Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Brasilia Bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT):ssa Brasilia on 78,4 % of GDP. Bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT):ssa Brasilia nousi arvoon 78,4 % of GDP päivämääränä 1.7.2024, kun se oli 77,8 % of GDP päivämääränä 1.6.2024. Välillä 1.4.2015 ja 1.8.2024, keskimääräinen BKT Brasiliassä oli 76,06 % of GDP. Korkein arvo saavutettiin päivämääränä 1.10.2020 arvollaan 90,70 % of GDP, kun taas alin arvo kirjattiin päivämääränä 1.4.2015 arvollaan 61,70 % of GDP.
Bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ·
3 vuotta
5 vuotta
Max
Kokonaisvelka suhteessa BKT:hen | |
---|---|
1.4.2015 | 61,70 % of GDP |
1.5.2015 | 62,50 % of GDP |
1.6.2015 | 63,00 % of GDP |
1.7.2015 | 64,60 % of GDP |
1.8.2015 | 65,30 % of GDP |
1.9.2015 | 66,00 % of GDP |
1.10.2015 | 66,10 % of GDP |
1.11.2015 | 65,10 % of GDP |
1.12.2015 | 66,20 % of GDP |
1.1.2016 | 67,00 % of GDP |
1.2.2016 | 67,60 % of GDP |
1.3.2016 | 67,30 % of GDP |
1.4.2016 | 67,50 % of GDP |
1.5.2016 | 68,60 % of GDP |
1.6.2016 | 68,50 % of GDP |
1.7.2016 | 69,50 % of GDP |
1.8.2016 | 70,10 % of GDP |
1.9.2016 | 70,70 % of GDP |
1.10.2016 | 70,30 % of GDP |
1.11.2016 | 70,50 % of GDP |
1.12.2016 | 69,50 % of GDP |
1.1.2017 | 69,70 % of GDP |
1.2.2017 | 70,60 % of GDP |
1.3.2017 | 71,60 % of GDP |
1.4.2017 | 71,70 % of GDP |
1.5.2017 | 72,50 % of GDP |
1.6.2017 | 73,10 % of GDP |
1.7.2017 | 73,80 % of GDP |
1.8.2017 | 73,70 % of GDP |
1.9.2017 | 73,90 % of GDP |
1.10.2017 | 74,40 % of GDP |
1.11.2017 | 74,40 % of GDP |
1.12.2017 | 74,00 % of GDP |
1.1.2018 | 74,50 % of GDP |
1.2.2018 | 75,10 % of GDP |
1.3.2018 | 75,30 % of GDP |
1.4.2018 | 75,90 % of GDP |
1.5.2018 | 77,00 % of GDP |
1.6.2018 | 77,20 % of GDP |
1.7.2018 | 77,00 % of GDP |
1.8.2018 | 77,30 % of GDP |
1.9.2018 | 77,20 % of GDP |
1.10.2018 | 76,50 % of GDP |
1.11.2018 | 77,30 % of GDP |
1.12.2018 | 76,70 % of GDP |
1.1.2019 | 76,70 % of GDP |
1.2.2019 | 77,40 % of GDP |
1.3.2019 | 78,40 % of GDP |
1.4.2019 | 78,80 % of GDP |
1.5.2019 | 78,70 % of GDP |
1.6.2019 | 78,70 % of GDP |
1.7.2019 | 79,00 % of GDP |
1.8.2019 | 79,80 % of GDP |
1.9.2019 | 79,00 % of GDP |
1.10.2019 | 78,30 % of GDP |
1.11.2019 | 77,70 % of GDP |
1.12.2019 | 75,80 % of GDP |
1.1.2020 | 76,10 % of GDP |
1.2.2020 | 76,50 % of GDP |
1.3.2020 | 78,40 % of GDP |
1.4.2020 | 79,70 % of GDP |
1.5.2020 | 81,90 % of GDP |
1.6.2020 | 85,50 % of GDP |
1.7.2020 | 86,50 % of GDP |
1.8.2020 | 88,80 % of GDP |
1.9.2020 | 90,60 % of GDP |
1.10.2020 | 90,70 % of GDP |
1.11.2020 | 88,10 % of GDP |
1.12.2020 | 89,30 % of GDP |
1.1.2021 | 89,70 % of GDP |
1.2.2021 | 90,00 % of GDP |
1.3.2021 | 89,10 % of GDP |
1.4.2021 | 86,70 % of GDP |
1.5.2021 | 84,50 % of GDP |
1.6.2021 | 84,00 % of GDP |
1.7.2021 | 83,80 % of GDP |
1.8.2021 | 82,70 % of GDP |
1.9.2021 | 83,00 % of GDP |
1.10.2021 | 82,90 % of GDP |
1.11.2021 | 81,10 % of GDP |
1.12.2021 | 80,30 % of GDP |
1.1.2022 | 79,60 % of GDP |
1.2.2022 | 79,20 % of GDP |
1.3.2022 | 78,50 % of GDP |
1.4.2022 | 78,30 % of GDP |
1.5.2022 | 78,20 % of GDP |
1.6.2022 | 78,00 % of GDP |
1.7.2022 | 77,60 % of GDP |
1.8.2022 | 77,50 % of GDP |
1.9.2022 | 77,10 % of GDP |
1.10.2022 | 76,80 % of GDP |
1.11.2022 | 74,50 % of GDP |
1.12.2022 | 73,50 % of GDP |
1.1.2023 | 73,10 % of GDP |
1.2.2023 | 73,00 % of GDP |
1.3.2023 | 73,00 % of GDP |
1.4.2023 | 73,20 % of GDP |
1.5.2023 | 73,60 % of GDP |
1.6.2023 | 73,60 % of GDP |
1.7.2023 | 74,10 % of GDP |
1.8.2023 | 74,40 % of GDP |
1.9.2023 | 74,40 % of GDP |
1.10.2023 | 74,70 % of GDP |
1.11.2023 | 73,80 % of GDP |
1.12.2023 | 74,40 % of GDP |
1.1.2024 | 75,00 % of GDP |
1.2.2024 | 75,50 % of GDP |
1.3.2024 | 76,00 % of GDP |
1.4.2024 | 76,20 % of GDP |
1.5.2024 | 76,70 % of GDP |
1.6.2024 | 77,80 % of GDP |
1.7.2024 | 78,40 % of GDP |
Bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.7.2024 | 78,4 % of GDP |
1.6.2024 | 77,8 % of GDP |
1.5.2024 | 76,7 % of GDP |
1.4.2024 | 76,2 % of GDP |
1.3.2024 | 76 % of GDP |
1.2.2024 | 75,5 % of GDP |
1.1.2024 | 75 % of GDP |
1.12.2023 | 74,4 % of GDP |
1.11.2023 | 73,8 % of GDP |
1.10.2023 | 74,7 % of GDP |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇧🇷 Korruptioindeksi | 36 Points | 38 Points | Vuosittain |
🇧🇷 Korruptioranking | 104 | 94 | Vuosittain |
🇧🇷 Sotilasmenot | 22,888 miljardia USD | 20,542 miljardia USD | Vuosittain |
🇧🇷 Valtion budjetti | −8,9 % of GDP | −4,6 % of GDP | Vuosittain |
🇧🇷 Valtion tulot | 228,873 miljardia BRL | 190,611 miljardia BRL | Kuukausittain |
🇧🇷 Valtionmenot | 532,766 miljardia BRL | 442,787 miljardia BRL | Kuukausittain |
🇧🇷 Valtiontalouden arvo | −138,256 miljardia BRL | −69,638 miljardia BRL | Kuukausittain |
🇧🇷 Valtionvelka | 8,424 Bio. BRL | 8,347 Bio. BRL | Kuukausittain |
🇧🇷 Valtionvelka suhteessa BKT:hen | 74,42 % of GDP | 71,68 % of GDP | Vuosittain |
Makroseiten muille maille Amerikka
- 🇦🇷Argentiina
- 🇦🇼Aruba
- 🇧🇸Bahamas
- 🇧🇧Barbados
- 🇧🇿Belize
- 🇧🇲Bermuda
- 🇧🇴Bolivia
- 🇨🇦Kanada
- 🇰🇾Caymansaaret
- 🇨🇱Chile
- 🇨🇴Kolumbia
- 🇨🇷Costa Rica
- 🇨🇺Kuuba
- 🇩🇴Dominikaaninen tasavalta
- 🇪🇨Ecuador
- 🇸🇻El Salvador
- 🇬🇹Guatemala
- 🇬🇾Guyana
- 🇭🇹Haiti
- 🇭🇳Honduras
- 🇯🇲Jamaika
- 🇲🇽Meksiko
- 🇳🇮Nicaragua
- 🇵🇦Panama
- 🇵🇾Paraguay
- 🇵🇪Peru
- 🇵🇷Puerto Rico
- 🇸🇷Suriname
- 🇹🇹Trinidad ja Tobago
- 🇺🇸Yhdysvallat
- 🇺🇾Uruguay
- 🇻🇪Venezuela
- 🇦🇬Antigua ja Barbuda
- 🇩🇲Dominica
- 🇬🇩Grenada
Mikä on Bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Gross Debt to GDP (BKT:stä) on makrotalouden tärkeä mittari, joka antaa yleiskatsauksen maan taloudellisesta kestävyydestä ja velkaantuneisuudesta suhteessa sen taloudelliseen tuotantoon. Eulerpool-sivustolla keskitymme tarjoamaan tarkkaa ja ajankohtaista tietoa makrotaloudellisista indikaattoreista, jotta käyttäjämme voivat tehdä perusteltuja päätöksiä analysoidessaan ja sijoittaessaan taloudellisiin resursseihin. Bruttovelan suhde bruttokansantuotteeseen (Gross Debt to GDP) on indikaattori, joka mittaa julkisen velan kokonaismäärän suhdetta maan bruttokansantuotteeseen (BKT). Tämä suhde ilmaistaan yleensä prosentteina, ja se auttaa arvioimaan, kuinka suuri osuus maan taloudellisesta tuotosta on sitoutunut velan takaisinmaksuun. Suhdeluvun merkityksen ymmärtäminen on tärkeää sekä talouspolitiikan suunnittelijoille että sijoittajille, sillä se tarjoaa selkeän kuvan valtion taloudenhoidosta ja velanhallinnan tehokkuudesta. Julkinen velka koostuu yleensä hallituksen lainaamista varoista, joita käytetään erilaisiin julkisiin menoihin ja investointeihin. Kasvava velkasuhde voi olla seurausta erilaisista taloudellisista olosuhteista, kuten finanssikriiseistä, julkisista investointiohjelmista tai yllättävistä budjettivajeista. Kriisiaikoina, kuten taantumien ja luonnonkatastrofien aikana, hallitukset saattavat joutua kasvattamaan velkaansa elvyttääkseen taloutta ja tukeakseen kansalaisiaan. Velkasuhteen arvioinnissa on otettava huomioon konteksti, jossa velka on kertynyt. Esimerkiksi kriisiaikoina kasvanut velkasuhde ei välttämättä ole yhtä huolestuttava kuin normaaleina aikoina kasvava velka. On myös tärkeää huomioida, mihin lainatut varat on käytetty. Jos velkaa on käytetty tuottaviin investointeihin, jotka lisäävät tulevaisuuden talouskasvua, se voi pitkällä aikavälillä parantaa maan taloudellista asemaa. Yksi keskeinen tekijä velkasuhteen merkityksen arvioinnissa on maan taloudellinen kasvu. Nopea talouskasvu voi auttaa vähentämään velkasuhdetta, vaikka absoluuttinen velan määrä kasvaisikin, koska BKT:n kasvu parantaa velan kantokykyä. Toisaalta hidas talouskasvu voi aiheuttaa velkasuhteen kasvua, vaikka velanmaksu pysyisi ennallaan tai jopa laskisi. Näin ollen talouskasvun näkymät ovat avainasemassa arvioitaessa valtion velanhoitokykyä. Velkasuhdetta tarkasteltaessa on myös huomioitava velan rakenne. Lyhytaikainen velka voi aiheuttaa suurempia taloudellisia riskejä kuin pitkäaikainen velka, koska lyhytaikaisen velan uudelleenrahoittaminen voi olla kallista tai vaikeaa epävakaissa taloudellisissa oloissa. Lisäksi korkotason muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi valtion velanhoitokykyyn; korkeat korot vaikeuttavat velan takaisinmaksua ja lisäävät velan kokonaiskustannuksia. Velanhoitokyvyn arvioimiseksi on olemassa erilaisia keinoja ja mittareita. Näitä ovat muun muassa julkisen velan absoluuttinen määrä, budjettialijäämät sekä valtion obligaatioiden korkotasot. Nämä tekijät tarjoavat laajemman kuvan valtion taloudellisesta tilanteesta ja sen kyvystä maksaa takaisin velkansa. Valtion velkojen hallinta edellyttää vastuullista ja kestävää talouspolitiikkaa, joka yhdistää tehokkaan varojen käytön, kestävän velkatason ja talouskasvun edistämisen. Velkasuhteen kriittinen tarkastelu auttaa myös kansainvälisiä sijoittajia arvioimaan maan taloudellista vakautta ja sijoitusriskiä. Matalampi velkasuhde voi luoda luottamusta maan taloudelliseen kestävyyteen, mikä vähentää velanhoitoriskiä ja voi johtaa matalampiin korkokustannuksiin valtion laina- ja velkamarkkinoilla. Toisaalta korkea velkasuhde saattaa nostaa riskitasoa ja vaikuttaa negatiivisesti maan lainakoron kehitykseen sekä sijoittajien luottamukseen. Eulerpool-sivustolla tarjoamme monipuolisia ja luotettavia makrotalouden indikaattoreita, kuten Gross Debt to GDP -suhdelukuja, jotka auttavat sijoittajia ja analyytikoita tekemään perusteltuja päätöksiä. Sivustomme avulla käyttäjät voivat seurata makrotaloudellisia trendejä, analysoida julkisen velan kehitystä ja arvioida sijoitusriskien vakautta eri talousalueilla. Tarjoamamme tiedot perustuvat parhaisiin käytettävissä oleviin lähteisiin ja tietokantoihin, ja pyrimme jatkuvasti päivittämään ja tarkentamaan dataamme ajan tasalla pysymiseksi. Bruttovelan suhteellisen osuuden arvioiminen bruttokansantuotteesta on monimutkainen ja monimuotoinen tehtävä, joka vaatii kattavaa tietopohjaa ja perusteellista analyysiä. Eulerpool-sivuston avulla käyttäjät saavat käyttöönsä työkalut ja tiedot, jotka helpottavat tämän kriittisen taloudellisen indikaattorin seurantaa ja ymmärrystä. Olitpa sitten talousanalyytikko, sijoittaja tai talouspolitiikan suunnittelija, meidän palveluistamme löydät tarvitsemasi tiedot päätösten tekemiseen ja taloudellisten tavoitteidesi saavuttamiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että Gross Debt to GDP on keskeinen mittari, joka tarjoaa syvällisen katsauksen valtion taloudelliseen tilaan ja velanhoitokykyyn. Eulerpool on omistautunut tarjoamaan parasta mahdollista tietoa ja analyysia, jotta voit tehdä hyvin perusteltuja päätöksiä makrotaloudellisten indikaattorien perusteella. Riippumatta siitä, mitkä ovat taloudelliset tavoitteesi, me olemme täällä tukemassa ja auttamassa sinua saavuttamaan ne tarkkojen ja ajantasaisten tietojen avulla.