🇧🇷

Brasilia Tuonti

Kurssi

Kurssi
22,098 Mrd. USD
Muutos +/-
+1,298 Mrd. USD
Prosentuaalinen muutos
+6,24 %

Tuontin nykyinen arvo Brasiliassa on 22,098 Mrd. USD. Tuonti Brasiliassa nousi arvoon 22,098 Mrd. USD 1.2.2026, sen oltua 20,8 Mrd. USD 1.1.2026. Välillä 1.1.1959 ja 1.12.2025, keskimääräinen BKT Brasiliassa oli 6,13 Mrd. USD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.9.2025 27,37 Mrd. USDllä, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1965 67,00 M USDllä.

Lähde: Ministério do Desenvolvimento, Indústria e Comércio Exterior

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Tuonti

Tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Tuonti
Date
Tuonti
1.1.1959
107,00 M USD
2.1.1959
88,00 M USD
3.1.1959
95,00 M USD
4.1.1959
125,00 M USD
5.1.1959
105,00 M USD
6.1.1959
108,00 M USD
7.1.1959
109,00 M USD
8.1.1959
115,00 M USD
9.1.1959
79,00 M USD
10.1.1959
93,00 M USD
11.1.1959
84,00 M USD
12.1.1959
102,00 M USD
1.1.1960
93,00 M USD
2.1.1960
97,00 M USD
3.1.1960
92,00 M USD
Access this data via the Eulerpool API

Tuonti Historia

Tuonti — Historia
PäivämääräArvo
22,098 Mrd. USD
20,8 Mrd. USD
21,405 Mrd. USD
22,43 Mrd. USD
24,843 Mrd. USD
27,368 Mrd. USD
23,597 Mrd. USD
25,151 Mrd. USD
23,191 Mrd. USD
22,878 Mrd. USD
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Tuonti

Tuonti

Brasilia tuo pääasiassa valmistettuja tavaroita (89 prosenttia kokonais tuonnista), kuten koneita, polttoaineita ja voiteluaineita, kemikaaleja ja lääkkeitä sekä autojen ja traktoreiden osia ja tarvikkeita. Maan tuonnista 11 prosenttia koostuu raaka-aineista, joista suurin osa on raakaöljyä, kivihiiltä, maakaasua ja vehnänjyviä. Pääasiallisia tuontikumppaneita ovat Kiina (22 prosenttia), Yhdysvallat (19 prosenttia), Argentiina ja Saksa (kumpikin 5 prosenttia) sekä Kanada, Japani, Chile ja Meksiko (kukin 2 prosenttia).

Mikä on Tuonti?

Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.

Tuonti Brasilia — FAQ

What is the current Tuonti in Brasilia?

The current Tuonti in Brasilia is 22,098 Mrd.USD as of 1.2.2026.

How has the Tuonti in Brasilia changed recently?

The Tuonti in Brasilia increased from 20,8 Mrd.USD (1.1.2026) to 22,098 Mrd.USD (1.2.2026).

What is the all-time high for Tuonti in Brasilia?

The all-time high for Tuonti in Brasilia was 27,37 Mrd.USD, recorded on 1.9.2025.

What is the all-time low for Tuonti in Brasilia?

The all-time low for Tuonti in Brasilia was 67,00 MUSD, recorded on 1.3.1965.

What is the historical average of Tuonti in Brasilia?

The historical average of Tuonti in Brasilia is 6,13 Mrd.USD, calculated over the period from 1.1.1959 to 1.12.2025.

Where does the Tuonti data for Brasilia come from?

The Tuonti data for Brasilia is sourced from Ministério do Desenvolvimento, Indústria e Comércio Exterior and published on Eulerpool.