Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Alankomaat Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Maakaasun tuonti Alankomaat nykyinen arvo on 160 943,795 Terajoule. Maakaasun tuonti Alankomaat väheni 160 943,795 Terajoule 1.5.2024, kun se oli 163 120,778 Terajoule 1.4.2024. Ajanjaksolla 1.1.2008 - 1.6.2024, keskimääräinen BKT Alankomaat oli 117 202,01 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.5.2022 196 537,96 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2011 48 914,00 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.1.2008 | 84 933,00 Terajoule |
1.2.2008 | 76 769,00 Terajoule |
1.3.2008 | 75 436,00 Terajoule |
1.4.2008 | 75 137,00 Terajoule |
1.5.2008 | 73 204,00 Terajoule |
1.6.2008 | 68 139,00 Terajoule |
1.7.2008 | 57 977,00 Terajoule |
1.8.2008 | 65 874,00 Terajoule |
1.9.2008 | 63 141,00 Terajoule |
1.10.2008 | 65 107,00 Terajoule |
1.11.2008 | 64 641,00 Terajoule |
1.12.2008 | 52 245,00 Terajoule |
1.1.2009 | 71 904,00 Terajoule |
1.2.2009 | 58 943,00 Terajoule |
1.3.2009 | 54 578,00 Terajoule |
1.4.2009 | 71 904,00 Terajoule |
1.5.2009 | 70 172,00 Terajoule |
1.6.2009 | 71 039,00 Terajoule |
1.7.2009 | 73 504,00 Terajoule |
1.8.2009 | 78 702,00 Terajoule |
1.9.2009 | 79 668,00 Terajoule |
1.10.2009 | 62 908,00 Terajoule |
1.11.2009 | 52 412,00 Terajoule |
1.12.2009 | 70 982,00 Terajoule |
1.1.2010 | 81 340,00 Terajoule |
1.2.2010 | 66 640,00 Terajoule |
1.3.2010 | 75 070,00 Terajoule |
1.4.2010 | 77 854,00 Terajoule |
1.5.2010 | 76 459,00 Terajoule |
1.6.2010 | 68 772,00 Terajoule |
1.7.2010 | 70 517,00 Terajoule |
1.8.2010 | 58 996,00 Terajoule |
1.9.2010 | 66 964,00 Terajoule |
1.10.2010 | 67 273,00 Terajoule |
1.11.2010 | 66 607,00 Terajoule |
1.12.2010 | 82 334,00 Terajoule |
1.1.2011 | 62 841,00 Terajoule |
1.2.2011 | 53 945,00 Terajoule |
1.3.2011 | 48 914,00 Terajoule |
1.4.2011 | 61 775,00 Terajoule |
1.5.2011 | 74 237,00 Terajoule |
1.6.2011 | 65 874,00 Terajoule |
1.7.2011 | 64 541,00 Terajoule |
1.8.2011 | 61 109,00 Terajoule |
1.9.2011 | 56 344,00 Terajoule |
1.10.2011 | 69 639,00 Terajoule |
1.11.2011 | 67 040,00 Terajoule |
1.12.2011 | 70 872,00 Terajoule |
1.1.2012 | 70 072,00 Terajoule |
1.2.2012 | 86 032,00 Terajoule |
1.3.2012 | 64 508,00 Terajoule |
1.4.2012 | 83 700,00 Terajoule |
1.5.2012 | 68 139,00 Terajoule |
1.6.2012 | 58 677,00 Terajoule |
1.7.2012 | 60 609,00 Terajoule |
1.8.2012 | 61 076,00 Terajoule |
1.9.2012 | 52 945,00 Terajoule |
1.10.2012 | 73 071,00 Terajoule |
1.11.2012 | 78 402,00 Terajoule |
1.12.2012 | 83 700,00 Terajoule |
1.1.2013 | 77 435,00 Terajoule |
1.2.2013 | 63 174,00 Terajoule |
1.3.2013 | 97 595,00 Terajoule |
1.4.2013 | 88 720,00 Terajoule |
1.5.2013 | 78 302,00 Terajoule |
1.6.2013 | 68 340,00 Terajoule |
1.7.2013 | 72 872,00 Terajoule |
1.8.2013 | 65 207,00 Terajoule |
1.9.2013 | 67 706,00 Terajoule |
1.10.2013 | 64 075,00 Terajoule |
1.11.2013 | 65 940,00 Terajoule |
1.12.2013 | 85 464,00 Terajoule |
1.1.2014 | 82 800,00 Terajoule |
1.2.2014 | 66 907,00 Terajoule |
1.3.2014 | 75 868,00 Terajoule |
1.4.2014 | 76 503,00 Terajoule |
1.5.2014 | 77 935,00 Terajoule |
1.6.2014 | 86 766,00 Terajoule |
1.7.2014 | 91 197,00 Terajoule |
1.8.2014 | 84 133,00 Terajoule |
1.9.2014 | 94 429,00 Terajoule |
1.10.2014 | 78 501,00 Terajoule |
1.11.2014 | 76 803,00 Terajoule |
1.12.2014 | 76 969,00 Terajoule |
1.1.2015 | 65 573,00 Terajoule |
1.2.2015 | 75 404,00 Terajoule |
1.3.2015 | 99 295,00 Terajoule |
1.4.2015 | 116 721,00 Terajoule |
1.5.2015 | 114 854,00 Terajoule |
1.6.2015 | 102 126,00 Terajoule |
1.7.2015 | 117 586,00 Terajoule |
1.8.2015 | 115 220,00 Terajoule |
1.9.2015 | 128 115,00 Terajoule |
1.10.2015 | 131 114,00 Terajoule |
1.11.2015 | 91 830,00 Terajoule |
1.12.2015 | 99 193,00 Terajoule |
1.1.2016 | 95 228,00 Terajoule |
1.2.2016 | 99 127,00 Terajoule |
1.3.2016 | 103 626,00 Terajoule |
1.4.2016 | 124 018,00 Terajoule |
1.5.2016 | 126 916,00 Terajoule |
1.6.2016 | 131 714,00 Terajoule |
1.7.2016 | 146 875,00 Terajoule |
1.8.2016 | 98 193,00 Terajoule |
1.9.2016 | 91 963,00 Terajoule |
1.10.2016 | 134 946,00 Terajoule |
1.11.2016 | 119 285,00 Terajoule |
1.12.2016 | 107 590,00 Terajoule |
1.1.2017 | 166 767,00 Terajoule |
1.2.2017 | 121 918,00 Terajoule |
1.3.2017 | 133 880,00 Terajoule |
1.4.2017 | 157 671,00 Terajoule |
1.5.2017 | 160 468,00 Terajoule |
1.6.2017 | 140 510,00 Terajoule |
1.7.2017 | 149 041,00 Terajoule |
1.8.2017 | 140 178,00 Terajoule |
1.9.2017 | 140 043,00 Terajoule |
1.10.2017 | 136 679,00 Terajoule |
1.11.2017 | 156 638,00 Terajoule |
1.12.2017 | 188 624,00 Terajoule |
1.1.2018 | 162 408,00 Terajoule |
1.2.2018 | 178 947,00 Terajoule |
1.3.2018 | 163 295,00 Terajoule |
1.4.2018 | 165 948,00 Terajoule |
1.5.2018 | 170 961,00 Terajoule |
1.6.2018 | 158 509,00 Terajoule |
1.7.2018 | 158 204,00 Terajoule |
1.8.2018 | 178 410,00 Terajoule |
1.9.2018 | 181 155,00 Terajoule |
1.10.2018 | 164 248,00 Terajoule |
1.11.2018 | 164 744,00 Terajoule |
1.12.2018 | 177 100,00 Terajoule |
1.1.2019 | 187 244,11 Terajoule |
1.2.2019 | 161 334,03 Terajoule |
1.3.2019 | 181 614,13 Terajoule |
1.4.2019 | 164 100,14 Terajoule |
1.5.2019 | 169 908,75 Terajoule |
1.6.2019 | 166 661,37 Terajoule |
1.7.2019 | 148 365,44 Terajoule |
1.8.2019 | 142 732,99 Terajoule |
1.9.2019 | 139 709,50 Terajoule |
1.10.2019 | 164 093,16 Terajoule |
1.11.2019 | 170 671,50 Terajoule |
1.12.2019 | 180 168,76 Terajoule |
1.1.2020 | 164 108,66 Terajoule |
1.2.2020 | 162 546,82 Terajoule |
1.3.2020 | 164 146,09 Terajoule |
1.4.2020 | 177 556,04 Terajoule |
1.5.2020 | 182 554,73 Terajoule |
1.6.2020 | 168 043,92 Terajoule |
1.7.2020 | 166 731,53 Terajoule |
1.8.2020 | 143 846,45 Terajoule |
1.9.2020 | 177 006,39 Terajoule |
1.10.2020 | 159 756,18 Terajoule |
1.11.2020 | 168 227,07 Terajoule |
1.12.2020 | 163 183,94 Terajoule |
1.1.2021 | 195 557,85 Terajoule |
1.2.2021 | 147 566,31 Terajoule |
1.3.2021 | 184 138,83 Terajoule |
1.4.2021 | 157 744,25 Terajoule |
1.5.2021 | 152 884,96 Terajoule |
1.6.2021 | 144 881,71 Terajoule |
1.7.2021 | 140 648,73 Terajoule |
1.8.2021 | 154 515,06 Terajoule |
1.9.2021 | 171 180,54 Terajoule |
1.10.2021 | 171 691,97 Terajoule |
1.11.2021 | 155 167,52 Terajoule |
1.12.2021 | 138 520,76 Terajoule |
1.1.2022 | 151 259,69 Terajoule |
1.2.2022 | 137 245,01 Terajoule |
1.3.2022 | 168 635,16 Terajoule |
1.4.2022 | 162 331,59 Terajoule |
1.5.2022 | 196 537,96 Terajoule |
1.6.2022 | 188 737,48 Terajoule |
1.7.2022 | 186 670,35 Terajoule |
1.8.2022 | 175 713,64 Terajoule |
1.9.2022 | 191 931,63 Terajoule |
1.10.2022 | 181 878,75 Terajoule |
1.11.2022 | 156 414,56 Terajoule |
1.12.2022 | 167 028,81 Terajoule |
1.1.2023 | 164 249,34 Terajoule |
1.2.2023 | 154 961,67 Terajoule |
1.3.2023 | 155 464,20 Terajoule |
1.4.2023 | 192 440,75 Terajoule |
1.5.2023 | 195 628,32 Terajoule |
1.6.2023 | 171 700,91 Terajoule |
1.7.2023 | 178 210,99 Terajoule |
1.8.2023 | 173 730,98 Terajoule |
1.9.2023 | 127 660,98 Terajoule |
1.10.2023 | 152 184,76 Terajoule |
1.11.2023 | 150 780,21 Terajoule |
1.12.2023 | 139 890,39 Terajoule |
1.1.2024 | 135 483,75 Terajoule |
1.2.2024 | 130 135,50 Terajoule |
1.3.2024 | 139 658,33 Terajoule |
1.4.2024 | 163 120,78 Terajoule |
1.5.2024 | 160 943,80 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.5.2024 | 160 943,795 Terajoule |
1.4.2024 | 163 120,778 Terajoule |
1.3.2024 | 139 658,327 Terajoule |
1.2.2024 | 130 135,496 Terajoule |
1.1.2024 | 135 483,751 Terajoule |
1.12.2023 | 139 890,394 Terajoule |
1.11.2023 | 150 780,21 Terajoule |
1.10.2023 | 152 184,758 Terajoule |
1.9.2023 | 127 660,983 Terajoule |
1.8.2023 | 173 730,984 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇳🇱 Asekauppa | 258 milj. SIPRI TIV | 323 milj. SIPRI TIV | Vuosittain |
🇳🇱 Kaupankäynnin ehdot | 102 points | 103,8 points | Kuukausittain |
🇳🇱 Kauppatase | 12,578 miljardia EUR | 14,1 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇳🇱 Kultavarannot | 612,45 Tonnes | 612,45 Tonnes | Kvartaali |
🇳🇱 Pääomavirrat | 32,547 miljardia EUR | 21,166 miljardia EUR | Kvartaali |
🇳🇱 Raakaöljyn tuotanto | 24 BBL/D/1K | 25 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇳🇱 Terrorisminiindeksi | 0,577 Points | 2,12 Points | Vuosittain |
🇳🇱 Tilisiirrot | 39 milj. EUR | 29 milj. EUR | Kvartaali |
🇳🇱 Tuonnit | 59,146 miljardia EUR | 58,383 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇳🇱 Ulkomaan suorat sijoitukset | 13,485 miljardia EUR | −297,017 miljardia EUR | Kvartaali |
🇳🇱 Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | 376 % of GDP | 374 % of GDP | Kvartaali |
🇳🇱 Ulkomainen velka | 3,869 Bio. EUR | 3,945 Bio. EUR | Kvartaali |
🇳🇱 Vaihtotase | 24,292 miljardia EUR | 28,104 miljardia EUR | Kvartaali |
🇳🇱 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 11,1 % of GDP | 9,3 % of GDP | Vuosittain |
🇳🇱 Vienti | 71,724 miljardia EUR | 72,483 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.