia changed recently?

The Valtion menot in Brasilia increased from 61,594 Mrd.BRL (1.9.2025) to 62,632 Mrd.BRL (1.12.2025).

What is the all-time high for Valtion menot in Brasilia?

The all-time high for Valtion menot in Brasilia was 198,21 Mrd.BRL, recorded on 1.8.2020.

What is the all-time low for Valtion menot in Brasilia?

The all-time low for Valtion menot in Brasilia was 9,02 Mrd.BRL, recorded on 1.2.1997.

What is the historical average of Valtion menot in Brasilia?

The historical average of Valtion menot in Brasilia is 60,08 Mrd.BRL, calculated over the period from 1.3.1996 to 1.9.2025.

Where does the Valtion menot data for Brasilia come from?

The Valtion menot data for Brasilia is sourced from Instituto Brasileiro de Geografia e Estatística (IBGE) and published on Eulerpool.