Legendaariset sijoittajat luottavat Eulerpooliin

Trusted by leading companies and financial institutions

BlackRock logoAllianz logoGoogle logoAnthropic logoBloomberg logoRevolut logoNASDAQ logoCoinbase logo
BlackRock logoAllianz logoGoogle logoAnthropic logoBloomberg logoRevolut logoNASDAQ logoCoinbase logo
🇩🇪

Saksa Vienti

Osakekurssi

Osakekurssi
128,11 miljardia EUR
1.11.2025
Muutos +/-
-3,32 miljardia EUR
Muutos %
-2,53 %

Tämänhetkinen Vienti-arvo Saksa maassa on 128,11 miljardia EUR. Vienti Saksa maassa laski arvoon 128,11 miljardia EUR 1.11.2025 jälkeen, kun se oli 131,43 miljardia EUR 1.10.2025. Vuosien 1.1.1962 ja 1.11.2025 välillä BKT:n keskiarvo Saksa maassa oli 46,86 miljardia EUR. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.9.2022 arvolla 139,50 miljardia EUR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1962 arvolla 2,10 miljardia EUR.

Lähde: Federal Statistical Office

Vienti

Vienti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Vienti

Vienti Historia

PäivämääräArvo
1.11.2025128,11 miljardia EUR
1.10.2025131,43 miljardia EUR
1.9.2025131,1 miljardia EUR
1.8.2025129,21 miljardia EUR
1.7.2025130,18 miljardia EUR
1.6.2025130,56 miljardia EUR
1.5.2025129,86 miljardia EUR
1.4.2025131,72 miljardia EUR
1.3.2025133,14 miljardia EUR
1.2.2025131,17 miljardia EUR
1
2
3
4
5
...
77

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Vienti

🇩🇪

Asekauppa

Vuosittain

Tällä hetkellä
2,049 miljardia SIPRI TIV
Edellinen
2,472 miljardia SIPRI TIV
🇩🇪

Autovienti

Kuukausittain

Tällä hetkellä
217 900 Units
Edellinen
292 200 Units
🇩🇪

Kaupankäynnin ehdot

Kuukausittain

Tällä hetkellä
103,8 points
Edellinen
104,1 points
🇩🇪

Kauppatase

Kuukausittain

Tällä hetkellä
13,06 miljardia EUR
Edellinen
17,24 miljardia EUR
🇩🇪

Kultavarannot

Kvartaali

Tällä hetkellä
3 350,25 Tonnes
Edellinen
3 350,25 Tonnes
🇩🇪

Maakaasuimporit

Kuukausittain

Tällä hetkellä
350 327,265 Terajoule
Edellinen
315 738,651 Terajoule
🇩🇪

Matkailijoiden saapumiset

Kuukausittain

Tällä hetkellä
2,568 milj.
Edellinen
3,188 milj.
🇩🇪

Pääomavirrat

Kuukausittain

Tällä hetkellä
34,914 miljardia EUR
Edellinen
−33,19 miljardia EUR
🇩🇪

Palveluiden vaihtotase

Kuukausittain

Tällä hetkellä
−4,676 miljardia EUR
Edellinen
−8,455 miljardia EUR
🇩🇪

Raakaöljyn tuotanto

Kuukausittain

Tällä hetkellä
30 BBL/D/1K
Edellinen
30 BBL/D/1K
🇩🇪

Terrorisminiindeksi

Vuosittain

Tällä hetkellä
4,748 Points
Edellinen
2,782 Points
🇩🇪

Tilisiirrot

Kuukausittain

Tällä hetkellä
671,784 milj. EUR
Edellinen
671,784 milj. EUR
🇩🇪

Tuonnit

Kuukausittain

Tällä hetkellä
115,05 miljardia EUR
Edellinen
114,18 miljardia EUR
🇩🇪

Ulkomaan suorat sijoitukset

Kuukausittain

Tällä hetkellä
9,16 miljardia EUR
Edellinen
5,694 miljardia EUR
🇩🇪

Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen

Kvartaali

Tällä hetkellä
153 % of GDP
Edellinen
152 % of GDP
🇩🇪

Ulkomainen velka

Kvartaali

Tällä hetkellä
6,787 Bio. EUR
Edellinen
6,678 Bio. EUR
🇩🇪

Vaihtotase

Kuukausittain

Tällä hetkellä
15,099 miljardia EUR
Edellinen
14,8 miljardia EUR
🇩🇪

Vaihtotase suhteessa BKT:hen

Vuosittain

Tällä hetkellä
5,8 % of GDP
Edellinen
5,5 % of GDP
🇩🇪

Vaihtotaseen tavarat

Kuukausittain

Tällä hetkellä
12,652 miljardia EUR
Edellinen
16,167 miljardia EUR

Saksa on maailman kolmanneksi suurin viejä, ja vientien osuus on lähes puolet sen taloudellisesta tuotannosta. Saksan pääasialliset vientituotteet ovat: moottoriajoneuvot, perävaunut ja puoliperävaunut (15 prosenttia kokonaisviennistä); koneet ja laitteet (14 prosenttia); kemikaalit ja kemialliset tuotteet (10 prosenttia); tietokone-, elektroniikka- ja optiset tuotteet (9 prosenttia); peruslääkeaineet ja farmaseuttiset valmisteet (7 prosenttia); sähkölaitteet (7 prosenttia); perusmetallit (5 prosenttia); elintarvikkeet (4 prosenttia); kumi- ja muovituotteet (4 prosenttia); metallitavarat, lukuun ottamatta koneita ja laitteita (3 prosenttia) ja muut kuljetusvälineet (3 prosenttia). Pääasialliset vientikumppanit ovat: Yhdysvallat (9 prosenttia kokonaisviennistä), Kiina (8 prosenttia), Ranska ja Alankomaat (7 prosenttia kumpikin), Puola (6 prosenttia), Italia, Itävalta ja Yhdistynyt kuningaskunta (5 prosenttia kukin), Sveitsi ja Belgia (4 prosenttia kukin), Tšekki ja Espanja (3 prosenttia kukin).

Mikä on Vienti

**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan ​​parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.