Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Tanska Pitkäaikaistyöttömyysaste
Osakekurssi
Nykyinen arvo Pitkäaikaistyöttömyysasteelle Tanskassa on 0,6 %. Pitkäaikaistyöttömyysaste Tanskassa nousi 0,6 % 1.12.2023, kun se oli 0,5 % 1.9.2023. Vuosien 1.6.1992 ja 1.3.2024 välillä Tanskan keskimääräinen BKT oli 1,16 %. Historian korkein arvo saavutettiin 1.6.1993, jolloin se oli 2,70 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.12.2022, jolloin se oli 0,30 %.
Pitkäaikaistyöttömyysaste ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Pitkäaikaistyöttömyysaste | |
---|---|
1.6.1992 | 2,40 % |
1.6.1993 | 2,70 % |
1.6.1994 | 2,60 % |
1.6.1995 | 2,00 % |
1.6.1996 | 1,80 % |
1.6.1997 | 1,50 % |
1.6.1998 | 1,30 % |
1.3.1999 | 1,20 % |
1.6.1999 | 1,00 % |
1.9.1999 | 1,30 % |
1.12.1999 | 1,30 % |
1.3.2000 | 1,10 % |
1.6.2000 | 0,90 % |
1.9.2000 | 1,00 % |
1.12.2000 | 1,00 % |
1.3.2001 | 1,00 % |
1.6.2001 | 0,90 % |
1.9.2001 | 0,90 % |
1.12.2001 | 0,80 % |
1.3.2002 | 0,90 % |
1.6.2002 | 0,80 % |
1.9.2002 | 0,90 % |
1.12.2002 | 0,90 % |
1.3.2003 | 0,80 % |
1.6.2003 | 1,10 % |
1.9.2003 | 1,30 % |
1.12.2003 | 1,20 % |
1.3.2004 | 1,30 % |
1.6.2004 | 1,20 % |
1.9.2004 | 1,10 % |
1.12.2004 | 1,10 % |
1.3.2005 | 1,30 % |
1.6.2005 | 1,20 % |
1.9.2005 | 1,10 % |
1.12.2005 | 0,90 % |
1.3.2006 | 0,90 % |
1.6.2006 | 0,80 % |
1.9.2006 | 0,70 % |
1.12.2006 | 0,80 % |
1.3.2007 | 0,80 % |
1.6.2007 | 0,60 % |
1.9.2007 | 0,60 % |
1.12.2007 | 0,50 % |
1.3.2008 | 0,50 % |
1.6.2008 | 0,50 % |
1.9.2008 | 0,40 % |
1.12.2008 | 0,50 % |
1.3.2009 | 0,50 % |
1.6.2009 | 0,50 % |
1.9.2009 | 0,60 % |
1.12.2009 | 0,70 % |
1.3.2010 | 1,20 % |
1.6.2010 | 1,40 % |
1.9.2010 | 1,50 % |
1.12.2010 | 1,70 % |
1.3.2011 | 1,80 % |
1.6.2011 | 1,80 % |
1.9.2011 | 1,60 % |
1.12.2011 | 1,80 % |
1.3.2012 | 2,10 % |
1.6.2012 | 2,10 % |
1.9.2012 | 2,10 % |
1.12.2012 | 2,00 % |
1.3.2013 | 2,00 % |
1.6.2013 | 2,00 % |
1.9.2013 | 1,70 % |
1.12.2013 | 1,60 % |
1.3.2014 | 1,90 % |
1.6.2014 | 1,40 % |
1.9.2014 | 1,80 % |
1.12.2014 | 1,60 % |
1.3.2015 | 1,80 % |
1.6.2015 | 1,60 % |
1.9.2015 | 1,50 % |
1.12.2015 | 1,50 % |
1.3.2016 | 1,30 % |
1.6.2016 | 1,10 % |
1.9.2016 | 1,10 % |
1.12.2016 | 1,30 % |
1.3.2017 | 1,40 % |
1.6.2017 | 1,10 % |
1.9.2017 | 1,10 % |
1.12.2017 | 1,20 % |
1.3.2018 | 1,10 % |
1.6.2018 | 1,00 % |
1.9.2018 | 0,80 % |
1.12.2018 | 1,00 % |
1.3.2019 | 0,80 % |
1.6.2019 | 0,80 % |
1.9.2019 | 0,80 % |
1.12.2019 | 0,90 % |
1.3.2020 | 0,90 % |
1.6.2020 | 0,80 % |
1.9.2020 | 1,00 % |
1.12.2020 | 1,00 % |
1.3.2021 | 1,20 % |
1.6.2021 | 1,10 % |
1.9.2021 | 0,90 % |
1.12.2021 | 0,90 % |
1.3.2022 | 0,70 % |
1.6.2022 | 0,50 % |
1.9.2022 | 0,60 % |
1.12.2022 | 0,30 % |
1.3.2023 | 0,50 % |
1.6.2023 | 0,60 % |
1.9.2023 | 0,50 % |
1.12.2023 | 0,60 % |
Pitkäaikaistyöttömyysaste Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 0,6 % |
1.9.2023 | 0,5 % |
1.6.2023 | 0,6 % |
1.3.2023 | 0,5 % |
1.12.2022 | 0,3 % |
1.9.2022 | 0,6 % |
1.6.2022 | 0,5 % |
1.3.2022 | 0,7 % |
1.12.2021 | 0,9 % |
1.9.2021 | 0,9 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Pitkäaikaistyöttömyysaste
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇩🇰 Avoimet työpaikat | 55 678 | 50 610 | Kvartaali |
🇩🇰 Eläkeikä naiset | 67 Years | 67 Years | Vuosittain |
🇩🇰 Eläkeikäiset miehet | 67 Years | 67 Years | Vuosittain |
🇩🇰 kokopäivätyö | 2,15 milj. | 2,154 milj. | Kvartaali |
🇩🇰 nuorisotyöttömyysaste | 15,3 % | 15,1 % | Kuukausittain |
🇩🇰 Osa-aikatyö | 785 600 | 759 500 | Kvartaali |
🇩🇰 Ostoaste | 73,8 % | 73,5 % | Kuukausittain |
🇩🇰 Palkat | 46 003,13 DKK/Month | 44 545,6 DKK/Month | Vuosittain |
🇩🇰 Tuottavuus | 114,084 points | 112,779 points | Kvartaali |
🇩🇰 Työkustannukset | 115,82 points | 114,41 points | Kvartaali |
🇩🇰 Työllisyysaste | 69,6 % | 69,4 % | Kuukausittain |
🇩🇰 Työllisyysmuutos | 0,1 % | 0,5 % | Kvartaali |
🇩🇰 Työssäkäyvät | 3,07 milj. | 3,053 milj. | Kvartaali |
🇩🇰 Työttömät henkilöt | 76 200 | 75 600 | Kuukausittain |
🇩🇰 Työttömyysaste | 2,5 % | 2,5 % | Kuukausittain |
🇩🇰 väestö | 5,93 milj. | 5,87 milj. | Vuosittain |
🇩🇰 Valmistuksen palkat | 162,7 points | 161,8 points | Kvartaali |
Tanskassa pitkäaikaistyöttömyysaste viittaa niiden työttömien henkilöiden osuuteen, jotka ovat olleet työttöminä 12 kuukautta tai enemmän, suhteessa koko työvoimaan (sekä työlliset että työttömät).
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Pitkäaikaistyöttömyysaste
Pitkäaikaistyöttömyysaste: Makrotaloudellinen Analyysi ja Sen Merkitys Pitkäaikaistyöttömyysaste on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka mittaa niiden henkilöiden prosenttiosuutta työvoimasta, jotka ovat olleet työttöminä yli 12 kuukautta. Eulerpool-sivustollamme tuomme esiin tarkkaa ja ajankohtaista taloustietoa makrotaloudellisista ilmiöistä, ja pitkäaikaistyöttömyysaste on yksi merkittävimmistä indikaattoreista, joka heijastaa talouden tilaa ja sen pitkän aikavälin kehitysnäkymiä. Pitkäaikaistyöttömyysasteen tarkasteleminen ja analysointi tarjoaa syvällistä ymmärrystä työmarkkinoiden dynamiikasta, taloudellisista rakenteellisista ongelmista sekä poliittisten päätösten ja kontekstin vaikutuksista. Sillä on tärkeä rooli talouspolitiikan suunnittelussa, työmarkkinastrategioissa ja yhteiskunnallisessa hyvinvoinnissa. Ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömyysaste kertoo talouden kyvystä luoda ja ylläpitää työpaikkoja. Korkea pitkäaikaistyöttömyysaste viittaa usein siihen, että talous ei tuota riittävästi uusia työpaikkoja tai että olemassa olevat työpaikat eivät vastaa työnhakijoiden taitojen tai kokemuksen vaatimuksia. Tämä voi johtua monista tekijöistä, kuten teknologisesta kehityksestä, globalisaatiosta, koulutusjärjestelmän puutteista tai työmarkkinoiden jäykkyyksistä. Pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa talouteen monin eri tavoin. Se lisää julkisen sektorin menoja sosiaaliturvaan ja työttömyysetuuksiin, samalla kun se vähentää verotuloja. Pitkäaikaistyöttömien vaikeudet päästä takaisin työmarkkinoille voivat myös johtaa taitojen rapautumiseen ja ihmispääoman heikkenemiseen, mikä edelleen vaikeuttaa talouden kasvupotentiaalin palauttamista. Yritysten näkökulmasta pitkäaikaistyöttömyys voi vähentää työvoiman tarjontaa ja aiheuttaa rekrytointihaasteita. Tämä saattaa pakottaa yritykset investoimaan enemmän työntekijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, mikä puolestaan vaikuttaa heidän kustannusrakenteeseensa ja kilpailukykyynsä. Pitkäaikaistyöttömyys on myös merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Se voi johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen, köyhyyteen ja terveysongelmiin, mikä heijastuu laajemmin yhteiskunnan sosiaaliseen rakenteeseen ja vakauteen. Työttömyys voi aiheuttaa henkisiä terveysongelmia, kuten masennusta ja ahdistusta, jotka edelleen vaikeuttavat työttömyyden kierrettäväksi katsotun yksilön mahdollisuuksia työllistyä uudelleen. Makrotaloudellisesta näkökulmasta pitkäaikaistyöttömyysasteen laskeminen edellyttää tehokkaita ja kattavia politiikkatoimia. Työvoimapoliittiset toimenpiteet, kuten aktiivinen työvoimapolitiikka, koulutus- ja ennakointiohjelmat sekä palkkahyvitykset, ovat keskeisiä keinoja tukea pitkäaikaistyöttömien paluuta työelämään. Myös talouskasvua tukevat toimenpiteet, kuten infrastruktuuri-investoinnit, teknologinen innovaatio ja yritystoiminnan edistäminen, ovat tärkeitä elementtejä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä. Valtion rooli pitkäaikaistyöttömyyden hallinnassa on merkittävä. Julkinen sektori voi tarjota resurssit ja rakenteet, jotka tukevat työmarkkinoiden joustavuutta ja vastustuskykyä taloudellisia shokkeja vastaan. Tällaisten järjestelmien tehokkuus ja kattavuus voivat määrittää, kuinka hyvin talous pystyy sopeutumaan ja palautumaan kriiseistä ja markkinamuutoksista. Työmarkkinoiden rakenteellinen muutos, mukaan lukien osa-aikatyön ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen, vaikuttaa myös pitkäaikaistyöttömyysasteeseen. Näiden muutosten ymmärtäminen ja asianmukainen sääntely ovat tärkeitä tekijöitä varmistettaessa, ettei työmarkkinoille synny uusia esteitä tai syrjiviä käytäntöjä, jotka estävät pitkäaikaistyöttömien työllistymisen. Pitkäaikaistyöttömyysasteen analysointi yhdessä muiden makrotaloudellisten indikaattoreiden, kuten BKT:n kasvu, inflaatio ja investoinnit, kanssa antaa laajemman kuvan talouden terveydestä ja kehityssuunnista. Tämä analyysi voi auttaa ennustamaan tulevia taloudellisia trendejä ja luomaan perustan pitkän aikavälin talouspolitiikan suunnittelulle. Eulerpool-sivustolla tarjoamme laajan valikoiman makrotaloudellista dataa, joka auttaa käyttäjiämme ymmärtämään ja analysoimaan talouden monimutkaisuutta. Pitkäaikaistyöttömyysaste on keskeinen osa tätä kokonaisuutta, ja tarjoamamme tiedot ja analyysit auttavat päätöksentekijöitä, yrityksiä ja tutkijoita navigoimaan jatkuvasti muuttuvassa taloudellisessa maisemassa. Lopuksi on tärkeää huomata, että pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ei ole pelkästään taloudellinen haaste, vaan myös yhteiskunnallinen ja inhimillinen missio. Se vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät talouspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja työmarkkinastrategiat. Yhdessä voimme luoda vahvemman, kestävämmän ja osallistavamman talouden, joka tarjoaa mahdollisuuksia kaikille kansalaisille. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan parasta mahdollista tietoa ja analyysiä tukemaan tätä tavoitetta. Seuraamalla ja ymmärtämällä pitkäaikaistyöttömyysasteen kehitystä, voimme kaikki osaltamme vaikuttaa paremman ja kestävämmän talouden rakentamiseen.