Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Norja Valtion tulot
Osakekurssi
Valtion tulot nykyinen arvo Norja on 637,274 miljardia NOK. Valtion tulot Norja nousivat 637,274 miljardia NOK 1.12.2023, aiemman arvon ollessa 448,244 miljardia NOK 1.9.2023. Välillä 1.3.1991 ja 1.3.2024, keskimääräinen BKT Norja oli 250,35 miljardia NOK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2022 ollessa 788,34 miljardia NOK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.1993 ollessa 50,60 miljardia NOK.
Valtion tulot ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Valtion tulot | |
---|---|
1.3.1991 | 59,41 miljardia NOK |
1.6.1991 | 94,54 miljardia NOK |
1.9.1991 | 52,63 miljardia NOK |
1.12.1991 | 115,53 miljardia NOK |
1.3.1992 | 59,66 miljardia NOK |
1.6.1992 | 93,06 miljardia NOK |
1.9.1992 | 52,61 miljardia NOK |
1.12.1992 | 116,05 miljardia NOK |
1.3.1993 | 62,53 miljardia NOK |
1.6.1993 | 97,95 miljardia NOK |
1.9.1993 | 50,60 miljardia NOK |
1.12.1993 | 118,72 miljardia NOK |
1.3.1994 | 71,87 miljardia NOK |
1.6.1994 | 95,27 miljardia NOK |
1.9.1994 | 58,73 miljardia NOK |
1.12.1994 | 127,60 miljardia NOK |
1.3.1995 | 71,46 miljardia NOK |
1.6.1995 | 101,50 miljardia NOK |
1.9.1995 | 60,40 miljardia NOK |
1.12.1995 | 149,58 miljardia NOK |
1.3.1996 | 75,49 miljardia NOK |
1.6.1996 | 121,27 miljardia NOK |
1.9.1996 | 70,35 miljardia NOK |
1.12.1996 | 165,82 miljardia NOK |
1.3.1997 | 90,96 miljardia NOK |
1.6.1997 | 150,67 miljardia NOK |
1.9.1997 | 81,32 miljardia NOK |
1.12.1997 | 155,25 miljardia NOK |
1.3.1998 | 91,03 miljardia NOK |
1.6.1998 | 151,90 miljardia NOK |
1.9.1998 | 75,62 miljardia NOK |
1.12.1998 | 152,79 miljardia NOK |
1.3.1999 | 96,18 miljardia NOK |
1.6.1999 | 141,72 miljardia NOK |
1.9.1999 | 90,83 miljardia NOK |
1.12.1999 | 170,84 miljardia NOK |
1.3.2000 | 126,68 miljardia NOK |
1.6.2000 | 180,23 miljardia NOK |
1.9.2000 | 110,07 miljardia NOK |
1.12.2000 | 226,67 miljardia NOK |
1.3.2001 | 137,42 miljardia NOK |
1.6.2001 | 273,18 miljardia NOK |
1.9.2001 | 111,25 miljardia NOK |
1.12.2001 | 236,60 miljardia NOK |
1.3.2002 | 128,85 miljardia NOK |
1.6.2002 | 233,20 miljardia NOK |
1.9.2002 | 113,16 miljardia NOK |
1.12.2002 | 215,86 miljardia NOK |
1.3.2003 | 126,71 miljardia NOK |
1.6.2003 | 229,60 miljardia NOK |
1.9.2003 | 106,79 miljardia NOK |
1.12.2003 | 237,09 miljardia NOK |
1.3.2004 | 129,09 miljardia NOK |
1.6.2004 | 244,78 miljardia NOK |
1.9.2004 | 117,64 miljardia NOK |
1.12.2004 | 254,90 miljardia NOK |
1.3.2005 | 138,74 miljardia NOK |
1.6.2005 | 285,57 miljardia NOK |
1.9.2005 | 129,69 miljardia NOK |
1.12.2005 | 306,85 miljardia NOK |
1.3.2006 | 164,35 miljardia NOK |
1.6.2006 | 332,32 miljardia NOK |
1.9.2006 | 143,85 miljardia NOK |
1.12.2006 | 354,38 miljardia NOK |
1.3.2007 | 173,10 miljardia NOK |
1.6.2007 | 361,29 miljardia NOK |
1.9.2007 | 152,02 miljardia NOK |
1.12.2007 | 343,72 miljardia NOK |
1.3.2008 | 200,17 miljardia NOK |
1.6.2008 | 404,68 miljardia NOK |
1.9.2008 | 222,54 miljardia NOK |
1.12.2008 | 355,25 miljardia NOK |
1.3.2009 | 230,97 miljardia NOK |
1.6.2009 | 347,96 miljardia NOK |
1.9.2009 | 176,01 miljardia NOK |
1.12.2009 | 296,95 miljardia NOK |
1.3.2010 | 212,66 miljardia NOK |
1.6.2010 | 352,40 miljardia NOK |
1.9.2010 | 185,57 miljardia NOK |
1.12.2010 | 314,14 miljardia NOK |
1.3.2011 | 240,41 miljardia NOK |
1.6.2011 | 389,98 miljardia NOK |
1.9.2011 | 279,88 miljardia NOK |
1.12.2011 | 313,25 miljardia NOK |
1.3.2012 | 324,81 miljardia NOK |
1.6.2012 | 360,97 miljardia NOK |
1.9.2012 | 287,43 miljardia NOK |
1.12.2012 | 317,52 miljardia NOK |
1.3.2013 | 325,17 miljardia NOK |
1.6.2013 | 375,17 miljardia NOK |
1.9.2013 | 291,53 miljardia NOK |
1.12.2013 | 299,94 miljardia NOK |
1.3.2014 | 336,04 miljardia NOK |
1.6.2014 | 352,35 miljardia NOK |
1.9.2014 | 286,62 miljardia NOK |
1.12.2014 | 303,75 miljardia NOK |
1.3.2015 | 323,09 miljardia NOK |
1.6.2015 | 335,89 miljardia NOK |
1.9.2015 | 286,73 miljardia NOK |
1.12.2015 | 281,71 miljardia NOK |
1.3.2016 | 308,31 miljardia NOK |
1.6.2016 | 328,04 miljardia NOK |
1.9.2016 | 272,07 miljardia NOK |
1.12.2016 | 254,06 miljardia NOK |
1.3.2017 | 316,05 miljardia NOK |
1.6.2017 | 324,16 miljardia NOK |
1.9.2017 | 281,04 miljardia NOK |
1.12.2017 | 304,64 miljardia NOK |
1.3.2018 | 335,80 miljardia NOK |
1.6.2018 | 341,38 miljardia NOK |
1.9.2018 | 324,04 miljardia NOK |
1.12.2018 | 349,38 miljardia NOK |
1.3.2019 | 359,89 miljardia NOK |
1.6.2019 | 378,60 miljardia NOK |
1.9.2019 | 314,10 miljardia NOK |
1.12.2019 | 354,82 miljardia NOK |
1.3.2020 | 361,45 miljardia NOK |
1.6.2020 | 297,96 miljardia NOK |
1.9.2020 | 302,53 miljardia NOK |
1.12.2020 | 326,88 miljardia NOK |
1.3.2021 | 340,62 miljardia NOK |
1.6.2021 | 324,18 miljardia NOK |
1.9.2021 | 349,33 miljardia NOK |
1.12.2021 | 488,59 miljardia NOK |
1.3.2022 | 527,55 miljardia NOK |
1.6.2022 | 633,69 miljardia NOK |
1.9.2022 | 718,84 miljardia NOK |
1.12.2022 | 788,34 miljardia NOK |
1.3.2023 | 643,16 miljardia NOK |
1.6.2023 | 765,72 miljardia NOK |
1.9.2023 | 448,24 miljardia NOK |
1.12.2023 | 637,27 miljardia NOK |
Valtion tulot Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 637,274 miljardia NOK |
1.9.2023 | 448,244 miljardia NOK |
1.6.2023 | 765,719 miljardia NOK |
1.3.2023 | 643,162 miljardia NOK |
1.12.2022 | 788,337 miljardia NOK |
1.9.2022 | 718,838 miljardia NOK |
1.6.2022 | 633,69 miljardia NOK |
1.3.2022 | 527,551 miljardia NOK |
1.12.2021 | 488,592 miljardia NOK |
1.9.2021 | 349,33 miljardia NOK |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Valtion tulot
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇳🇴 Korruptioindeksi | 84 Points | 84 Points | Vuosittain |
🇳🇴 Korruptioranking | 4 | 4 | Vuosittain |
🇳🇴 Sotilasmenot | 8,669 miljardia USD | 8,698 miljardia USD | Vuosittain |
🇳🇴 Turvapaikkahakemukset | 330 persons | 320 persons | Kuukausittain |
🇳🇴 Valtion budjetti | 16,3 % of GDP | 25,6 % of GDP | Vuosittain |
🇳🇴 Valtionmenot | 512,813 miljardia NOK | 457,634 miljardia NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Valtionmenot | 258,801 miljardia NOK | 257,409 miljardia NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Valtionmenot suhteessa BKT:hen | 46,4 % of GDP | 38,3 % of GDP | Vuosittain |
🇳🇴 Valtiontalouden arvo | 53,762 miljardia NOK | 179,64 miljardia NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Valtionvelka | 708,529 miljardia NOK | 796,757 miljardia NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Valtionvelka suhteessa BKT:hen | 44,3 % of GDP | 36,5 % of GDP | Vuosittain |
Hallituksen tulot viittaavat kaikkiin tuloihin, joita hallitus saa, mukaan lukien verot, tullimaksut, valtion omistamien yritysten tulot, pääomatulot ja ulkomainen apu. Hallituksen tulot ovat osa hallituksen budjettitasapainon laskentaa.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Valtion tulot
Valtion tulot ovat keskeinen osa makrotaloudellista analyysia, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa julkisen sektorin taloudellisesta kunnosta ja valtion kyvystä täyttää velvoitteensa kansalaisiaan kohtaan. Eulerpoolin tarjoamat kattavat tiedot valtion tuloista auttavat sijoittajia, tutkijoita ja poliittisia päätöksentekijöitä ymmärtämään paremmin hallituksen taloudellisia toimia ja niiden vaikutuksia kansantalouteen. Valtion tulot koostuvat monista eri komponenteista, kuten verotuloista, valtion omistamien yritysten tuotoista, tuloveroista, arvonlisäveroista, kiinteistöveroista ja erilaisista maksuista ja sakoista. Nämä tulot muodostavat merkittävän osan valtion budjetista ja ovat ratkaisevia julkisten palveluiden ja infrastruktuurin rahoittamisessa. Verotulot ovat tyypillisesti suurin yksittäinen tulonlähde, ja ne jaetaan edelleen eri verotyyppeihin, joilla on omat erityispiirteensä ja vaikutuksensa talouteen. Verojen keräämisellä on monia tarkoituksia. Ensinnäkin verotuloilla rahoitetaan julkisia palveluita, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, turvallisuutta ja sosiaalipalveluita. Nämä palvelut tuottavat yleistä hyvinvointia ja taloudellista stabiliteettia, mikä on oleellista kestävän talouskasvun kannalta. Toiseksi veroilla voidaan tasoittaa tuloeroja ja vähentää taloudellista epätasa-arvoa erilaisten tulonsiirtojen ja sosiaalisten tukien avulla. Valtion tulot eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään verotuloihin. Monet valtiot omistavat merkittävän määrän liiketoimintaa ja omaisuutta, kuten energia-, liikenne- ja telekommunikaatiosektorien yrityksiä. Näiden yritysten tuottamat voitot voivat olla merkittävä tulonlähde valtiolle, erityisesti niille valtioille, joilla on rikkaat luonnonvarat tai vahvat teolliset sektorit. Nämä tulot voivat tarjota vakautta valtion budjettiin ja vähentää verotuloihin kohdistuvaa painetta. Ilman tehokasta ja läpinäkyvää verojärjestelmää, valtion kyky kerätä tuloja ja täyttää taloudelliset velvoitteet voi heikentyä merkittävästi. Veronkierto, harmaa talous ja muut laittomat toimet voivat vähentää verotuloja ja asettaa lisäpaineita valtion talouteen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi valtioiden on panostettava moderniin verohallintojärjestelmään, jolla voidaan seurata ja valvoa verotuksen toteutumista läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Yksi tärkeä osa valtion tulojen analysoinnissa on taloudellisen suhdanteen vaikutuksen ymmärtäminen. Noususuhdanteen aikana verotulot kasvavat yleensä voimakkaasti korkean talouskasvun ja alhaisen työttömyysasteen myötä. Toisaalta taantuma-aikana verotulot vähenevät, koska työttömyys kasvaa ja yritysten voitot laskevat. Tämä dynaamisuus asettaa haasteita valtion budjetin suunnittelulle ja hallinnalle, erityisesti kun pyritään tasapainottamaan julkiset menot ja tulot pitkällä aikavälillä. Valtion tulot ja niiden tehokas hallinta ovat myös keskeinen elementti julkisessa velanhoidossa. Kestävällä tulorakenteella varmistetaan, että valtio pystyy kattamaan menonsa ja rahoittamaan investointejaan ilman liiallista velanottoa. Tämä on tärkeää, koska korkeat velkatasot voivat johtaa korkokulujen kasvuun ja vähentää resursseja muista julkisista menoista. Globaalit taloudelliset muutokset, kuten digitalisaatio ja globalisaatio, vaikuttavat myös valtion tulojen keräämiseen. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden verotus on noussut merkittäväksi keskustelunaiheeksi, koska perinteiset veromallit eivät välttämättä kata digitaalisessa taloudessa syntyviä tuloja yhtä tehokkaasti kuin fyysisen talouden tuloja. Tämä edellyttää uusien veromallien kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta varmistetaan oikeudenmukainen ja tehokas verotus. Lisäksi, kansainvälinen taloudellinen yhteistyö ja veronkierron ehkäiseminen ovat tärkeitä tekijöitä valtion tulojen turvaamisessa. Monien maiden hallitukset tekevät yhteistyötä verotietojen vaihtamiseksi ja kansainvälisen verojen välttelyn ehkäisemiseksi. Esimerkiksi OECD:n veroviranomaisten yhteistyö ja BEPS-toimenpiteet (Base Erosion and Profit Shifting) ovat esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä. Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) ovat myös tärkeä osa valtion tulojen keräämistä. PK-yritykset työllistävät huomattavan osan työvoimasta ja tuottavat merkittäviä verotuloja palkkaverojen ja yritysverojen muodossa. Näiden yritysten toimintaympäristön tukeminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen voivat lisätä verotuloja ja edistää talouskasvua. Lopuksi, valtion tulojen tarkastelu on ratkaisevaa myös pitkän aikavälin taloussuunnittelun kannalta. Demografiset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku, vaikuttavat merkittävästi valtion tulojen ja menojen rakenteeseen tulevaisuudessa. Näiden muutosten ennakoiminen ja niihin varautuminen ovat keskeisiä elementtejä kestävässä julkisessa talouspolitiikassa. Eulerpoolin tarjoamat laajat ja tarkat tiedot valtion tuloista auttavat ymmärtämään näitä monimutkaisia ilmiöitä ja tarjoavat arvokasta tietoa erilaisten taloudellisten päätösten tueksi. Analysoimalla ja seuraamalla valtion tuloja, käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja kehittää syvällisemmän ymmärryksen siitä, miten julkinen sektori vaikuttaa kansantalouden kehitykseen.