Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Katar Maatalouden bruttokansantuote (BKT)
Osakekurssi
Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Katar on nykyiseltään 506 milj. QAR. Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Katar laski 1.6.2023 arvoon 506 milj. QAR, kun se oli 1.3.2023 arvoltaan 511 milj. QAR. Välillä 1.3.2011 ja 1.9.2023 Maatalouden bruttokansantuote (BKT) oli keskimäärin 306,02 milj. QAR Katar. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2023 arvolla 511,00 milj. QAR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.2011 arvolla 154,00 milj. QAR.
Maatalouden bruttokansantuote (BKT) ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maatalouden BKT | |
---|---|
1.3.2011 | 163,00 milj. QAR |
1.6.2011 | 156,00 milj. QAR |
1.9.2011 | 154,00 milj. QAR |
1.12.2011 | 155,00 milj. QAR |
1.3.2012 | 165,00 milj. QAR |
1.6.2012 | 163,00 milj. QAR |
1.9.2012 | 162,00 milj. QAR |
1.12.2012 | 166,00 milj. QAR |
1.3.2013 | 174,00 milj. QAR |
1.6.2013 | 173,00 milj. QAR |
1.9.2013 | 174,00 milj. QAR |
1.12.2013 | 173,00 milj. QAR |
1.3.2014 | 204,00 milj. QAR |
1.6.2014 | 216,00 milj. QAR |
1.9.2014 | 223,00 milj. QAR |
1.12.2014 | 226,00 milj. QAR |
1.3.2015 | 227,00 milj. QAR |
1.6.2015 | 237,00 milj. QAR |
1.9.2015 | 239,00 milj. QAR |
1.12.2015 | 239,00 milj. QAR |
1.3.2016 | 248,00 milj. QAR |
1.6.2016 | 256,00 milj. QAR |
1.9.2016 | 258,00 milj. QAR |
1.12.2016 | 257,00 milj. QAR |
1.3.2017 | 278,00 milj. QAR |
1.6.2017 | 279,00 milj. QAR |
1.9.2017 | 278,00 milj. QAR |
1.12.2017 | 268,00 milj. QAR |
1.3.2018 | 302,00 milj. QAR |
1.6.2018 | 303,00 milj. QAR |
1.9.2018 | 299,00 milj. QAR |
1.12.2018 | 292,00 milj. QAR |
1.3.2019 | 391,00 milj. QAR |
1.6.2019 | 383,00 milj. QAR |
1.9.2019 | 361,00 milj. QAR |
1.12.2019 | 364,00 milj. QAR |
1.3.2020 | 459,00 milj. QAR |
1.6.2020 | 461,00 milj. QAR |
1.9.2020 | 438,00 milj. QAR |
1.12.2020 | 419,00 milj. QAR |
1.3.2021 | 456,00 milj. QAR |
1.6.2021 | 457,00 milj. QAR |
1.9.2021 | 433,00 milj. QAR |
1.12.2021 | 440,00 milj. QAR |
1.3.2022 | 482,00 milj. QAR |
1.6.2022 | 486,00 milj. QAR |
1.9.2022 | 490,00 milj. QAR |
1.12.2022 | 465,00 milj. QAR |
1.3.2023 | 511,00 milj. QAR |
1.6.2023 | 506,00 milj. QAR |
Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.6.2023 | 506 milj. QAR |
1.3.2023 | 511 milj. QAR |
1.12.2022 | 465 milj. QAR |
1.9.2022 | 490 milj. QAR |
1.6.2022 | 486 milj. QAR |
1.3.2022 | 482 milj. QAR |
1.12.2021 | 440 milj. QAR |
1.9.2021 | 433 milj. QAR |
1.6.2021 | 457 milj. QAR |
1.3.2021 | 456 milj. QAR |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maatalouden bruttokansantuote (BKT)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇶🇦 BKT | 235,77 miljardia USD | 179,73 miljardia USD | Vuosittain |
🇶🇦 BKT henkeä kohti | 63 428,36 USD | 61 022,5 USD | Vuosittain |
🇶🇦 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 113 157,23 USD | 108 865,14 USD | Vuosittain |
🇶🇦 BKT vakiohinnoin | 177,334 miljardia QAR | 170,479 miljardia QAR | Kvartaali |
🇶🇦 BKT:n kasvuvauhti | 4 % | 0,5 % | Kvartaali |
🇶🇦 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 53,657 miljardia QAR | 69,662 miljardia QAR | Kvartaali |
🇶🇦 Julkishallinnon BKT | 14,211 miljardia QAR | 14,501 miljardia QAR | Kvartaali |
🇶🇦 Kaivosalan BKT | 65,876 miljardia QAR | 65,374 miljardia QAR | Kvartaali |
🇶🇦 Liikennealan BKT | 6,994 miljardia QAR | 6,638 miljardia QAR | Kvartaali |
🇶🇦 Palveluiden BKT | 14,672 miljardia QAR | 13,251 miljardia QAR | Kvartaali |
🇶🇦 Palveluyritysten BKT | 1,687 miljardia QAR | 1,424 miljardia QAR | Kvartaali |
🇶🇦 Rakennusalan BKT | 20,403 miljardia QAR | 18,86 miljardia QAR | Kvartaali |
🇶🇦 Valmistavan teollisuuden BKT | 14,14 miljardia QAR | 13,536 miljardia QAR | Kvartaali |
🇶🇦 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 1,22 % | 1 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇯🇵Japani
- 🇸🇦Saudi-Arabia
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Maatalouden bruttokansantuote (BKT)
Makrotalouden ymmärtäminen ja analysointi on keskeisessä roolissa taloudellisten päätösten tekemisessä ja taloudellisen kehityksen ennustamisessa. Eulerpool, ammattilaisten käyttämä verkkosivusto makrotalouden datan näyttämiseen, tarjoaa kattavia resursseja ja tietoja eri talouden sektoreiden suorituskyvystä. Yksi tärkeä osa-alue, johon keskitymme, on maatalouden bruttokansantuote eli 'GDP from Agriculture'. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan ja ammattimaisen kuvauksen tästä talouden osa-alueesta suomeksi. Maatalouden bruttokansantuote (GDP from Agriculture) viittaa kaikkeen lisäarvoon, joka syntyy maatalouden tuotannosta tietyn ajanjakson aikana. Se sisältää esimerkiksi kasvinviljelyn, karjatalouden, metsätalouden ja kalastuksen. Maatalous on ollut historiallisesti yksi ihmiskunnan perustoimintamuodoista ja se on edelleen monien maiden talouden selkäranka, erityisesti kehittyvissä maissa. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta voi vaihdella suuresti maasta toiseen, riippuen maan taloudellisesta rakenteesta ja kehitysasteesta. Maatalouden bruttokansantuotteen merkitys on moninainen. Ensinnäkin, se on merkittävä tulonlähde miljoonille maanviljelijöille ja maataloustyöntekijöille ympäri maailmaa. Tämä sektori tarjoaa suoraan tai välillisesti myös työllistymismahdollisuuksia monilla eri alueilla, kuten jalostus, kauppa ja logistiikka. Toiseksi, maatalouden tuotto vaikuttaa merkittävästi ruoan ja muiden maataloustuotteiden tarjontaan ja hintatasoon markkinoilla. Tämä puolestaan vaikuttaa inflaatioon, elintarviketurvaan ja yleiseen elintasoon. Kun tarkastellaan maatalouden GDP:tä, on tärkeää ottaa huomioon useita eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sen kehitykseen. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi: 1. Ilmastonmuutos: Kasvavat lämpötilat, muuttuvat sademäärät ja äärimmäiset sääilmiöt voivat vaikuttaa merkittävästi maatalouden tuottavuuteen. Kuivuus, tulvat ja hirmumyrskyt voivat tuhota satoja ja karjaa, mikä vaikuttaa negatiivisesti maatalouden GDP:hen. 2. Teknologian kehittyminen: Uusi teknologia, kuten tarkkuusviljely, geneettisesti muunnellut organismit (GMO), ja automaatio, voivat parantaa maatalouden tehokkuutta ja kestävyyttä. Tämä voi johtaa suurempiin satoihin ja korkeampaan tuottavuuteen, mikä heijastuu positiivisesti maatalouden GDP:hen. 3. Kauppapolitiikka: Kansainväliset kauppasopimukset ja tullimaksut voivat vaikuttaa paikallisen maatalouden kilpailukykyyn. Suotuisat kauppasopimukset voivat avata uusia markkinoita ja lisätä vientiä, kun taas rajoitukset voivat haitata kilpailukykyä ja vähentää kysyntää. 4. Politiikka ja sääntely: Hallitusten maatalouspolitiikat, kuten tukiaiset, verotus ja sääntely, voivat vaikuttaa merkittävästi maataloussektorin suorituskykyyn. Tukiaiset voivat tukea maanviljelijöitä ja edistää tuotantoa, kun taas tiukat sääntelyt voivat toisaalta lisätä kustannuksia. 5. Kuluttajakäyttäytyminen: Muuttuvat kuluttajatrendit, kuten kasvispainotteisen ruokavalion suosio tai ekologisesti kestävien tuotteiden kysyntä, voivat vaikuttaa eri maataloustuotteiden kysyntään ja siten maatalouden GDP:hen. Maatalouden GDP:n analysointiin kuuluu myös sen vertailu muihin talouden osa-alueisiin. Kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on usein pienempi verrattuna teollisuus- ja palvelusektoreihin. Tämä johtuu suurelta osin talouden rakenteen siirtymisestä enemmän teknologiavetoisiin ja palvelupainotteisiin toimialoihin. Kehittyvissä maissa maatalouden osuus GDP:stä on kuitenkin usein huomattavasti suurempi, koska suuri osa väestöstä on vielä riippuvaisia maataloudesta. Maatalouden bruttokansantuotteen seuranta ja analysointi on tärkeää, koska se tarjoaa arvokkaita tietoja taloudellisesta kestävyydestä, työllisyystilanteesta ja elintarviketurvasta. Kestävän maatalouden ja elintarviketurvan takaaminen on yksi suurimmista haasteista, joita maailma kohtaa tulevaisuudessa. Tässä kontekstissa on tärkeää, että maatalouden GDP kasvaa kestävällä tavalla, joka ottaa huomioon ympäristön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot ja analyysit auttavat yrityksiä, hallituksia ja tutkimuslaitoksia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Laadukas data ja syvällinen analyysi tarjoavat kattavan kuvan makrotalouden dynamiikasta ja eri sektorien suorituskyvystä, mukaan lukien maatalouden GDP. Näin voimme luoda perustaa kestävälle talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Lopuksi, maatalouden bruttokansantuotteen ymmärtäminen ja sen vaikuttavien tekijöiden analysointi on elintärkeää monien taloudellisten päätösten kannalta. Ilman kattavaa ymmärrystä tästä talouden osa-alueesta on vaikea ennustaa ja hallita tulevia taloudellisia haasteita ja mahdollisuuksia. Eulerpool sitoutuu tarjoamaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa, joka tukee päätöksentekoa ja auttaa luomaan kestävää taloudellista kehitystä.