Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Belgia Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Maakaasun tuonti Belgia nykyinen arvo on 137 239,9 Terajoule. Maakaasun tuonti Belgia väheni 137 239,9 Terajoule 1.5.2024, kun se oli 138 155,1 Terajoule 1.4.2024. Ajanjaksolla 1.1.2008 - 1.6.2024, keskimääräinen BKT Belgia oli 115 670,74 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.4.2023 221 343,50 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.12.2011 28 156,00 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.1.2008 | 63 886,00 Terajoule |
1.2.2008 | 51 194,00 Terajoule |
1.3.2008 | 55 822,00 Terajoule |
1.4.2008 | 51 127,00 Terajoule |
1.5.2008 | 43 688,00 Terajoule |
1.6.2008 | 47 154,00 Terajoule |
1.7.2008 | 35 116,00 Terajoule |
1.8.2008 | 29 322,00 Terajoule |
1.9.2008 | 39 823,00 Terajoule |
1.10.2008 | 48 486,00 Terajoule |
1.11.2008 | 54 478,00 Terajoule |
1.12.2008 | 55 778,00 Terajoule |
1.1.2009 | 63 850,00 Terajoule |
1.2.2009 | 61 760,00 Terajoule |
1.3.2009 | 56 489,00 Terajoule |
1.4.2009 | 42 486,00 Terajoule |
1.5.2009 | 40 519,00 Terajoule |
1.6.2009 | 44 816,00 Terajoule |
1.7.2009 | 48 268,00 Terajoule |
1.8.2009 | 47 326,00 Terajoule |
1.9.2009 | 47 289,00 Terajoule |
1.10.2009 | 56 101,00 Terajoule |
1.11.2009 | 66 181,00 Terajoule |
1.12.2009 | 77 073,00 Terajoule |
1.1.2010 | 78 175,00 Terajoule |
1.2.2010 | 68 902,00 Terajoule |
1.3.2010 | 63 257,00 Terajoule |
1.4.2010 | 42 696,00 Terajoule |
1.5.2010 | 45 495,00 Terajoule |
1.6.2010 | 35 545,00 Terajoule |
1.7.2010 | 35 101,00 Terajoule |
1.8.2010 | 32 993,00 Terajoule |
1.9.2010 | 34 679,00 Terajoule |
1.10.2010 | 42 951,00 Terajoule |
1.11.2010 | 59 361,00 Terajoule |
1.12.2010 | 98 049,00 Terajoule |
1.1.2011 | 82 663,00 Terajoule |
1.2.2011 | 67 247,00 Terajoule |
1.3.2011 | 70 913,00 Terajoule |
1.4.2011 | 73 775,00 Terajoule |
1.5.2011 | 69 408,00 Terajoule |
1.6.2011 | 44 156,00 Terajoule |
1.7.2011 | 37 312,00 Terajoule |
1.8.2011 | 34 228,00 Terajoule |
1.9.2011 | 36 721,00 Terajoule |
1.10.2011 | 43 246,00 Terajoule |
1.11.2011 | 44 819,00 Terajoule |
1.12.2011 | 28 156,00 Terajoule |
1.1.2012 | 34 110,00 Terajoule |
1.2.2012 | 31 977,00 Terajoule |
1.3.2012 | 28 870,00 Terajoule |
1.4.2012 | 41 361,00 Terajoule |
1.5.2012 | 42 432,00 Terajoule |
1.6.2012 | 44 642,00 Terajoule |
1.7.2012 | 42 067,00 Terajoule |
1.8.2012 | 42 172,00 Terajoule |
1.9.2012 | 48 497,00 Terajoule |
1.10.2012 | 47 140,00 Terajoule |
1.11.2012 | 39 970,00 Terajoule |
1.12.2012 | 39 216,00 Terajoule |
1.1.2013 | 169 288,00 Terajoule |
1.2.2013 | 160 908,00 Terajoule |
1.3.2013 | 201 717,00 Terajoule |
1.4.2013 | 127 723,00 Terajoule |
1.5.2013 | 123 607,00 Terajoule |
1.6.2013 | 118 193,00 Terajoule |
1.7.2013 | 118 867,00 Terajoule |
1.8.2013 | 101 012,00 Terajoule |
1.9.2013 | 108 033,00 Terajoule |
1.10.2013 | 115 224,00 Terajoule |
1.11.2013 | 140 353,00 Terajoule |
1.12.2013 | 149 774,00 Terajoule |
1.1.2014 | 142 518,00 Terajoule |
1.2.2014 | 114 646,00 Terajoule |
1.3.2014 | 123 033,00 Terajoule |
1.4.2014 | 119 908,00 Terajoule |
1.5.2014 | 131 575,00 Terajoule |
1.6.2014 | 116 489,00 Terajoule |
1.7.2014 | 121 900,00 Terajoule |
1.8.2014 | 121 733,00 Terajoule |
1.9.2014 | 114 397,00 Terajoule |
1.10.2014 | 129 405,00 Terajoule |
1.11.2014 | 125 242,00 Terajoule |
1.12.2014 | 153 121,00 Terajoule |
1.1.2015 | 158 017,00 Terajoule |
1.2.2015 | 138 681,00 Terajoule |
1.3.2015 | 147 664,00 Terajoule |
1.4.2015 | 120 278,00 Terajoule |
1.5.2015 | 103 552,00 Terajoule |
1.6.2015 | 100 341,00 Terajoule |
1.7.2015 | 124 399,00 Terajoule |
1.8.2015 | 131 545,00 Terajoule |
1.9.2015 | 132 029,00 Terajoule |
1.10.2015 | 144 352,00 Terajoule |
1.11.2015 | 128 568,00 Terajoule |
1.12.2015 | 138 778,00 Terajoule |
1.1.2016 | 132 653,00 Terajoule |
1.2.2016 | 125 167,00 Terajoule |
1.3.2016 | 142 422,00 Terajoule |
1.4.2016 | 125 519,00 Terajoule |
1.5.2016 | 130 009,00 Terajoule |
1.6.2016 | 97 534,00 Terajoule |
1.7.2016 | 137 204,00 Terajoule |
1.8.2016 | 120 899,00 Terajoule |
1.9.2016 | 122 254,00 Terajoule |
1.10.2016 | 137 352,00 Terajoule |
1.11.2016 | 155 659,00 Terajoule |
1.12.2016 | 179 572,00 Terajoule |
1.1.2017 | 188 453,30 Terajoule |
1.2.2017 | 142 210,50 Terajoule |
1.3.2017 | 127 100,40 Terajoule |
1.4.2017 | 153 349,20 Terajoule |
1.5.2017 | 139 346,00 Terajoule |
1.6.2017 | 120 384,10 Terajoule |
1.7.2017 | 150 686,30 Terajoule |
1.8.2017 | 141 126,70 Terajoule |
1.9.2017 | 119 327,70 Terajoule |
1.10.2017 | 132 215,10 Terajoule |
1.11.2017 | 154 467,20 Terajoule |
1.12.2017 | 193 778,60 Terajoule |
1.1.2018 | 165 246,40 Terajoule |
1.2.2018 | 186 638,40 Terajoule |
1.3.2018 | 155 806,50 Terajoule |
1.4.2018 | 109 046,30 Terajoule |
1.5.2018 | 139 999,20 Terajoule |
1.6.2018 | 115 096,30 Terajoule |
1.7.2018 | 153 763,90 Terajoule |
1.8.2018 | 141 143,30 Terajoule |
1.9.2018 | 121 070,10 Terajoule |
1.10.2018 | 120 202,30 Terajoule |
1.11.2018 | 129 124,30 Terajoule |
1.12.2018 | 129 367,30 Terajoule |
1.1.2019 | 149 816,50 Terajoule |
1.2.2019 | 122 245,60 Terajoule |
1.3.2019 | 149 736,90 Terajoule |
1.4.2019 | 145 437,80 Terajoule |
1.5.2019 | 166 398,30 Terajoule |
1.6.2019 | 129 238,60 Terajoule |
1.7.2019 | 128 385,80 Terajoule |
1.8.2019 | 125 645,40 Terajoule |
1.9.2019 | 114 383,40 Terajoule |
1.10.2019 | 127 433,80 Terajoule |
1.11.2019 | 144 012,60 Terajoule |
1.12.2019 | 162 633,50 Terajoule |
1.1.2020 | 140 104,30 Terajoule |
1.2.2020 | 162 548,30 Terajoule |
1.3.2020 | 186 139,70 Terajoule |
1.4.2020 | 150 500,90 Terajoule |
1.5.2020 | 180 770,70 Terajoule |
1.6.2020 | 143 187,20 Terajoule |
1.7.2020 | 114 919,00 Terajoule |
1.8.2020 | 94 395,80 Terajoule |
1.9.2020 | 102 961,00 Terajoule |
1.10.2020 | 101 493,00 Terajoule |
1.11.2020 | 135 494,80 Terajoule |
1.12.2020 | 128 976,90 Terajoule |
1.1.2021 | 187 065,60 Terajoule |
1.2.2021 | 125 710,80 Terajoule |
1.3.2021 | 149 692,80 Terajoule |
1.4.2021 | 142 991,10 Terajoule |
1.5.2021 | 141 514,80 Terajoule |
1.6.2021 | 94 251,50 Terajoule |
1.7.2021 | 103 422,90 Terajoule |
1.8.2021 | 93 029,60 Terajoule |
1.9.2021 | 94 865,60 Terajoule |
1.10.2021 | 156 120,10 Terajoule |
1.11.2021 | 130 526,40 Terajoule |
1.12.2021 | 154 921,10 Terajoule |
1.1.2022 | 168 496,00 Terajoule |
1.2.2022 | 151 059,10 Terajoule |
1.3.2022 | 194 150,20 Terajoule |
1.4.2022 | 210 193,10 Terajoule |
1.5.2022 | 216 014,50 Terajoule |
1.6.2022 | 217 701,20 Terajoule |
1.7.2022 | 195 903,50 Terajoule |
1.8.2022 | 204 591,00 Terajoule |
1.9.2022 | 198 391,30 Terajoule |
1.10.2022 | 215 576,50 Terajoule |
1.11.2022 | 190 092,50 Terajoule |
1.12.2022 | 217 396,50 Terajoule |
1.1.2023 | 205 724,00 Terajoule |
1.2.2023 | 180 230,40 Terajoule |
1.3.2023 | 193 145,90 Terajoule |
1.4.2023 | 221 343,50 Terajoule |
1.5.2023 | 213 635,90 Terajoule |
1.6.2023 | 134 910,20 Terajoule |
1.7.2023 | 147 218,20 Terajoule |
1.8.2023 | 128 987,80 Terajoule |
1.9.2023 | 99 522,90 Terajoule |
1.10.2023 | 153 503,80 Terajoule |
1.11.2023 | 166 262,40 Terajoule |
1.12.2023 | 177 822,50 Terajoule |
1.1.2024 | 162 561,40 Terajoule |
1.2.2024 | 150 627,30 Terajoule |
1.3.2024 | 160 122,00 Terajoule |
1.4.2024 | 138 155,10 Terajoule |
1.5.2024 | 137 239,90 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.5.2024 | 137 239,9 Terajoule |
1.4.2024 | 138 155,1 Terajoule |
1.3.2024 | 160 122 Terajoule |
1.2.2024 | 150 627,3 Terajoule |
1.1.2024 | 162 561,4 Terajoule |
1.12.2023 | 177 822,5 Terajoule |
1.11.2023 | 166 262,4 Terajoule |
1.10.2023 | 153 503,8 Terajoule |
1.9.2023 | 99 522,9 Terajoule |
1.8.2023 | 128 987,8 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇧🇪 Asekauppa | 40 milj. SIPRI TIV | 144 milj. SIPRI TIV | Vuosittain |
🇧🇪 Kaupankäynnin ehdot | 97,32 points | 93,49 points | Kuukausittain |
🇧🇪 Kauppatase | 391,4 milj. EUR | 2,556 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇧🇪 Kultavarannot | 227,4 Tonnes | 227,4 Tonnes | Kvartaali |
🇧🇪 Matkailijoiden saapumiset | 1,64 milj. | 1,896 milj. | Kuukausittain |
🇧🇪 Pääomavirrat | −158 milj. EUR | −735 milj. EUR | Kvartaali |
🇧🇪 Terrorisminiindeksi | 1,904 Points | 2,763 Points | Vuosittain |
🇧🇪 Tilisiirrot | 5,559 miljardia EUR | 5,005 miljardia EUR | Kvartaali |
🇧🇪 Tuonnit | 42,509 miljardia EUR | 41,181 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇧🇪 Ulkomaan suorat sijoitukset | 15,656 miljardia EUR | 6,11 miljardia EUR | Kvartaali |
🇧🇪 Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | 241 % of GDP | 242 % of GDP | Kvartaali |
🇧🇪 Ulkomainen velka | 1,385 Bio. EUR | 1,399 Bio. EUR | Kvartaali |
🇧🇪 Vaihtotase | −2,736 miljardia EUR | 1,209 miljardia EUR | Kvartaali |
🇧🇪 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | −1 % of GDP | −1 % of GDP | Vuosittain |
🇧🇪 Vienti | 37,679 miljardia EUR | 44,757 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.